Aina oppii uutta. Niinkuin esimerkiksi, että pieni taskupeili on hyvä sisällyttää minimaalikseksi karsittuun festarivarustukseen… Tapahtui nimittäin jotain, mitä en ole koskaan aikaisemmin kokenut – ja peilin löytäminen festarialueelta osoittautui yllättävän hankalaksi.

Olin juuri kävelemässä sisään festivaalialueelle, kun tunsin pistävää kipua vasemassa silmässäni. Ajattelin, että ahaa, piilari on varmaan mennyt vähän ruttuun ja sivelin silmäluomea varovaisesti, että linssi asettuisi takaisin paikalleen. Kipu vain yltyi ja samalla, kun etsiskelin kavereitani, huomasin sairaanhoitoteltan. Marssin sinne ja kysyin olisko heillä peiliä, kun piilari on huonosti. Ei ollut. Hmmm. Bajamajoissa ei tunnetusti ole myöskään peilejä, joten lähdin silmäpuolena metsästämään kavereitani, jotka onneksi löytyivät pian sovitulta paikalta. Pienen kyselykierroksen jälkeen yhdeltä tutuntutulta löytyi puuteri, jossa oli peili. Kauhukseni huomasin, että piilari oli mennyt puoliksi!! Siis hajonnut silmään! Koskaan aikaisemmin en ole kokenut moista. Suuremman kappaleen sain poimittua pois silmästä, mutta pieni sirppi jäi silmään loppuillaksi. Vasta kotona, kunnon peilin ääressä sain sen ongittua pois… Huh huh!

Onneksi melkein koko illan paistoi aurinko, joten saatoin piilotella punaista silmääni aurinkolasien takana!

Hieno peilipallo on yksi alueelle pystytetyistä taide-installaatioista. Hieno näky – ja tyyliin ainoa peilin tapainen, jonka bongasin sen puuteripeilin lisäksi! Haha!

Piilarihässäkkä ei onneksi estänyt nauttimasta musiikista. Jamie N Commons oli uusi tuttavuus. Mielettömän ihanaa musaa ja mahtava ääni nuorella miehellä! TJEU…

Farkut tuntuivat olevan virallinen festariasuste…

Upea painettu silkkisifonkitunika, design Lina Hanno.

Illan tähtihetki oli ehdottomasti upea, mahtava, karismaattinen – kertakaikkiaan aivan mieletön – PATTI SMITH! Ja bändi oli kanssa loistava!

Tässä vielä Stockholm Music & Arts -sivuilta bongattu kuva upeasta Patti Smithistä. Foto: Annica Berglund.

Elokuun illoissa on jotain käsittämättömän maagista. Kauniisti pimenevä taivas, lähes trooppinen lämpö, hyvä musiikki, ystäviä – hetkiä, jolloin todella voi olla iloinen ja kiitollinen siitä, että on olemassa!

Illan kohokohta oli ehdottomasti Patti Smith. Ilmeisesti myös aika monelle muulle, sillä tuntui, että väkimäärä harveni merkittävästi ennen illan viimeistä esiintyjää, joka oli Antony and the Johnsons Ruotsin radion sinfoniaorkesterin kanssa. Täytyy kyllä sanoa, että vaikka ko. musiikki ei nyt taida ensimmäisenä päätyä soittolistoilleni, on kokonainen sinfoniaorkesteri lavalla aika vaikuttava elämys.

Sitten vielä kurkistus Mintun festariasuun. Koska ilma oli kuuma, tuumasin, että pärjään shortseilla, vaikka illalla vähän viilenisikin. Jalkaan laitoin Havainakset ja sifonkipaita suojasi sopivasti auringolta, mutta oli silti riittävän vilpoinen päällä. Olin erittäin tyytyväinen asuuni varsinkin siinä vaiheessa, kun Frida Hyvösen setin lopussa iski aivan järjetön ukkoskuuro. Keikka jouduttiin keskeyttämään, koska vettä tuli sellaisella voimalla, ettei mitään rajaa. Sadeviitta suojasi sopivasti yläkroppaa ja kassia – ja kuuron jälkeinen auringonpaiste kuivasi kintut ja lipsut nopeasti. Huonommin oli asiat niillä, joiden farkut olivat polviin asti litimärät, puhumattakaan sinänsä hyviksi festarikengiksi havaituista Converseista tai muista tennareista…

