Päätin pitkästä aikaa tehdä kunnon vihersmoothieta. Keväällä huruttelin vihreää herkkua harva se päivä – tai no, ainakin kerran-pari viikossa. Kesällä se sitten jäi, kun vihannekset tuli useimmiten nautittua salaatin muodossa. Nyt kuitenkin puhaltelin pölyt blenderistä ja tein yhden sovelluksen suosikkismoothiestani.
MINTUN BACK ON TRACK -SMOOTHIE
Ainekset:

• puolikas avocado
• nyrkillinen baby-pinaattia
• 1/2 sitruunan mehu (tai kokonaisen, jos sitruuna on pieni)
• reilu biitti tuoretta inkivääriä
• ruokalusikallinen pellavansiemeniä

Valmistus:
Laita ainekset blenderiin (käytä mieluiten luomu-versioita kaikista raaka-aineista!). Lisää joukkoon noin desin verran vettä ja halutessasi muutama jääpala. Huruttele tasaiseksi.
Vihersmoothiet tulisi aina juoda “pureskellen”. Näin kroppa saa parhaimman hyödyn kaikista vitamiineista, antioksidanteista ja hivenaineista. Valmis smoothie säilyy hyvin jääkaapissa kannen alla päivän pari. Siksi teen yleensä tupla-annoksen, mikä vielä juuri mahtuu blenderiini. Näin yhdellä vaivalla saa hoidettua parin päivän smoothiet.

Olen silläviisiin varsin pihi, että en raatsi arkisin käydä kovinkaan usein “ulkona” lounaalla, vaan yleensä otan töihin aina mukaan lounaslaatikon. Tai ei se ihan pelkkää pihiyttäkään ole; toimistomme lähellä on tosi paljon kivoja lounasravintoloita, vaikkemme ihan keskustassa olekaan, mutta siitä huolimatta näin viiden vuoden jälkeen tarjonta ei tunnu enää kovin inspiroivalta. Käyn mielelläni aina silloin tällöin ulkona lounaalla – etenkin, jos siihen on joku erityinen syy – muuten syön mieluiten omassa ruokasalissamme kotona itsetehtyä ruokaa.
Aikaisemmin lounaslaatikon täyttäminen ei vaatinut meikäläiseltä mitään erityistoimenpiteitä. Peetu laittoi aina sen verran illallista, että seuraavan päivän lounas oli turvattu. Nykyisin olen ottanut tavaksi, että teen viikonloppuisin paria – kolmea ruokaa, joista suurin osa menee pakkaseen sopivasti lounaan kokoisiksi annoksiksi pakattuna. Arki-iltoisin kun nykyisin tulee harvemmin harrastettua mitään mainittavampaa kokkailua.
Näin syksyisin lounassuosikkejani ovat kaikkien ihanien keittojen lisäksi suolaiset, täyttävät piirakat. Karkki on perinteisesti ollut meidän perheen piirakkavelho ja juusto-kasvistäytteinen on yksi bravuuriversioista. Juustoinen piirakka saa mehevyyttä pinaatista ja parsakaalista, pohja kevenee rahkan avulla. Kyselin Karkilta täsmällistä ohjetta piirakan tekoa varten, mutta vastaus oli tyypillisen epämääräinen: laita sinne täytteeksi kaikkea hyvää. Eli tässä on nyt Mintun versio Karkin kuuluisasta juusto-kasvispiirakasta – ja voin vakuuttaa, että lopputulos on todella herkullinen!

 
KARKIN JUUSTO-KASVISPIIRAKKA
Ainekset:
Pohja (noin 30 cm halkaisijaltaan olevaan vuokaan):

• 2 dl vehnäjauhoja
• 2 dl graham-jauhoja
• n. 75 g voita
• purkki rahkaa
• pari ruokalusikallista vettä

Täyte:

• 150 g feta-juustoa
• 2,5 – 3 dl juustoraastetta (mielellään jotain maukasta juustoa, kuten “Präst”)
• pakastepinaattia
• parsakaalia (pakaste)
• 4 kananmunaa
• 4 dl maitoa
• ripaus suolaa
• mustapippuria myllystä maun mukaan

