Oh my, mikä viikonloppu takana! Olen tässä juuri matkalla kotiin (kiitos Norwegian wifistä!) ja tuntuu, että sekä pää että sydän on niin täynnä inspiraatiota, vaikutelmia, kohtaamisia, ihania jälleennäkemisiä, uusia upeita tuttavuuksia, naurua, hulluttelua, yllättäen harvinaisen syvällisiksi äityneitä keskusteluja ja ehkä melkein jopa epärealistisen vahvalta tuntunutta tiimihenkeä bloggareitten kesken, että ihan melkein hengästyttää jo pelkkä ajatus.
Tällaisen viikonlopun jälkeen en voi kuin taas kerran onnitella itseäni, että silloin ziljoona vuotta sattumalta päätin aloittaa bloggaamisen. Niin hienoja, avoimia, vahvoja, herkkiä, lahjakkaita ja inspiroivia ihmisiä olen saanut tätä kautta oppia tuntemaan, että en voi kuin olla kiitollinen – ja edelleenkin pikkuisen myös hämmästynyt. Miten mulla on voinut käydä näin mielettömän hyvä tsägä!?

Tässä yksi mahoton ilon ja energian tiivistymä! Annika O, Janne, Valtteri ja Uino. Silläkin uhalla, että alan kuullostaa vähintäänkin juustoiselta, hehkutan nyt vielä kerran miten upeaa on saada tuntea nämäkin hienot ja fiksut ihmiset!
Vaikka kaikissa tämän viikonlopun häppeningeissä itselleni kaikkein tärkeintä olikin bloggarikollegoiden ja muiden mahtavien tyyppien tapaaminen, oli kuitenkin aikas mahtavaa, että kaikenlaista kivaa ohjelmaakin oli riemuksemme järkätty. Iltagaaloissa meininki oli luonnollisesti pääasiassa palkintojen jakoa ja show-tyyppistä esiintymistä, kun taas Inspiration Day tarjosi kaikenlaista kivaa ja hyödyllistä tietoa, inspiroivia luentoja ja käytännönläheisiä workshoppeja.

Itse kävin kuuntelemassa Olympuksen lähettilästä, muotikuvauslegenda Damian McGillicuddya ja opiskelemassa drinkkienrakennustaidetta. Inspiration Day oli avoinna 12 – 16, eli neljä tuntia. Aluksi ajattelin, että kun olen siellä heti kahdentoista pintaan, pääsen varmaankin lähtemään myös ajoissa. No, näin ei todellakaan käynyt, sillä kaikilla näytteilleasettajilla oli myös jotain aktiviteettia (Lumenella sai meikkauksia ja käydä ammattikuvaajan kuvattavana, Vallilassa suunnitella sisustuksia… etc.). Lopulta taisin lähteä viimeisten joukossa neljän aikaan.

Valokuvausluento oli todella mielenkiintoinen ja inspiroiva. Näimme käytännössä, miten käsittämättömän suuri ero samasta kohdasta otetuissa samanlaisissa kuvissa on, kun kuvataan erilaisilla objektiiveilla. Paljon muutakin opimme, valoihin, valon mittaamiseen, salaman suuntaamiseen ja siihen studioissa käytettävään sateenvarjon näköiseen hässäkkään liittyen. Ehkä tärkein oppi – tai ymmärrys – oli kuitenkin se, että hyvien kuvien ottamisessa laadukas kamera ja hyvät objektiivit ovat vasta ensimmäinen askel. Aika pieni askel kaiken lisäksi. Vasta siitä alkaa oikeasti ne hyvän kuvan ottamisen haasteet.

Kuten sanoin – kohtaamisia, joita arvostan yli kaiken – sisältyi Inspiration Day -päiväänkin kiitettävästi. <3

Drinkkikoulu ja ihanat drinkit. Täytyy sanoa, että vaikka drinksut olikin todella herkullisia, kaikkein vaikuttunein olin tuosta supersöötistä delfiini-koristeesta! Free Willy! 🙂

Tarvitsen uudet silmälasit ja hyvät aurinkolasit vahvuuksilla. Ehkä tässä olisi vastaus?

