Lauantaina harrastettiin Vesan kanssa pienimutoista Suomi-matkailua. Oikeastaan määränpää oli herran työhommien vuoksi Turku, mutta käytiin myös visiitillä Naantalissa. Käppäiltiin hetki pittoreskissa vanhassa kaupungissa, ihasteltiin venhosia (ja haaveiltiin vähän!) ja nautittiin lounas Naantalin satamassa sijaitsevassa ravintolassa, jonka nimeä en tietenkään pannut mieleen. 😉

Sattumoisin aamulla valikoitui päälle hyvin meriaiheeseen istahtava raitapaita. Muutenkin asuvalinnassa oli lähinnä otettu huomioon se, että autossa istuskelua on luvassa useampi tunti ja lähtöhetkellä klo 6.00 aamulla Tampereella vallinnut sangen kirpsakka säätila. Aurinko lämmitti kyllä päivän mittaan mukavasti, mutta olin ihan tyytyväinen, että nahkatakin ja huivin avulla saatoin säädellä henkilökohtaista mikroilmastoani.

• raitapaita, MTWTFSS
• hame, Part Two
• rotsi, Acne
• sandaalit, Moheda
• huivi, ?? supervanha…
• laukku, Filippa K
• sanikat, Tom Ford

Asukuvien päivittäminen blogiin laahaa hiukan jäljessä, kun ei sitä näin lomareissulla tohdi ihan taukoamatta läppärin edessä kyyhöttää. Tässä kuitenkin varsin Acne-painotteinen asu perjantailta matkalla perinteiseen “tyttöiltaan” eli tyttikseen. Kuvailin tyttiksen tiimellyksessä myös ystäväni Kaisun ihanan pihan. Pieneen rivitalopuutarhaan on rakennettu sellainen kesäkeidas, että sanonta “kuin yksi huone lisää kesällä” saa ihan uuden merkityksen. Laitan kuvia tänne blogiinkin – oikein luvan kanssa – kunhan ehdin paremmin istahtaa koneen ääreen.

Tässä nyt kuitenkin siis viime perjantain tyttis-asu.

• mekko, Acne
• t-paita, Primark
• sukkikset, H&M
• avokkaat, Boss
• rotsi, Acne
• laukku, Filippa K

Käytiin eilen katsomassa Pyynikin Kesäteatterissa aika seriöösejä nostalgia-aaltoja nostattanut komedia Kuuma Kesä -85. Olen käytännössä kasvanut Pyynikillä, mutta Kesäteatterissa on tullut käytyä aivan rikollisen harvoin. Olin siis jo ihan liekeissä pelkästään siitä, että Vesa oli hankkinut meille liput näytökseen. Nostalgiahumina alkoi korvien välissä samalla sekunnilla, kun näin Kesäteatteria kiertävän koivikon. Pikkuisen olivat puut venähtäneet siitä, kun näissä maisemissa jumppatunnilla suunnistusrasteja epätoivoisena etsittiin, mutta muuten kaikki tuntui tutulta, kotoisalta ja vähän haikealta.

Vuonna -85 olin kesällä InterRaililla kiertämässä Eurooppaa. (Ja kyllä, tajuan aivan mainiosti, että moni bloggari ei vielä tuossa vaiheessa ollut edes pilke kenenkään silmäkulmassa… Haha!). Eppujen levy Kahdeksas ihme,  oli ilmestynyt reilailumme aikana. Kun paluumatkalla juna saapui Tampereen asemalle, marssin reilikamat niskassa suoraan Kyttälänkadun Epekseen ja ostin LP:n itselleni. Kahdeksas ihme, jolta löytyy mm. biisi Vuonna -85, tuli kuuneltua lähes puhki… Ei kai siis mikään ihme, että memory lane hyökkäsi kimppuun oikein voimalla!

Kotona Tukholmassa, reilussa kahdenkymmenen asteen kesäkelissä, olin suunnitellut teatteriasuksi jotain ihan muuta kuin salihousut ja tennarit. Tampereella lämpötila kipusi nippanappa neljääntoista asteeseen ja Tinni muistutteli, että Pyhäjärveltä saattaa puhallella aikas kirpsakka tuuli. Eli päälle valikoitui tyyliin kaikki mahdolliset mukana olevat lämpimät ja tuulenpitävät vaatteet. Kangaskassissa kulki mukana vielä varoiksi kashmir-neule, sadeviitta ja fleece-peitto. Niitä ei kylläkään tarvittu, katsomon katoksen alla oli itseasiassa oikein mukavan tuuletonta ja sadekaan ei kiusannut.

