En ole missään tapauksessa unohtanut vuoden alussa tekemääni shoppailupäätöstä; tälle vuodelle on sallittu maksimissaan 15 muotiostosta. Piste.
Kuten jo etukäteen arvelinkin, prosessi on ollut hyvin mielenkiintoinen ja opettavainen. Olen aina pitänyt itseäni harkitsevana ja jopa nirsona shoppailijana, mutta lähemmin asiaa tarkasteltuani tajusin, että se ei taida olla ihan koko totuus. Varsinaisia hankintoja harkitsen kyllä tarkkaan enkä kykene omistamaan monia lähes samanlaisia kenkiä/takkeja/laukkuja tai edes housuja tai hameita. Kauluspaitoja, neuletakkeja ja teeppareita löytyy toki useampi melko samantyylinen vaatekaapistani, koska käytännöllisesti asun niissä.
Sitten toisaalta olen äärimmäisen huono tekemään heräteostoksia. Esimerkiksi matkoilta en yleensä osta mitään muotiostokseksi laskettavaa (paikallisia ruokia kylläkin!). Tosin vihaan vilpittömästi kaupoissa kiertelyä, mikä sekin tietty vaikuttaa asiaan.
On kuitenkin yksi asia, minkä olen täysin unohtanut ja se on sisäinen Sulo Vilenini. Hyviä diilejä, kertakaikkisen mahtavia tarjouksia, mallikappalelöytöjä ja muita once-in-a-lifetime -tilaisuuksia on kovin vaikea väistellä näköjään.
Ihan kaikkea en sentään itselleni haali kun kerta halvalla saa, mutta sitten viimeisimmän, vuoden kahdeksannen ostoksen, kassan kautta kotiin on päätynyt: harmaa-valkoraitainen t-paita (Primarkista Berliinistä, vaikka piti vain shoppailla pikkuhousuja, sukkia ja muuta tarvekategoriaan menevää), musta Adidas Originals -verkkatakki (Adidas Outlet on meidän melkein naapurissa ja Peetu huomasi ohi kulkiessaan, että siellä on nyt kaikesta – 50 %), metallisia 3D-kynsikoristeita Sephoran alesta (no just niin… älä kysy miksi!) ja mustat culottes-housut Lindexin alesta (Peetu havaitsi työmatkalla, että housuissani on persuuksissa saumassa reikä. Oli ihan pakko mennä ostamaan ehjä alaosa, koska olin menossa illalla suoraan töistä tapaamaan ystävääni – eikä toimistollakaan niin kiva ole olla ratkenneissa pöksyissä!). Kaikki uudet ostokset tulevat saamaan arvoisensa “New in” -postauksen, kunhan tässä nyt ehdin toipua tästä hurjasta shopping spreestä!
Kaiken tämän jälkeen vuoden viidestätoista ostoksesta on enää kolme (!!) käyttämättä. H&M:n Balmain -yhteistyöhön on ihan täysin pakko jättää ainakin yksi, mieluiten kaksi vapaakorttia. Nyt onkin siis harvinaisen paha paikka, kun näköjään monen kuukauden kyttäämisen jälkeen Addun nettikauppaan on vihdoin saapunut himoitsemiani tennareita.

Valkoiset Adidas Original Superstar -tossut olisivat ihan täydellinen lisä kenkävalikoimaani. Klassiset, monikäyttöiset, tyylikkään sporttiset ja hyvät jalkaan. Tiedän, että tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun jauhan näistä samoista tennareista, mutta nuo on ollut niin perusteellisesti loppuunmyyty joka paikasta, että homma on ollut vähän jäissä. Peetun Lontoossa asuva ystävä oli jahdannut mustaraitaisia Superstareja kuukausitolkulla ennenkuin oli jostain saanut käsiinsä oikean kokoisen parin. Berliinissä meidät Karkin kanssa naurettiin ulos yhdestä sportti-putiikista, kun kävimme kyselemässä mahdollista varastotilannetta. Emme kuulemma olleet sen(kään) päivän ensimmäiset kyselijät, vaikka oli vasta aamupäivä.
Mutta nyt niitä saisi ja luulenpa, että tässä on seuraava ostokseni, vaikka se sitten tarkoittaakin sitä, että vuoden ostoksista on enää kaksi käyttämättä. Pitää varmaan kaivaa ompelukone esille, jos tulee ihan armoton tarve saada jotain uutta vaatetta myöhemmin syksyllä. Ei mikään huono vaihtoehto sekään…

