Aamulla päätin, että tänään en kyllä vitsivieköön palele! Kaivoin kaapin pohjalta paksun villaisen neuletakin ja nappasin vielä sormikkaat käteen ennenkuin pinkaisin marssihölkkää työmatkalle. Sormikkaat olivat tietenkin eripariset, mutta kuljen muutenkin useimmin kädet taskussa, joten eipä se nyt paljoa haitannut.

Tänään kävin hakemassa postista mielettömän kasan kaikkea ihanaa. Yksi paketti tuli Veeralta, joka kävi metsästämässä Mintulle Lindexin Missoni-mekkoja ja toisessa saapui Henkalle tekemäni tilaus. Ja niin uskomattomalta kuin se kuullostaakin, tasan kaikki uutukaiset olivat tosi hienoja ja oikean kokoisia ja muutenkin mieluisia. Ei huonompi tuuri ollenkaan. Esittelykuvia tulee heti, kun vaan valaistusolosuhteet sallivat fotosession järkkäämisen.

COSin metsänvihreä neuletakki oli tänään ensimmäistä kertaa päällä yli puoleen vuoteen. Yksi työkaveri kertoi joutuneensa raappimaan auton ikkunoita eilen aamulla. Ensimmäiset pikkujoulukutsut ovat tulleet. Kyllä se on kuulkaa talvi kohta!

• neuletakki, COS
• kauluspaita, Forever21
• housut, Forever21
• tennarit, Converse

Edellisen kerran ylisuuret statement-kaulakorut olivat kuumintahottia joskus 2000-luvun puolivälissä. Silloin niitä tosin ei kutsuttu statement -miksikään. Toinen ero tämänhetken trendiin on kaulakorun pituus. Vuonna 2005 näyttävä kaulakoru tarkoitti alas vyötärölle ryöppyävää esitystystä.

Löysin varastoistani Kookaïn vanhan yltiöpitkän puuhelmikorun. Pisin pompulalenksukka ulottui alunperin noin 5 cm housun vyötärön alapuolelle. Pienen sovittelun jälkeen totesin, että mittasuhteet menevät aivan väärin – eikä vanhaa lempparikorua voinut ajatellakaan käyttävänsä.

Sitten hokasin, että poistamalla alunperin niskan takaa kulkevan pitkän yksinkertaisen pompulapätkän ja laittamalla jäljellejääneille lyhyen lukkokiinnityksen, korusta saa varsin käyttökelpoisen esityksen. Pikkuisen tulee Aarikka mieleen kookaista kiiltävänmustista puuhelmistä.

Mustat pompulat sopivat aivan ihanasti lämpimänkeltaisen neulepaidan kaveriksi. Täytyy tunnustaa, että tämänkin päivän asu on melkein kokonaan lainassa Peetulta (kiitos ja anteeks!!)… Tosin tuo harmaa maksimekko on jo melkein omani, koska Peetu ei ole käyttänyt sitä varmaan kertaakaan viimeisen vuoden aikana. Eikö se niin mene, että kun jotain vaatetta on käyttänyt enemmän kuin alkuperäinen omistaja, omistusoikeus ikäänkuin hypähtää toiselle?

• neule, H&M
• mekko, Gina Tricot
• nilkkurit, Vagabond
• koru, Kookaï 

Lupaan tsempata ja löytää huomisen asun kokonaan omasta garderobistani… !

Eilinen ruutukuosivaihde taisi jäädä vähän päälle. Samoin kuin Peetun vaatekaapilla “shoppailu”. No, Cheap Mondayn ikivanha keittiöruutuinen puuvillatunika ei ole kuulunut neidon suosikkivetimiin enää pitkään aikaan, joten enpä usko että lainailu on mikään ongelma. Sitäpaitsi tiedän kyllä, että sekä Karkki että Peetu käyvät varsin vapaamielisesti valikoimassa outfitteja Mintun varastoista aina, kun silmä välttää. Niin että vuoroin vieraissa ja silleen…

Tänä iltana tavataan piiitkästä aikaa täkäläisen Suomi-tyttöjengini kanssa. Kummasti ne kuukausittain – jopa useammin – toistuvat After Work -tapaamiset alkoivat harventua, kun kaverit yksi toisensa jälkeen äitiytyivät. Etenkin nämä heillä nyt käynnissä olevat vuodet työssäkäyvinä päiväkoti-ikäisten lasten vanhempana tuntuvat erityisen kiireisiltä.

Monet puhuvat ihaillen siitä, miten sain tehtyä KTM-tutkintoni valmiiksi kahden pienen lapsen kanssa. Itsestäni tuntuu, että taloudellista puolta lukuunottamatta pääsin kyllä todella helpolla. Aikatauluja saattoi aina rukata lasten ja oman jaksamisen mukaan – ilman, että minkään pomon tai työkaverin tarvitsi siitä nähdä vaivaa. Toisaalta lasten ansiosta en voinut myöskään huithapeloida opintojen kanssa, siirtää tenttiin lukua tai esseiden kirjoittamista viime tippaan. Arjen rytmittäminen johti varsin kurinalaiseen opintotahtiin ja aivan varmasti nopeutti opintojani sen, mitä kesken kaiken pidetty äitiysvapaa niitä pidensi.