Ihana ja antoisa päivä. Asusta ei ole omalla muistikortillani kuvaa, mutta uskoisin, että monista kuvauspisteistä jotain järkevää löytyy, kunhan niitä saadaan käyttöön.
Mutta nyt olenkin jo päässyt kotiin asti. Seuraavaksi ohjelmassa on Take Away -thaimaalaista ja ainakin kolme jaksoa Pretty Little Liarseja Peetun ja Karkin kanssa.
Joskus elämä vaan on niin helppoa. 🙂

 
Mm. tällaista tänään… Kissien kanssa kuvassa. Omg! 😀

Viime lauantain asu jäi ihan esittelemättä – joskus kun käy niin, että irl-elämä vie voiton bloggailusta. Halusin kuitenkin laittaa tämän tänne blogiin. Ei siksi, että varsin armottoman kirkkaassa kevätauringossa otetut kuvat olisi jotenkin erityisen upeita, mutta kun tuo ihana minimarketin lotuskukkakuvioinen bomber on jäänyt ihan esittelemättä. Siis vaikka se on ollut päällä jo vaikka miten monta kertaa, en vain ole onnistunut saamaan sitä mukaan asukuviin. Ensimmäisen kuvan piristeenä myös yksi hännänpää.
Lauantain pääohjelmanumero oli kaverini Linan yhteistyössä yhden valokuvaajan (Linan tuttu, valitettavasti en juuri nyt muista nimeä…) järjestämän näyttelyn avajaiset.

Lina on koulutukseltaan muotisuunnittelija, mutta tehnyt pääasiassa töitä opettajana. Nyt kuitenkin jo parin-kolmen vuoden ajan hän on pyörittänyt omaa, Lina Hanno Design -nimistä, yritystä. Toistaiseksi Lina suunnittelee ja myös ompelee kaikki malliston vaatteet itse. Toiminta on siis varsin pienimuotoista, mutta tavoitteena on saada verkkokauppa auki ihan lähiaikoina.
Ekologisesta luomupuuvillasta ja kierrätysmateriaaleista toteutetun malliston inspiraationa on toiminut luonto, sään ja vuodenaikojen vaihtelu sekä vesi elementtinä.





 

• jakku, minimarket
• t-paita, Carin Wester
• hame, H&M
• kengät, Acne

Viime viikolla tuli riekuttua useammassakin shoppailutapahtumassa Karkin ja Peetun kanssa. Vietän tässä rauhallista detox-lauantai-iltaa kotosalla ja sen kunniaksi ajattelin laittaa pienen (lue: “pienen”) kuvareportaasin edesottamuksistamme.

Ihan ensimmäisenä oltiin tiistaina Karkin ja Peetun kanssa V Ave Shoe Repairin ystiksessä. Karkin tavoitteena oli tehdä opiskelijabudjetille sopivia hyviä löytöjä, Peetun säästää rahaa ja Mintulla oli vähän spesifimpi tavoite. Parin viikon päästä olisi tarkoitus suunnata Helsinkiin useampaankin tapahtumaan – ja jotain nastaa päällepantavaa soisi löytyvän…

Yllättäen päädyimme ensimmäisenä penkomaan kenkähyllyä. Peetu himosi printtikuosillisiä tappokorkoja, mutta kykeni (vielä tässä vaiheessa) pitämään kukkaronnuörit tiukalla. Mintun matkaan melkein lähti hopeiset matalat nilkkurit, mutta kun koko kolmikko oli aika yhtä mieltä, että noita ei voisi laittaa toimistolle, sai ne jäädä hyllyyn. Karkki tosin yritti vähän, että “äiti eiks sun pitänyt alkaa deittaileen”, mutta ehkä en kuitenkaan aloita deittihommia hankkimalla hopeisia cowboy-nilkkureita.

Miesten hyllystä löytyi lupaavan oloinen kauluspaita. Harvoinhan miesten mitoitus mitenkään erityisen hyvin istuu – eikä nytkään. Ei tullut siis kauppoja näittenkään kohdalla, vaikka hinta olisikin ollut ihan kohdallaan.