Ja nyt, kun ostopäätös on jo oikeastaan tehty, pitäisi vielä päättää, että haluanko personoida tossuni. Olen sen verran luova, että en keksinyt mitään hauskempaa tekstiä kuin oman nimeni, mutta olisihan se aika söpöä, kun olisi nimikoidut tennarit. Vai olisiko? Ehkä klassikkotennareitten tuhriminen millään ylimääräisellä on täysin no-no? Nääs, nääs – mitenkä tuonkin nyt sitten päättäisi! 😀
Kuvat: Adidas

Nyt on aika esitellä vuoden kahdeksas muotiostos: ihana, osittain hiukan läpikuultava River Islandin kimono. Kysymyksessä ei ole todellakaan mikään heräteostos, sillä olen etsiskellyt uimarantakäyttöön sopivaa versiota jo viime kesästä. Pitkään kismitti aivan hillittömästi, että missasin Lindexin upean, luonnonvalkoisen, helmin ja kultalangoin kirjaillun kimonon viime kesänä. Se myytiin täällä Tukholmassa (ja ruotsalaisessa nettikaupassa) loppuun silmänräpäyksessä. Suomessa se päätyi kuulemma ihan aleen asti, mutta eipä sattunut siihä välissä olemaan mitään reissuja sinnepäin.
No, enää ei tarvitse harmittella, sillä bongasin Asokselta tämän mustahapsuisen ihanuuden! Materiaali on viskoosin ja polyesterin sekoitusta. Periaatteessa yritän välttää polyesteriä – ja kaikkia muitakin keinokuituja – kaikkialla muualla paitsi urheiluvaatteissa. Biitsikäytössä kuitenkin polyesterisekoite on ihan paikallaan; vaate ei rypisty, vaikka se olisi sullottu rantakassiin ja se kuivuu nopeasti, vaikka kimonon kiskoisi päälle heti uintireissun jälkeen.

Mielessä siintelee luonnollisesti parin viikon päästä koittava Italian reissu. Riminillä luulisi rantavetimille löytyvän käyttöä, vaikka täällä Tukholmassa saa kyllä edelleenkin kulkea päällystakki päällä. Huomiseksi on tosin luvattu peräti 19 lämpöastetta, aurinkoa ja lähes tuuletonta keliä. Tavoite on, että saisin sen kunniaksi vihdoinkin laitettua meidän partsin kesäkuntoon. En kyllä muista, että koskaan olisi mennyt ihan näin myöhäiseen sen kanssa…