• neule, Lindex
• huivi, vanha… ostettu muistaakseni Åhlénsilta
• rotsi, Acne
• housut, tuunattu MTWTFSS:n haalareista
• tennarit, Converse
• pikkulaukku, Filippa K

Itse näytelmästä on vaikea sanoa mitään objektiivista – sen verran henkilökohtaiseksi nostalgia-tripiksi koko homma meni. Puvustaja, lavastaja ja käsikirjoittajat olivat onnistuneet kiteyttämään kasarin tyylien keskeiset kulmakivet oikein herkullisesti ja osuvasti. En yleensä tykkää komedia-näytelmistä – ne kun ovat niin valitettavan usein  pelkkää pieruhuumoria ja kulissiovien paiskomista. Kuuma Kesä -85 onnistui olemaan hauska ja oivaltava myös dialogin tasolla ja monet one linerit naurattivat ihan oikeasti. Musiikki toimi myös hyvin ja useimmat näyttelijät onnistuivat luomaan ihan uskottavan oloisia tyyppejä. Havaitsin jossain vaiheessa, että katselen näytelmää hölmö hymy huulillani…

Hauska festivaaliviikonloppu on nyt takana – kylläpäs olikin kivaa! Ja ihan mahtavaa, että loma jatkuu vielä. Tosi monet tuntuu palanneen tänään töihin, ainakin, jos facebook-päivityksiä katsoo. Yritän tässä nyt alkuviikosta saada vielä pari ompeluhommaa valmiiksi ja sitten keskiviikkona suuntaankin jälleen Tampereelle! Ihanaa!

Tässä kuitenkin vielä vähän fiiliksiä eiliseltä.

Sunnuntaina ehdittiin kierrellä vähän laiskanpulskeasti tsiigailemassa festarin “Arts”-osuutta. Mitään syvällisiä analyysejä en alkanut tehdä, mutta ihan mukavaa, että alueella oli kivaa äksöniä myös lavan ulkopuolella.

Oltiin myös vähän osallistuvia ja kannatettiin Plan-kampanjaa, joka edistää maailmanlaajuisesti tyttöjen koulutusmahdollisuuksia.

Sunnuntaina tajusin jälleen, miksi festarit on ihan huippu tapa kuunnella musiikkia. Yleensä sitä päätyy tapahtumaan parin-kolmen bändin ansiosta ja muusta tarjonnasta ei ole niin hajuakaan. Sitten sitä yllättyykin iloisesti ja tulee onnelliseksi, kun löytää jotain uutta mahtavaa, mistä ei ole aikaisemmin tiennyt mitään. Niinkuin nyt esimerkiksi Fatoumata Diawaran – säteilevän ja energisen artistin, joka sai musiikillaan niin hyvälle tuulelle, että muuta en enää oikein osannut kaivatakaan.

Vanha inkkari-fani ei voinut myöskään olla sulamatta, kun räväkkä ja karismaattinen Buffy Sainte-Marie esiintyi intiaanibändinsä kanssa. Taisin myös sivistyä siinä sivussa, sillä aikasemmin minulla ei ollut aavistustakaan, että juuri hän on tehnyt sellaiset biisit kuin “Palkkasoturi” ja “Up Where We Belong”…

Kolmantena festaripäivänä bloggari alkoi olla jo hiukan ryytynyt. Kyllä se vaan on kovvoo hommoo tuollainen riekkuminen, vaikka yöksi pääsikin aina kotiin. Haha! Asuvalinta noudatteli edellispäiviltä tuttua kaavaa eli toppi-shortsit-lipsut-aurikolasit -setillä mentiin sunnuntainakin.

• toppi, tuunattu MTWTFSS:n teepparista
• shortsit (Peetun), 2nd hand
• lipsut, Havaianas
• aurinkolasit, Dolce & Gabbana

Keikkakuvat: Annika Berglund

Pride-paraatin jälkeen jatkettiin suoraan Stockholm Music & Arts -festarin kakkospäivälle. Jälleen olin tyytyväinen siihen, että päässä oli aurinkolasit. Vetistely paraatissa ei tehnyt varsinaisesti hyvää ripsiväriosastolle. Haha!

Fiilis oli kuitenkin erinomaisen iloinen. Emmy Lou Harris ja vähän yllättäen ihana Laleh vastasivat päivän highlightseista. Festariasustuksessa luotin voittajakonseptiin – eli shortsit + toppi + lipsut + aurinkolasit -comboon. Kuvat on otettu noin kahdessa sekunnissa kommennon “otakko nyt äkkiä ne kuvat, ihan justiinsa alkaa sataa”. No, sadetta ei tullut kuin pari hassua pisaraa, joiden vuoksi ei jaksanut kaivaa edes sadeviittaa kassista. Sen sijaan tuli todistettua, että saa ne asut näköjään ikuistettua ilman hillitöntä säätämistäkin ja vain muutamalla otoksella. 😀

• toppi, Monki
• shortsit (Peetun), 2nd hand / Lee
• neuletakki, Primark
• lipsut, Havaianas (saatu blogin kautta)
• aurinkolasit, Tom Ford