Valmistus:
Pilko kylmä voi ja sekoita jauhoihin esim. haarukalla. Lisää rahka ja vesi – sekoita ja levitä tasaisesti piirakkavuokaan (ei tarvitse voidella!) pohjaan ja seinämille. Tee haarukalla reikiä pohjaan ja esikypsennä 200 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.
Pilko feta-juusto pieneksi ja raasta juusto, jos se ei ollut jo valmiiksi raastetta. Sekoita munat ja maito haarukalla kevyesti vispaten, Mausta munamaito suolalla (ei tarvitse kovinkaan paljon, koska juusto on sinänsä jo aika suolaista) ja vastarouhitulla mustapippurilla. Yleensä suosittelen aina rouhimaan niin paljon pippuria kuin sielu sietää, mutta juustopiirakan kanssa voi ottaa vähän rauhallisemmin, ettei mausta tule ihan kakofoniaa.
Levitä esikypsennetylle pohjalle ensin juustoraaste, sitten feta-kuutiot ja täytä lopuksi pohja pakastetulla pinaatilla ja parsakaalilla. Itse käytän mieluiten pinaattia, joka on pakastettu valmiiksi käyttökelpoisen kokoisiksi “napeiksi”. Tasainen, yhtä suuri määrä pinaattinappeja ja kesäkurpitsaa on mielestäni lopputuloksen kannalta paras. Täytettä voi olla reilusti, koska silloin pienempikin pala riittää hyvin lounaaksi.
Kun pohja on mielestäsi riittävän täynnä, kaada päälle muna-maitoseos ja kypsennä 200 asteisessa uunissa, toiseksi alimmalla tasolla, noin 40 minuuttia.
 

 
Ohje riittää mainiosti noin 5 – 6 reiluun lounasannokseen. Pieni vihreä salaatti vielä kylkeen niin ei edes tee mieli lähteä ulos syömään lounasta!

Onnistuin tekemään viikonloppuna niin järkyttävän hyvää kukkakaalikeittoa, että on ihan pakko jakaa ohje teillekin! Ja täällähän se säilyy kätevästi tallessa myös omaa myöhempää käyttöä varten. Ohje on vegaani, mutta voin vannoa, että tästä keitosta tykkää kaikki ruokavaliofilosofiaan katsomatta. Paitsi, jos sattuu inhoamaan kukkakaalia, mutta kuka nyt sellaista tekisi?
Kirpeiden syysilmojen lämmikkeeksi sopiva kermaisen mehevä keitto maustetaan tuoreena ruohitulla mustapippurilla ja valkoviinietikalla. Lisukkeena voi tarjota tuoreita sämpylöitä ja koristeeksi sopii makumaailmankin puolesta mainiosti tuore korianteri.
VEGAANI KUKKAKAALIKEITTO
Ainekset:

• 1 iso tai 2 pientä kukkakaalia (mieluiten luomu-)
• 5 isohkoa perunaa
• reilu 20 cm pätkä purjosipulia
• 2,5 dl purkki kasviskermaa (itse käytän yleensä Oatlyn Organic iMat, joka on tosi hyvää!)
• 2 – 3 valkosipulin kynttä
• 1 – 2 kasvisliemikuutiota (luomu-)
• runsaasti mustapippuria myllystä
• valkoviinietikkaa
• koristeluun tuoretta korianteria

Valmistus:
Kuori ja pilko valkosipulit pieneksi, halkaise, huuhtele ja siivuta purjosipuli. Kuullota sipuleita isossa kattilassa pienessä määrässä öljyä ilman, että ne saa väriä. Kuori ja pilko perunat, huuhtele ja pieni kukkakaali. Iske perunat ja kaalit kattilaan, kun sipulit ovat mukavasti pehmenneet ja lisää vettä niin, että kasvikset peittyy. Laita sekaan 1 – 2 kasvisliemikuutiota veden määrästä riippuen (1 kuutio per 1/2 litraa vettä).
Keittele sen aikaa, että kasvikset ovat pehmentyneet ja muusaa sitten koko helahoito tasaiseksi sauvasekoittimella. Lisää kasvisruokakerma (tavallista voi toki käyttää myös, mutta silloin keitto ei luonnollisesti ole enää vegaani…) ja anna kiehahtaa.
Mausta rouhimalla sekaan runsaasti mustapippuria ja maun mukaan valkoviinietikalla. Lisää suolaa, jos tarvitsee. Koristele annos tuoreella korianterilla ja nauti!

Itse tein keittoa ihan järkkyison kattilallisen ja laitoin lounasannoksiksi pakattuina pakkaseen. On niin ihanaa, kun aamulla voi vain napata toimistolle mukaansa valmiin, herkulliseksi tietämänsä lounaan!
Oletteko muuten huomanneet, että Indiedaysillä on nykyään ihan oma “ruokapalsta” nimeltä Foodlover? Sivusto suorastaan pursuilee toinen toistaan ihanampia reseptejä. Jotkut vaativat vähän edistyneempää kokkailutaitoa, mutta paljon sieltä on löytynyt testattavaa ja hyviä reseptejä myös tällaiselle ruuanlaiton vasta-alkajallekin!