 
Eli nyt on sitten kahdeksan vuoden viidestätoista muotiostoksesta tehty. Sen verran tuo aiheuttaa päänvaivaa, että oli ihan pakko tehdä suunnitelmalista tulevista ostoksista kalenteriin (ja okei, tunnustan, satun myös rakastamaan kaikenlaisten listojen väsäämistä…). Valkoiset tennarit saivat paikan ja peräti kaksi ostosta varasin H&M:n Balmain -mallistoa varten. Edelleen tarvitsisin kärjestä umpinaiset puolikorkeat kengät työkäyttöön (tekisi mieleni näitä & Other Stories pumpseja) ja välikausitakkivalikoimani on käytännössä olematon.
Kimonoon ei ole nyt linkkejä, sillä se on loppuunmyyty sekä Asokselta että River Islandin omassa verkkokaupassa. Itseasiassa olen aika varma, että sain viimeisen kappaleen Asokselta, sillä kävin lähes välittömästi tilauksen tehtyäni tsekkaamassa kuvia uudelleen – ja jo silloin nettisivulla luki, että kimono on loppu. Se kävi niin nopeasti, että olin melkein varma, että koko tilaus peruuntuu – siksi en tehnyt edes mitään hehkutuspostausta etukäteen. Nellyllä on käynyt monet kerrat niin, että tilaus menee läpi, tilausvahvistus tulee hyvässä järjestyksessä ja vasta paketin saavuttua lähetyslistassa lukee, että se ja se tuote olikin loppuunmyyty, mikä on aika hillittömän rasittavaa!
Mutta nyt oli siis parempi tsägä – ja minun puolestani rantakelit saavat alkaa vaikka heti tänään!

Vuoden seitsemäs muotiostos osui, ei ehkä kovinkaan yllättäen, kohdalle eilen, kun vietin päivän ystäväni Camillan kanssa kaupungilla. Tavoitteena oli löytää Camillalle kiva mekko kevään juhliin, koulun päättäjäisiin etc. ja pyörimme kaikissa keskustan kivoissa putiikeissa mekkojahdissa. Matkan varrelle osui myös Biblioteksgatanin Sephora ja pakkohan se oli katsastaa täällä meillä uusi Marc Jacobs Beauty -kosmetiikkasarja.

Olin jo oikeastaan etukäteen päättänyt, että haluan ehdottomasti testata monissa blogeissa kehuttua Highliner Gel Eyelineria. Ilmeisesti en ole ainoa, sillä tuota mustaa ei löytynyt edes putiikin lähivarastosta. Onneksi Sephorassa on aina ihan älyttömän hyvä ja auttavainen palveluhenki, joten ei ollut mikään ongelma lähteä etsimään kajalia kellarivarastosta.

Täytyy kyllä sanoa, että vaikka en ole kuin keskiverrosti addiktoitunut ihaniin kosmetiikkatuotteisiin, nämä Marc Jacobsit kyllä aiheuttavat vakavia omistushalukohtauksia. Pakkaukset on todella kauniita ja pikaisen putiikkitestailun perusteella myös hyvin laadukkan tuntuisia. Nude-luomiväripalettia en nyt voi ajatellakaan, kun juuri hankin sen sikakalliin Bobbi Brownin, mutta kynsilakat, highlighterit ja värilliset eyelinerit (turkoosi!), jäivät kyllä kaivelemaan.

Olen jo pitkään etsinyt hyvää kajalia, joka oikeasti pysyisi paikoillaan muutamaa tuntia pidempään. Tavallisesti käytän kakkumaista eye-lineriä, mutta usein tulee kuitenkin turvauduttua kynään, kun esim. vettä ei ole saatavilla kätevästi. Olen testannut todella monia merkkejä eksklusiivisesta Chanelista arkipäiväisempään Lumeneen. Molemmat nuo ovat kyllä mielestäni olleet ihan hyviä, mutta eivät täydellisiä. Marc Jacobsin eyeliner on saanut niin paljon kehuja, että sitä on ihan pakko testata.

 
Kynämuotoon pakattu eyeliner ei oikeastaan ole mikään kynä siinä mielessä, että sitä ei tarvitse teroittaa. Lisää väriä saa, kun kiertää kynän päässä olevaa hylsyä.
Kovin paljoa en ole tuota vielä ehtinyt testailla, mutta sen verran kuitenkin, että pito on todella hyvä. Geelimäinen väri jämähtää paikoilleen aika pian levittämisen jälkeen, eli mahdolliset pehmennykset ja häivytykset tulee tehdä samantien. Kirjoittelen kyllä tänne vielä tarkempia käyttökokemuksia, kunhan ehdin tulla vähän tutuksi uutukaisen kanssa.