Sovituksessa voimakkaan turkoosit satiinihousut ja pvc-kaarrokkeella pimpattu napapaita. Paita tuntui yllättävän tylsältä (pääntien malli kenties…), mutta housuja harkitsin hetken ihan vakavasti. Sitten satuin katsomaan tarkemmin peiliin ja totesin, että satiini on kyllä ehkä yksi maailmankaikkeuden hankalimmista materiaaleista. Jokaikinen vekki, sauma tai kumpare näkyy aivan varmasti läpi. Ei kiitos.

Ilmeessä havaittavissa metsästysmaanisuutta!

Karkki löysi aivan ihanan jersey-paidan! Koko homman juju on selän mustalla mustalle tehty painatus.

Peetulla oli vakava lippalakki-hetki.

Ostokset kassissa!

Välillä käytiin kahvilassa haukkaamassa vähän salaattia ja keittoa, että verensokeri ei laske ihan liian alas. Mikään ei tuhoa hyvää shoppailufiilistä yhtä tehokkaasti kuin tappomurhanälkäkiukku. Pyysin Peetua ottamaan kuvan ja asetuin viralliseen näin-hymyilen-kameralle asentooni. Peetu alkoi valittaa, että näytän aina ihan samalta ja karseeta posetusta, enkö voisi olla vähän rennommin välillä. En nyt sitten tiedä, tuliko siitä yhtään sen parempi lopputulos.

Seuraavaksi suunnattiin Weekdayn VIP-shopping-iltaan. Paikalla oli aivan käsittämättömän järjettömästi väkeä. Ei tosin käy juuri näistä kuvista ilmi… Välillä oli iskeä ihan kunnon ahtaanpaikan kammo. Karkki heitti pyyhkeen kehään, mutta me jäätiin vielä Peetun kanssa jonottamaan sovituskoppiin.

Ja jonottaa tosiaan sai. Sovituskoppiin oli reilu vartin jonot ja kassalle piti jonottaa reilu 20 minsaa. Aavistuksen väsyneinä tässä kassajonossa, mutta pitihän se – 40 % alennus aivan kaikesta -tarjous hyödyntää!

Aika laihaksi jäi silti saalis Weekdaylta. Peetu osti harmaat farkut ja pitkähihaisen raitateepparin, Minttu mustat farkut. Olisin napannut mukaani vielä pari t-paitaa ja yhden kaulakorun, mutta tuossa vaiheessa oli ajatuksena vain, että kunhan pääsisi pois täältä.
Keskiviikkona Karkki keskittyi tenttiin lukemiseen, mutta me lähdettiin Peetun kanssa vielä pariin tapahtumaan.

Ensin poikettiin Solossa. Tunnelma oli huomattavasti väljempi ja rennompi kuin edellisenä päivänä Weekdayllä. Innostuttiin sovittelemaan yhtä sun toista – ja voin kertoa, että Peetun “kukkaronnyörit-tiukalla” -periaate meni aikas poskelleen…

Tyttö taisi jäädä jumiin??

“Äiti, mitä mä teen, tää on ihana!!”

Mintun missio löytää rennontyylikkäät housut jatkuu…

Samoin jatkuu t-paitojen ylikäyttäjän himo vähän siistimpiin versioihin aiheesta.

Noniin. Niinhän siinä sitten kävi, että kun Peetu oli tunnin pyörinyt Solossa nahkatakkiupeus päällänsä, se oli aivan pakko viedä kassan kautta kotiin.
Solosta suunnattiin vielä NK:n VIP-shoppailuiltaan.

Olen sanonut tämän ennenkin ja sanon sen nyt uudestaan: NK on mielestäni aivan mielettömän upea tavaratalo!! Koko tunnelma, itse rakennus, kaikki osastot, vanhanaikaisen moderni meininki – ihania jokaikinen. Varmaan muuttaisin tuonne, jos se vain olisi mahdollista… Haha!

Viskimaistajaisia ja itsensästailausopuksen signeerausta NK:lla.

Diane von Furstenbergin osastolta löytyi mielettömän hienot kuviohousut – juuri sellaiset, joita olen etsinyt. Paitsi, että olisi pitänyt olla yli 20 cm pidemmät jalat! Eihän noita voi edes lyhentää, koska tuo hieno väriraitahomma on juuri tuolla lahkeen suussa. Ei siis tullut kauppoja.