Hursomhelst – tänään Suomi-treffeilläni pääsen vihdoin tutustumaan suuresti kehuttuun Boqueria -tapasravintolaan. Toivottavasti se on kaikkien kehujen arvoinen…

• tunika, Cheap Monday
• neuletakki, Lindex
• minihame (alla), Monki
• vyö, InWear
• kengät, Vagabond

Eihän nyt taas voi olla täysikuu? Viime yö meni ihan totaaliseksi valveilla kieppumiseksi. Mitkään suuret murheet eivät valvottaneet – päinvastoin – viikonloppu oli oikein mukava ja kaikin tavoin rentouttava. Lisäksi pitkä skypeily Peetun kanssa rauhoitti äiskän mieltä entisestään. Viimeisenä ennen nukkumaanmenoa luin vielä kivoja juttuja (joihin liittyy mm. näkymättömän kissan häntä!) – eli kaiken järjen mukaan hyvän unen olisi pitänyt tulla ihan normaalissa järjestyksessä. Parasta kaikessa on se, että kun yritin aamulla toimistolla saada vähän sympatiapisteitä, yksi työkaveri ilmoitti nukkuneensa maks. kolme tuntia ja toinen kertoi olleensa valveilla koko yön….

No täysikuu tai ei, maanantai mentiin rennossa cowboy-hengessä. Yksi hyvä puoli siinä, että Peetu on reissussa, on se, että voin melkolailla vapaasti käydä lainailemassa vaatteita neitokaisen garderobista. Tänään en vaan voinut vastustaa käsittämättömän suloisen pehmeän ruutupaidan houkutusta. Viime viikolla Henkalta hankittu ketjukaulakoru sopii lainapaidan kaveriksi ja rimmaa kivasti kenkien koristeremmeihin.

• paita (Peetun), Jack & Jones
• farkut, Acne
• kengät, Vagabond
• kaulakoru, H&M

Töitten jälkeen kävin vanumassa ja elpymässä BodyBalancessa. Siitä varsinaisesta balancesta en niin osaa sanoa, mutta nyt on kuiteskin hyvä ja rento olo. Taidan yrittää riipiä itseni väkisin irti tästä interwebin ihmeellisestä maailmasta ja painua peiton alle samantien. 🙂

Täällä on ollut aivan mielettömän hieno, aurinkoinen, kuulas, kirpeä – siis kaikki mahdolliseet kliseen tunnusmerkit täyttävä – upea syysviikonloppu! Eilen rynnin pitkin metsäpolkuja sporttihenkisellä power walk -lenkillä, mutta tänään otettiin iisimmin ja promeneerailtiin kaikessa rauhassa pitkin Kungsholmenin kivoja pikkukatuja.

Niin lämmintä oli, että piti ihan kaivaa taas nahkatakki esiin, vaikka jo luulin, että pitää siirtyä lämpöisempiin päällysvaatteisiin. Eilinen tuulikin kun ehti tälle päivälle laantua ja aurinko lämmitti niin, että kahviloiden ja ravintoloiden terasseillekin näytti kertyneen ihan kiitettävästi väkeä.

Karkille suurkiitos asukuvista – ei ne nyt niin pahasti tärähtäneitä ole! ;D

• paita, MTWTFSS
• hame, H&M
• rotsi, Acne
• huivi, KappAhl (Vintage Stories – saatu!)
• laukku, Botkier
• kengät, Palmroth

Niin ja sunnuntaikävelyseurani oli paitsi tietenkin maailman parasta ja hauskinta, myös erinomaisen tyylikkäästi pukeutunutta!

Suurkiitokset Karkille ja Ericille seurasta ja ihanasta illallisesta. Hmmm… pahus… olisi pitänyt pyytää Ericiltä hänen kokkailemansa kana-curry-valkosipuli-banaani-kerma -padan ohje. No, vielähän sitä ehtii!

Ihana aloittaa uusi työviikko tällaisen viikonlopun jälkeen. Sopivasti lepoa ja rauhaa sekä hyviä hetkiä rakkaiden ihmisten kanssa. Puhuin myös Peetun kanssa Skypessä melkein tunnin – ja kaikesta päätellen reissu on lähtenyt käyntiin jopa ennakko-odotuksia paremmin. Huomenna ovat suuntaamassa surffikurssille. Äitin tyttö! 🙂

Täydellistä sunnuntaita varjostaa nyt ainoastaan sellainen pieni seikka, että en kertakaikkiaan pysty löytämään meiltä Hunger Gamesin kakkososaa. Karkki väittää kivenkovaan tuoneensa sen tänne, mutta olen nyt kääntänyt ympäri kaikki mahdottomatkin paikat – eikä se vaan löydy. Ja Karkki katsoi myös heiltä, mutta kirjaa ei vain löydy. Kolmonen olisi tuossa tyrkyllä, mutta jotenkin tuntuu ihan hölmöltä lukea se ennen kakkososaa. First world problems – I know. 🙂