Vielä ei ole elokuu päättynyt, joten ehditään laittaa jakoon yksi virallinen kesän “viikon drinksu”. Tämän kesän drinksusarjan päättää klassikkojuoma Moscow Mule.
Olen aika varma, että olen ensimmäisen kerran maistanut ko. drinksua vasta tänä kesänä, kun olin Karkin luona Berliinissä visiitillä.
Moscow Mule -drinkin historia on aika mielenkiintoinen – eikä kovinkaan glamouria tihkuva. Aikoinaan vodka ei ollut mikään suosikki todellakaan – ainakaan cocktailien kotimaassa Ameriikassa. Kun samaisella kauppiaalla, joka yritti lanseerata juurikin Smirnoff-merkkisen vodkan uudelle mantereelle, sattui myös olemaan iso varasto vaikeasti kaupaksi käyvää alkolitonta inkivääriolutta, oli tässä ihan klassisen brändäyskeissin paikka. Joku kauppiaan kusiini taisi vielä olla kupariseppä, sillä perinteisimmillään Moscow Mule tarjoillaan (aika groteskin näköisestä) kuparimukista.

MOSCOW MULE
Ainekset:

• vodka
• 1/2 lime
• ginger beer
• kurkkua koristeeksi

Valmistus:
Moscow Mulen valmistus on ihan superhelppoa. Yhtä drinksua varten tarvitaan puolen limen mehu, joka puristetaan jäillä täytettyyn pitkähköön lasiin (tai kuparimukiin, jos niin haluaa..). Mittaa päälle noin 4 cl vodkaa ja täytä lasi inkiväärioluella. Sekoita pitkällä lusikalla tai drinkkitikulla.
Perinteisesti koristeluun käytetään limen lohkoa – ja jotkut laittavat lohkottua limeä myös lasiin kunnon mojito-tyyliin. Itse ihastuin pitkulaisiksi siivuiksi leikattujen kurkkujen raikkauteen berliiniläisessä drinksubaarissa, joten valitsen sen myös nyt. Tarjoiluun kuuluisi myös drinkkitikku ja ei oikeastaan pilliä, mutta itse tykkään juoda jääpalajuomia pillin kanssa.

Tämän kesän “viikon drinksu” -sarjan viimeinen juoma on tosiaan helppo ja raikas. Se sopii oikein hyvin näihin loppukesän aurinkoisiin viikonloppuihin, mutta inkivääri on sen verran mausteinen ja vahva maku, että sen ansiosta juoma toimii myös syksyn juhlissa. Moscow Mule on mielestäni drinksu, joka ansaitsisi klassikopaikan ihan GT:n vierellä. Kaikki kun eivät välitä ginistä ollenkaan, mutta samaa helppoa raikkautta ja pirteyttä löytyy myös tästä vodka-pohjaisesta juomasta!
Ja alkoholitonta vaihtoehtoa haluaville suosittelen etsimään kauppojen valikoimista inkiväärioluen nimellä kulkevan limpparin. Se on todella kiva ja aikuismainen juoma, jonka pienellä lime-tilkalla, jäillä ja kivalla koristelulla saa aivan yhtä herkulliseksi kuin holillisen isosiskonsa.

Kesäaika alkaa pikkuhiljaa päättyä, mutta vielä on aikaa “viikon drinksulle”. Tänä lauantaina nautiskellaan wasabilla terästetystä versiosta vanhasta suosikkidrinksustani, Bloody Marysta.

WASABI BLOODY MARY
Ainekset:

• 4 cl Vodkaa
• 1,5 dl hyvää tomaattimehua
• Tulista kastiketta
• Worcestershire-kastiketta
• wasabi-tahnaa
• 1/2 lime
• suolaa
• pippuria
• jäitä

Valmistus:
Yhteen drinksuun tarvitaan siis puolikas lime, josta puristetaan mehu. Sekoita noin sentin pituinen pätkä wasabi-tahnaa limemehuun ja kaada jäillä täytettyyn lasiin. Mittaa päälle vodka ja tomaattimehu. Mausta tulisella kastikkeella (Sriracha on niin paljon parempaa kuin Tabasco, mutta sekin käy), Worcestershire-kastikkeella, suolalla ja pippurilla. Sekoita ja nauti!

Perinteisesti Bloody Mary koristellaan joko sellerin varrella tai limen lohkolla. Itse innostuin, kun näin jossain, että alkudrinksu oli koristeltu herkullisella tapas-tikulla. Tikuksi käy joko ihan varsinainen cocktail-tikku tai vaikka sopivan mittaiseksi katkaistu grillitikku. Tai sitten niinkuin meillä, kun kumpaakaan edellisistä ei sattunut löytymään laatikosta: ihan mikä tahansa terävä piikkimäinen juttu käy ihan hyvin! 😀 Herkkupalaksi voi pujotella kaikenlaista hyvää – serrano-kinkkua, mozzarella-palleroita, tomaattia, juustokuutioita, oliiveja, pikkuisia herkkukurkkuja etsetera.