“Sattuneesta syystä” festariasukuvissa oli pikkupakko pitää aurinkolaseja päässä. Te ette olisi halunnut nähdä, miltä mun vasen silmäni näyttää! 😀

• paita, Next
• toppi (alla), Uniqlo
• shortsit, Primark
• aurinkolasit, Polaroid
• lipsut, Havaianas

Ja liittyen tähän facebookissa laajalti levitettyyn artikkeliin. Ei, en nähnyt yhtä ainutta henkilöä, joka olisi ollut edes silmin nähden huppelissa. Vaikka siis tuossa kaljanmyyntipisteen edessä pönötänkin kuvattavana… 🙂

Ensimmäistä kertaa moneen päivään pukeuduin oikein vaatteisiin… Koska varsinaisesti vaatteiksi ei kai lasketa niitä Balilta hankittuja lötköhousuja ja satunnaisia t-paitoja, joissa olen lomalaisen kotipäiviäni viettänyt.

Tänään piti kuitenkin käydä täydentämässä ompelimon lanka- ja vetoketjuvarastoa. Samalla käytiin ihanassa keittiötavaraputiikissa Gordon Bleussa, vaihtamassa Peetun ylppärilahjaksi saama hieno kivinen mortteli upeaan Le Creusetin vuokaan. Mortteli oli tosiaan hieno, mutta Peetulla on jo hyvä, ihan melkein samanlainen, joten lahja meni vaihtoon. Nyt meillä on (tai siis Peetulla on) ihana kermanvärinen, uunin kestävä kulho, johon voi tehdä amerikkalaistyylisiä syviä piirakoita. Just sellaisia, joita Aku Ankassa Mummo Ankka jäähdyttää ikkunalaudalla ja Karhukopla tulee ja vohkii koko piirakan!

Kummallinen kesäsää vain jatkuu. Eilen ukkosti aika herkullisesti ja tänään on ollut samanlainen kuuma, pilvistelevä, vähän sadetta tekevä päivä. Lämmintä on ollut silti, joten laitoin päälle H&M:ltä tilaamani kesämekon. Hyvä, että sillekin tulee vähän käyttöä. 🙂

• mekko, H&M
• sandaalit, Moheda
• laukku, Marc by Marc Jacobs

Ei voisi loma paremmin alkaa! Eilen parannettiin maailmaa hyvän ystävän kanssa Söderin terasseilla ja tänään on saanut loikoilla auringossa, uida lämpimässä järvessä ja herkutella maailman parhaalla pehmiksella. Eikä siinä vielä kaikki! Kohta hyökätään leffateatteriin Peetun, Karkin, Ericin ja Vesan kanssa katsomaan uutta Batmaniä. Luulen, että olen ansainnut jättilootan popcornia. 🙂

Eiliselle terassikierrokselle pukeuduin ihanaan Zaran kalamekkoon. Laitoin mekon kaveriksi TopShopin matalat nahkasandaalit silläkin uhalla, että yksikin anonyymi kommentoija oli sitä mieltä, että minun tulisi kulkea aina koroissa ja jättää “mummoläpyskät” käyttämättä. No, ainakin nämä läpyskät ovat ihanat jalassa ja matsaavat värinsä puolesta täydellisesti mekkoon.

Hiuksiin väsäsin palmikkohässäkkänutturan ja sen ansiosta mekon kaunis selkäpuolen pääntie pääsi kunnolla oikeuksiinsa.

• mekko, Zara
• sandaalit, TopShop
• aurinkolasit, Dolce & Gabbana

En väitä, ettenkö aika useinkin miettisi jo edellisenä iltana, mitä laitan päälleni seuraavana päivänä. Usein ajatus lähtee jostain vaatteesta, jota en ole vähään aikaan käyttänyt tai esimerkiksi kengistä, jotka tuntuvat hankalalta yhdistää yhtään mihinkään. Tai sitten jostain super-ihanasta, jota olen hankkinut ja suunnittelen, miten uutukaisen yhdistelisin. Sitten on taas niitä päiviä, jolloin aamukiireessä ei ole todellakaan hajuakaan, mitä sitä taas tänään kiskoisi päällensä ja – jos totta puhutaan – fiilis on myös EVVK. Tänään oli yksi niistä päivä…