Acnen sample sale tiedoksi kaikille niille, jotka sattuvat olemaan hoodseilla huomenna lauantaina. Kokemuksen mukaan tarjolla on todella paljon hyvää kamaa ja Acnen normaaleihin hintoihin nähden tosi edullisesti. Tosin kaikki on pääasiassa mallikoossa, mikä naisten kohdalla tarkoittaa kokoja 34 ja 36.
Jos kiinnostaa, niin paikalla kantsii olla ajoissa, sillä jonoa alkaa kertyä jo hyvissä ajoin ennen ovien aukaisua ja parhaimmista löydöistä saa kyllä halutessaan tapella kyynärpäät pystyssä!

Nyt on vuorossa tämän vuoden kuudennen muotiostoksen esittely.
Mahdollisille uusille lukijoille tiedoksi: tein vuoden alussa lupauksen, että pärjään tämän vuoden vain viidellätoista muotiostoksella. Olen aina pitänyt itseäni hyvin pidättyväisenä ja harkitsevana shoppailijana, mutta tarkemmin asiaa (eli vanhoja blogipostauksiani) tutkiessani havaitsin, että mopo on tainnut niinsanotusti karata shoppailukäsistä useammankin kerran.
Uutta harkintaa ja paluuta vanhoihin ostostottumuksiin olen hakemassa tällä itselleni asettamallani haasteella. Tavoitteena ei ole käyttää mahdollisimman vähän rahaa – vaan oikeasti todella opetella jälleen miettimään, mitä ja miksi muotiasioita tulee hankittua. Käyttökosmetiikka ja kulutustavarat, kuten puhdistusaineet ja esimerkiksi sukkahousut ovat haasteen ulkopuolella.

Viimeisin, vuoden kuudes hankinta, olikin jo mukana Bloggers’ Inspiration Dayn asuni kuvissa. Mutta kun koko vuodelle on vain rajattu määrä ostoksia, olen päättänyt, että jokainen saa myös oman postauksensa. Kaikki arvostus uusille tulokkaille, eikä mitään kaapin perukoille piilotettavia alennysmyynti-“löytöjä”.
Oikeastaan ajattelin, että ostan uuden kivan t-paidan Inspiration Day -asua piristämään. Olenhan varsinainen teeppareitten väärinkäyttäjä, joten ne tuskin jää vaatekaapin hyllyjä lämmittämään. Olin jo katsellut sillä silmällä pariakin eri vaihtoehtoa, mutta sitten törmäsin Rodebjerin superkivaan Hamada-toppiin. Malli on itseasiassa aika t-paitamainen, mutta materiaali on 100 % viskoosia ja varsinkin pääntien leikkaus antaa perusteepparia puetumman vaikutelman.

Pääntie on takaa v-muotoon hiukan alemmaksi leikattu, mutta muuten paita on täysin symmetrinen. Selässä on myös kiva napitus. Periaatteessa toppia voi käyttää ihan kummin päin tahansa ja olen aivan varma, että vielä testaan v-pääntietä myös edessä. Lisäksi pragmaatikkoa hiukan hämää, että takakappaleen napituksella ei varsinaisesti ole funktiota – paidan saa aivan mainiosti päälle nappeja avaamatta. Sen sijaan sisäinen neuletakkifanini alkoi heti miettiä, että toimisikohan tuo myös lyhythihaisena pikkujakkuna kesämekon päällä niin, että napit olisivat kokonaan auki. Täytyypä testata!
Niin paljon olen jo ehtinyt mielistyä uuteen paitaani, että olen ihan vakavissani ajatellut puhallella pölyt pois Mintun ompelimosta, häpeämättä kopioida kaavat uutukaisesta ja toteuttaa muutaman samanlaisen kesätopin – ehkä perusväreissä musta, valkoinen – tai vaikka jonkun silkkisen ihanuuden kesäjuhlia ajatellen..