Peetun päivän asu viime lauantailta todistaa, että ihan kaikkia hellekesän vaatteita ei tarvitse pakata talvisäilöön. Fiksulla asustamisella kuuman kelin jumpsuitista kehkeytyy mainio outfit vaikka nyt sitten kaverin synttäribileisiin.
Peetun päivän soundtrack:
Ihan se kaikkein pimein ja mustin ja märin ja jäätävin syksy ei kyllä houkuta edelleenkään, mutta oikeastaan tällainen aurinkoinen, kivasti kirpakka syyskeli on aika ihanaa. Ja vihdoinkin saa käyttää vähän paksumpia vaatteita, kauniita pashmina-villaisia kaulahuiveja ja punaisia baskereita. Tai no, päähineet jätän kyllä suosiolla niille, jotka niitä osaavat käyttää. Niinkuin nyt esimerkiksi Peetulle.
Peetun uusi tweed-neuleinen paita ja Dunin neuloma rinkulakaulahuivi suorastaan houkuttavat nauttimaan kivasta syksystä. Hei, vielä on lehdet puissa ja päivisin yli 10 astetta lämmintä!
Kaiken duunihomman keskellä Karkki ja Peetu ehtivät vähän shoppaillakin Helsinki Vintagessa.
Peetu hankki ihan ensimmäisenä kivan amerikkahenkisen huivipannan.
Karkki investoi aivan hillittömän hienoon vanhaan amerikkalaiseen partiopaitaan. Sain luvan lainata sitä joskus… 🙂
Tsekkaa myös Karkin Elnet-vintagekampaamossa väsätty upea kampaus! Sopii täydellisesti yhteen partiopaidan kanssa!!
Peetun saaliista löytyi myös uusvanhatuotantoa olevat herkulliset saksikorvikset. Jotenkin ihanaa, että sakset “toimivat” oikeasti, vaikka tuskin niillä nyt sentään leikata voi! 🙂
Taisin jo mainitakin, että Indidaysin Marimekko-kampis kolahti? Juttuideoita tulvahti mieleeni niin paljon, että päätin heti alkuunsa karsia kaikki sisustukseen liittyvät jutut. Vaikka meillä on roikkunut ikkunoissa Marimekon-kankaasta ommellut verhot aina siitä lähtien, kun muutin omaan kotiin 19-vuotiaana. Ja vaikka tärkein ostokseni ensimmäisellä Suomen reissulla Tukholmaan muuton jälkeen oli Suomen Lipun sinivalkoiset raitakylpypyyhkeet koko perheelle.
Sen sijaan vaaleanpunaraidallinen Jokapoika-paita on asia, jota en voi sivuuttaa. Karkki ja Peetu saivat lainaksi pari vuotta sitten mummiltaan 60- ja 70-lukujen vaihteesta peräisin olevan paidan, joka on tismalleen samalainen, jota he molemmat käyttivät ollessaan 2-3 vuotiaita. Sekin paita oli peräisin 60-luvulta ja kuulunut alunperin Peetun kummitädille Tinnille. Pikkuinen Jokapoika oli kiertänyt käytössä Tinnin lisäksi hänen pikkusiskollaan ja serkuillaan sekä sittemmin Karkin ja Peetun jälkeen myös Tinnin omalla tytöllä. Mikä muu vaate voisi kestää yhtä perusteellista ja pitkäaikaista käyttöä täydellisen hyvännäköisenä!?
Mummi käytti pinkkiraitaista Jokapoikaa lähinnä kevyenä jakkuna, jonka voi kesäillan viiletessä vetäistä olkapäitä lämmittämään. Niin, siis siihen asti, kun Karkki ja Peetu konfiskeerasivat paidan parempaan talteen. 🙂
Peetu tekee Jokapoika-paidasta itsensä näköisen Ramones-teepparin ja mustien farkkushortsien avulla. Pehmoiseksi kulunut puuvilla toimii täydellisesti – ja kestää kulutusta – myös festareilla ja muissa äärimmäisolosuhteissa… ;D
Karkin klassiseen tyyliin Jokapoika taipuu kevyesti kapean vyön, avokkaiden ja hiekan väristen lahkeesta käärittyjen farkkujen avulla. Karkin kuvat on kesältä 2008 ja lisää niitä voi tsekkailla täällä: Mummin paita
Jaa sinäkin omat Marimekko-muistosi Indiedaysin ja Marimekon kisassa – ja voita huikea 1000 € lahjakortti!
Karkki ja Peetu kävivät viikon pituisella visiitillä Euroopan ehkä yhdessä mahtavimmista kaupungeista – Barcelonassa! Sain luvan julkistaa valittuja paloja reissusta täällä blogissa. Varoitus mielettömästä kuvakavalkadista – oli tosi älyttömän vaikea valita kivoimmat/hauskimmat/mieleenpainuvimmat/ihanimmat otokset melkein neljästäsadasta (!!!) kuvasta!
Ensimmäinen kuva on tietty tärkein – ja siinä esitellään Mintun tuliaiset! Espanjan jalkapallomaajoukkueen t-paita ja virallinen sangria-kannu. Ostokset suoritettu tyylipuhtaasti paikallisessa perusmarketissa Carrefourissa! Me likes!!
Ehkä kaikkein upeinta Barcelonassa on sen ziljoonat vastakohdat. Lomalla on mahdollisuus nauttia sekä suurkaupungin ihanasta hulinasta että lunkista rantsuelämästä. Ihan fiiliksen mukaan!
Sen verran ruotsalaisia kai sit ollaan, että Zlatanin “virallista” paitaa piti käydä hiplaamassa. Sen paremmin Karkki kuin Peetukaan ei ollut edes teoriassa ostoaikeissa ja mieleenpainuvimmaksi muistoksi taisi jäädä se, että futiskauppaan oli niin hirveä tunku, että sinne piti jonottaa kuin sedulaan ainakin. Ha ha!
Take a (“classic”) pose?
Rantsu vs suurkaupunki ei ole Barcelonan ainoa kiehtova vastakohtaisuus. Kaupunki on täynnä romanttisia, erittäin vanhoja ja yllättävänkin hyvin säilyneitä osia. Sen vastakohtana on hurjasti modernia taidetta ja arkitehtuuria. Me likes – sanoinko jo?? 😀
Huvipuistojen megalomaaniset yrjömyllyt eivät tosiaankaan ole makuuni… Sen sijaan diggailen kyllä täysillä klassisemmista huvipuistohärveleistä – niinkuin nyt esmes maailmanpyörästä. Tämän kuvan perusteella päätin, että Barcelonaan on päästävä uudestaan! Vaikka sitten vain ajamaan tuossa korkealla kukkulalla sijaitsevassa maailmanpyörässä.
Yllättävän vähän Karkki ja Peetu intoutuivat shoppailemaan reissullansa. Muutama ihana kukkatoppi (kuvassa yksi), leikkipuku sekä pino halpoja perustoppeja (Karkki) ja kivat mustat bikinit (Peetu) löytyi tyttöjen pakaaseista.
Oon niin fiiliksissä Karkin ja Peetun reissun jälkeen! Ihan pakko päästä Barcelonaan – ja mahdollisimman pian!! 🙂
Onko täällä muita Barcelona-faneja (vaikka tiedän kyllä ainakin pari tosi-fania, joilta sain loistavia vinkkejä ennen edellistä omaa reissuani)?
