Aamusella ajattelin, että tämän päivän postauksen otsikoksi sopisi esim. “Hernekeittopäivä” tai jotain muuta nokkelaa, joka yhdistäisi ihanan Dagmarin merinovillaneuleen värin ja torstain olennaisen perinneruuan. Työmatkalla törmäsin uutiseen, että millenium-vaihteen suursuosikkini, pitkään hiljaiseloa pitänyt Outkast on tulossa svenne-festareista ainakin Way Out Westiin ja Suomessa näköjään Flow on kiinnittänyt legendaarisen duon line upiinsa. Luukutin uutisesta innostuneena koko päivän kuullokkeissa Outkastin tuotantoa, eikä tällä hetkellä korvien välissä pyöri kovin paljoa muuta…
Työreissun jälkeinen toimistopäivä sujui siis sähkopostisumaa ja todo-listaa purkaen, kuullokkeet korvilla, mukavassa merinovillapaidassa ja tukevissa kengissä. Filippa K:n musta silkkikauluspaita ja vanhat prässihousut toivat pientä ryhtiä kokonaisuuteen.

Kun päivisin paistaa jo aivan ihanasti lämmittävä aurinko ja ilmaisjakelulehdet täyttyvät festariuutisista, ei kevätfiiliksiltä voi välttyä. Ihanaa, valo voitti taas tälläkin kerralla!

• neulepaita, Dagmar
• kauluspaita, Filippa K
• housut, frk
• kengät, Dr. Martens

Tai traveling woman olisi kai ehkä tismallisemmin sanottu. Periaatteessa olen kuitenkin sitä mieltä, että koska “man” -sanaa (ja sen erikielisiä vastineita) käytetään myös synonyyminä ihmiselle yleisemminkin, en aio antaa miespuolisten kaksilahkeisten omia koko sanaa omaan käyttöönsä.
Eli olen siis ollut reissussa elisen ja tämän päivän – nyt tosin töiden merkeissä enkä lomailemassa. Teoriassa tykkäisin olla yksi niistä cooleista business-naisista, jotka painelevat pitkin kansainvälisten lentokenttien kivilattioita kaksitoistasenttiset stiletot kopisten. Käytännössä valitsen kuitenkin aina mahdollisimman mukavat kengät matkustukseen – eihän sitä koskaan voi tietää, milloin on pakotettu vaihtamaan liikuskelun reippaaseen marssihölkkään mahdollisten kulkuvälinehässäköiden osuessa kohdalle. Työmatkani ovat yleensä lentomaileissa mitattuna lyhyitä, pääasiassa Pohjoismaiden pääkaupunkeihin tai korkeintaan Keski-Eurooppaan suuntautuvia pyrähdyksiä. Lyhyt lentokoneessa istuskelu ei muuten aseta mitään erityisiä vaatimuksia asulle – toisin kuin mannertenväliset lennot, joille yleensä sonnustaudun supertyylikkäästi verkkareihin. Tämänkertaisen matkan Osloon tein samaan teemaan liittyen kuin se Pump Up the Volume -häppeningi, mikä meillä oli omalla toimistolla parisen viikkoa sitten.
Käytännössä se tarkoitti jälleen kahta neon-keltaisessa treenipaidassa vietettyä päivää. Muuten tapahtuman dress code oli farkut ja tennarit – kuten viimeksikin. Tästä syystä siis matkustusasuksi valikoitui juurikin farkut ja tennarit. Kauluspaita ja neule olivat olevinaan pikkuisen skarpimmat – tai ainakin nyt jotensakin siistit matkustushommaan. Illaksi oli tällä kertaa varannut ihan toisen asun. Siitä ei tullut nyt kuvaa, mutta tykkäsin siitä sen verran, että varmasti uusiokäytän kokonaisuuden jossain toisessa yhteydessä vielä.
Oslo-asun pikantti yksityiskohta: Niken juoksusukkien varren sisäpuolella on oranssi raita, joka tulee käännettäessä hauskasti esiin.

• neulepaita, H&M
• kauluspaita, Cheap Monday
• farkut, H&M
• sneakersit, Karhu
• sukat, Nike

Yleensä haluan maanantaisin laittaa toimistolle mahdollisimman mukavat vaatteet, jotka kuitenkin täyttävät ns. “toimistonormit”. Eilinen oli vähän poikkeus. Kaipasin astetta asiallisempaa asua, että pääsisin itsekin vähän skarpimpaan kuosiin rentouttavan snoukka-moden jälkeen. Päälle piti siis löytää jakkua ja hametta ja vähän korkoja. Sunnuntaina on onneksi (aina joskus) aikaa vähän askarrella hiustenkin kanssa. Hyvien tuotteiden ja yöksi sitaistun löysän nutturan avulla kiharat selviävät mainiosti yhden ekstrapäivän.
Ihana muuten tämä aikainen kevät – eikö olekin? Monet päivät on toki edelleen ihan rasittavan harmaita ja alijäähtynyttä vettäkin vihmoskelee nassulle, mutta monena aamuna tuoksuu ihan oikeasti kevät! Ja se kevyempikin talvitakki tuntuu liian paksulta, tennarisillaan tekee mieli lähteä kylille, kissa mouruaa pääsyä parvekkeelle lintuja kyttäämään ja aamuisinkin hymyilyttää. Juuri sen varmempia kevään merkkejä ei voi olla. Etenkin, kun se suurinkin stara, aurinko, aina välillä suostuu pilkahtamaan näkösälle. Ihanaa!
Niin että eihän se eilinen maanantai ollut musta kuin vaatetuksen osalta. 🙂