Peetu rakastui palavasti DVF:n klassikkomekkoon. Kuosi olisi juuri peetumainen ja kietaisumalli kauniisti istuva. Edellisellä pysäkillä tehty nahkatakkihankinta oli kuitenkin tyhjentänyt säästötilin sen verran tarkkaan, että mekko siirtyi tulevien hankintojen listalle.

Diane von Furstenberg tarjosi tuoreita mansikoita. Omnom!

Yksi klassisen kaunis kleininsininen kiiltonahka-clutch löysi tiensä kotiin. Karen Millen on hyvä osoite silloin, kun investointi Balenciagaan tuntuu turhan rouhealta pankkitilin saldoa ajatellen, mutta mieli ei kuitenkaan taivu tekonahkaiseen halpisversioon. Laadukkaat materiaalit, hyvä työn jälki ja paikoittain varsin linjakas design – kelpaa paremmin kuin hyvin.
Määrällisesti ei ostoksia kertynyt sitten lopulta kovin montaa, mutta hauskaa oli! Mitenkään kovin usein ei tule nykyään edes kierreltyä fyysisissä kaupoissa, joten oli oikeastaan tosi mukava tällaisella tapahtumaverukkeella pitää oikein kahden illan maratoni. Yritän saada ainakin osan ostoksista kuvailtua sunnuntaina päivänvalossa, että pääsette tekemän tarkempaa tuttavuutta hankintoihimme.

Stockholm Design Weekin kunniaksi kiva pohjoismaalaiseen muotiin keskittynyt lemppariputiikki Aplace avasi tiloissaan pop up storen One Nordic Furniture -nimiselle huonekalu- ja sisustusbrandille. Käytiin Peetun kanssa tutustumassa viikon verran toiminnassa olevan shop-in-shopiin viime viikolla. Ajatuksenani oli, että voisi kertoa teille hyvän vinkin Tukholman reissuja ajatellen, mutta paikanpäällä tajusin, että One Nordic Furniture taitaakin olla suomalainen. Tai ainakin kaikki heidän yhteystietonsa ovat Suomeen, vaikka yksikään nimistä ei kovin perisuomalaisilta vaikutakaan.

Sitä suuremmalla syyllä voinkin sitten vinkata todella kivoja sisustusjuttuja tuottavasta muotoilumerkistä! En tiedä vaikuttiko se, että tajusin designin juurien johtavan omaan vanhaan kotimaahani, mutta Aallon perinne tuntui mielestäni aika vahvasti varsinkin huonekaluissa.
Toisaalta harjatun metalliset teollisuussalityyppiset lamput voisivat tuoda juuri sellaista kivaa New York -hipster tyyliä sisustukseen, jota ainakin teoriassa tiedän hinkuavani.

Pienintä epäilystäkään ei ole, ettenkö rakastunut välittömästi jättikokoisiin mustavalkoisiin tyynyihin. Kaikki, jotka meillä ovat joskus käyneet, tietävät, että puolet olohuoneemme istumapaikoista on tyynyjen päällä lattialla…
Peetu oli liikkeellä uudessa hienossa, Lontoon reissulla hankitussa takissaan.

Takki on peräisin Forever21:sta. Peetu oli aivan innoissaan, kun löysi takin putiikista. Monet kerrat se on ollut neidolla klikattuna nettikaupan ostoskoriin, kunnes sitten lopulta sopivat koot olivat loppu. Kuitenkin tosiaan fyysisestä myymälästä kaunis etnokuosinen biker-tyyliin leikattu villakangastakki löytyi kaikesta huolimatta! Ja oli kuulemma muutenkin ihan mahtavaa, kun saattoi oikeasti sovitella Forever21:n vaatteita ennen ostopäätöksen tekoa!

One Nordic pop up storen avajaisväkeä. Pop up store on avoinna vielä koko ensi viikon, jos kiinnostaa käydä katsomassa tyylikästä ja ajatonta muotoilua.

 
Aplacessa suosittelen poikkeamaan muutenkin. Putiikissa on todella kiva ja auttavainen henkilökunta sekä todella hyvä valikoima skandinaavista muotia. Ainiin, onhan heillä myös verkkokauppa.