Musta kapea hame on garderobini peruspilari numero yksi, siisti valkoinen t-paita tulee heti sijalla kaksi, iisi perusjakku – mielellään with a twist – tulee sijoille 3 – 5 ja mukavat kengät vievät sitten varmaan kaikki loput top-kymppipaikat. Tämänaamuisen kokovartalo-bad-hair-dayn pelastus oli se, että joskus olen hokannut, mitä kannattaa laittaa päälle silloin, kun mikään ei tunnu toimivan. Ihan hyväksi tunsin oloni aamustresseissä päälle päätyneessä asussa ainakin noin pukeutumismielessä. Jos bloggari näyttää hiukan väsyneeltä kuvissa, se johtuu vain (toivottavasti!) puolilta päivin iskeneestä migreenistä, jonka onneksi sain aika hyvin kuriin omalääkäriltäni saamilla, aikaisempaa tujummilla lääkkeillä.

Jakku on alunperin Karkin. En ole ihan varma olenko saanut sen vai olenko saanut sen vain lainaan – ei näistä voi koskaan olla ihan varma. ;D Tykkään siitä jokatapauksessa kovasti. Jakku on paksua napakkaa jerseytä, mikä tekee siitä todella mukavan toimistovaatteen – ikinä ei kiristä tai kinnaa mistään. Siitä huolimatta se on yhtä fiksun näköinen kuin “oikea” jakku. Hihoissa on hauskat poimutukset, joiden ansiosta jakku näyttää aina siltä kuin olisi rennosti kiskaissut vähän ranteita näkyviin.

• jakku (Karkin), H&M
• hame, H&M
• t-paita, H&M
• ballerinat, Marc by Marc Jacobs

Tämän päivän sävyt olivat pinkki, musta, valkoinen ja hopea. Oikeastaan Primarkista viime vuoden Lontoon reissulla hankittu maksimekko on enemmän rantsukäyttöön ajateltu, kuin mikään oikea toimistovaate. Toisaalta tänään oli sellaiset vaatimattomat 27 astetta lämmintä päivällä ja kun henkinen fiilis on jo puoliksi perjantaina starttaavalla kesäloman kakkososuudella, tuumasin, että kyllähän sitä hellemekossa voi töihinkin mennä. Lisäksi toimisto on aikamoisessa loma-moodissa edelleen – hyvä kun kolmasosa porukasta on paikan päällä.

Tänään oli tosiaan erittäin aurinkoinen, ihana hellepäivä. Mutta muistatteko, kun viimeksi käytin noita Marni for H&M sandaaleja ja kerroin, että ihan jokaikinen kerta on osunut kohdalle enemmän tai vähemmän yllättävä sadekuuro? Jostain käsittämättömästä syystä taivas veti pilveen juuri siinä neljän korvalla, kun olin lähdössä töistä kotiin, ja ropautti kunnon sadekuuron! Täytyy kyllä sanoa, että tällä kertaa kuuro oli sen verran kompakti, että en juurikaan kastunut. Sen sijaan illalla asukuvia ottaessani oli edelleen sen verran pimeää, että kamera ei suostunut ottamaan kuvia ilman salamaa! Ja minä kun luulin, että tuo ongelma tulee vasta paaaaljon myöhemmin, sitten kun se s:llä alkava on ihan oikeasti päällä.

Mutta tässä nyt kuitenkin tämän keskiviikon lomafiiliksinen työasu salamalla kuvattuna. 🙂

Ulkona oli tosiaan aivan hillitön, etten sanoisi suorastaan trooppinen helle. Sisällä toimistolla uskollinen AC piti huolen siitä, että meitä harvoja paikallaolevia työntekijöitä ei todellakaan kuumottanut tänäänkään. Neuletakki on ihan must vuodenajasta ja säästä riippumatta. Aina ulkoilmaan poistuttuani riisuin toki neuleen. Eihän sitä nyt sentään helteellä tarvitse… 🙂

• mekko, Primark
• neule, Boomerang
• sandaalit, Marni for H&M
• kaulakoru, Pilgrim