 

• toppi, minimarket
• hame, H&M
• jakku, H&M
• kengät, Acne

Teemapäiväpukeutumisesta illallishienoksi oli eilisillan ongelma. Eilen ja tänään on töissä ollut se iso ja tärkeä tapahtuma, josta olen täälläkin useampaan otteeseen sivulauseessa maininnut. Häppeningin teema on ollut “Pump up to Volume” ja fitness/training – mikä on käytännössä tarkoittanut sitä, että viimeiset kaksi päivää on mennyt neon-keltaisessa treenipaidassa, farkuissa ja tennareissa.

Normaalisti vastaavissa työpaikkani tapahtumissa on “pukupakko”, mikä naisten kohdalla tarkoittaa vähintäänkin jakkupukua tai fiksua mekkoa. Oikeastaan aika rentouttavaa, että tämänkertaisen teeman vuoksi dress code oli tuon keltaisen treenipaidan lisäksi farkut ja treenitossut.
Osallistujatkin tempautuivat mukaan fiilikseen – eikä vähiten kollegan laatiman “best of 90’s” -soittolistan avittamana. Eikä oikeastaan tuntunut ollenkaan hassummalta pitää presiksiä treenipaidassa. Etenkin, kun selässä lukee “personal trainer”.

Eilisen tapahtumapäivän päätteksi menimme kuitenkin illalla yhdessä ulos syömään. Paikka oli sen verran fiksu, että oli ihan pakko vaihtaa vähän vaatteita, vaikka kotona ei ehtinytkään siinä välissä käymään. Ratkaisin ongelman niin, että pidin päällä päivän asuun kuuluvat farkut ja tennarit (eihän siellä pimeässä ja tungoksessa kukaan tuollaisia enää huomaa), mutta vaihdoin kivan topin ja rennon jakun tapahtumateepparin sijaan.
Onnistuin viskaamaan aamulla vielä käsilaukun pohjalle parin näyttäviä korviksia. Kun sain ne kalasteltua ylleni, olin ihan sitä mieltä, että nopea muuntautuminen tapahtuma-Mintusta illallis-Minttuun sujui varsin kivuttomasti.

• toppi, minimarket
• jakku, H&M
• farkut, Acne
• tennarit, Karhu
• korvikset, (tuunatut) Indiska

 
Tänä aamuna se tapahtui! Ihana, kihelmöivän iloinen hetki, kun huomaa, ettei aamulla tarvitse enää sytyttää keittiöön valoja nähdäkseen keittää kahvia. Joka vuosi tuo hetki – se aamu, kun luonnonvalo riittää taas – tulee aivan yhtä yllättäen. Ja on aivan yhtä kipeästi kaivattu. Niinkuin olen tainnut “muutamaan” kertaan sanoakin, en ole mikään syksyihminen. Kynttilöiden ja kaikenlaisten muiden valonlähteiden suurkuluttamisella selviän mitenkuten kaamoksen yli, mutta vasta tällaisena aamuna kuin tänään, palaa usko tulevaisuuteen.
Ja sitten vielä toimistolle kävellessä paistoi aurinko. Jopa niin kirkkaasti, että note-to-self -osastoon tuli merkintä: “muista laittaa aurinkolasit takas käsilaukkuun”. Kyllä tämä taitaa sittenkin kuulkaa tästä muuttua vielä iloksi!

 
Aurinkoinen ja kiitettävän kevätmäinen lopputalven toimistopäivä sujui mukavasti Henkan camo-sävyisessä pliseeratussa hameessa ja Peetulta perityssä Cheap Mondayn neuleessa. Ryhtiä kokonaisuuteen toi COSin vetskarikauluspaita ja vähän naisellista ilmettä Diane von Furstenbergin saappaat (jotka, btw, näyttävät olevan kipeästi mokkaharjan ja -suihkeen tarpeessa. Lisätään todo-listalle).
Neuleen tarina on sikäli hauska, että muotiviikolla oli Cheap Mondayn näytöspäivänä heillä myöskin iltabileet. Kekkerit järjestettiin CM:n pop up storessa ja perinteisen goodie bagin sijaan vieraat saivat valita sieltä mukaansa pari haluamaansa vaatetta. Itse en päässyt paikalle, koska samalle illalle osui kaverin levyjulkkarit, mutta Peetu oli edustamassa parin kaverinsa kanssa. Tuliaisiksi juhlista tuli yksi t-paita (joka sekin on jo saanut uuden omistajan) ja tuo hauskasti violettia ja vihreää sekoitteleva neulepaita. Peetu ei siitä sitten niin kovasti tykännytkään, joten Minttu adoptoi paitaparan itselleen.

 
Ei nyt mitään ihan posketonta kuosi-iloittelua, mutta aika hauskasti mielestäni rimmaa boucklé-tyyppinen neule ja “camo”-kuosinen hame.

 

• neule, Cheap Monday
• kauluspaita, COS
• hame, H&M
• kengät, Diane von Furstenberg