Eikös pukuleikkien yksi hienous piilekin siinä, että samalla voi testata elämää toisenlaisen identiteetin kanssa? Naamiaisissa voi tietty irrotella ihan kunnolla ja päästää salaisen minänsä esille. Mutta myös ihan tavallisessa arjessa voi leikkiä pukuleikkejä ja pukeutua kunkin päivän haasteita vastaavalla tavalla.
Yksi kollegani sanoi tänään, että hänelle tulee mieleen paidastani heidän 6-vuotias naapurinpoika. Poika on kuulemma innokas superhero-fani ja pukeutuu mielellään tönköistä materiaaleista valmistettuihin Hämis-, Batman- ja mitä-näitä-nyt-on -pukuihin. Hoksasin heti, että vähän supernainen-olo tässä on ollutkin.

No ei vais – tänään oli aika helppoa olla supernainen. Koko päivän vaikein haaste kun oli päästä aamulla sängystä ylös. En voi mitenkään käsittää, miten nuo perheen kaksi karvakuonoa onkin ajastettu niin, että ne saapuvat lämpiminä, pörisevinä kisukerinä masuni päälle makoilemaan sen jälkeen, kun olen torkuttanut herätyskelloa jo pari kertaa… Ihan kuin lämpimien peittojen alta poistuminen ei olisi tarpeeksi vaikeaa jo muutenkin.
Supernainen-paitani on siis Henkkamaukan Alexander  Wang -mallistosta. Se on ollut jo muutaman kerran toimistolla, mutta nyt vasta sain ensimmäiset asukuvat otettua. Tykkään pitää sitä juuri noin: valkoiseen kauluspaitaan ja mustiin pillifarkkuihin yhdistettynä. Ilman kaulusten tuomaa asiallisuutta scuba-paita voisi tuntua toimistolla vähän turhankin rennolta.

Toimistopäivän aikana ei mitään varsinaisia supervoimia tarvittu. (Tästä tuli mieleeni juttu, tai paremminkin iskulause, jonka bongasin jostain leffasta tai ehkä tv-sarjasta. Siinä tyyppi avasi keskustelun viehättävän kohteen kanssa kysymällä “what’s your superpower”! Olen siitä lähtien halunnut käyttää sitä, mutta sitten itsellä pitäisi olla joku tosi cool supervoima, enkä ole vielä keksinyt, että mikä se olisi… Ihme juttu, että olen edelleen sinkku. Eikö??)
Nyt illalla sen sijaan supervoimat olivat hyvinkin tarpeen. Päätin tehdä itselleni makoisan ja terveellisen vihersmoothien iltapalaksi. Iskin blenderiin tuoretta pinaattia, pätkän kurkkua, pellavansiemeniä, chia-siemeniä, puolikkaan puristetun sitruunan mehun ja kolmen sentin pätkän tuoretta inkivääriä. Lisäksi vähän vettä ja jäitä.

Huruttelin ainekset tasaiseksi ja lopputuloksena oli herkullisen tummanvihreä smoothie, joka maistui…. Tiedättekö, kun olin pieni, mummolassani oli lehmiä. Niitä varten viljeltiin heinää, joka loppukesästä kerättiin ensin heinäseipäille kuivumaan ja kärrättiin sitten navetan vintille ja aittaan. Siellä heinien seassa oli usein navetta- ja aittakissojen pentuja, joita kävin aina katsomassa ja joskus jopa paijaamassakin, jos äitikissa oli suotuisalla päällä.
Kuivaan heinään, sen tuoksuun ja heinäpölyn makuun suussa, liittyy siis paljon mukavia ja lämpimiä muistoja. Siitä huolimatta en todellakaan toivo, että vihersmoothieni maistuu tismalleen juuri siltä! Keskitin siis supervoimani ja kiskoin smoothien alas, vaikka ei se kyllä hyvää ollut. Lupaan, että sen ohjetta ei täällä blogissa tulla näkemään!

 

• paita, Alexander Wang for H&M
• kauluspaita, Whyred
• farkut, Weekday
• tennarit, Nike

“2009 soitti ja halusi päivän asukuvansa takaisin”… Vai mitä sanotte näistä marraskuun maanantaisessa pimeydessä eteisessä otetuista kuvista!? Itselleni tuli ainakin voimakkaat flasbackit neljän-viiden vuoden takaiseen meininkiin. Tosin Olympuksesta löytyy aika oleellisesti paljon enemmän vääntöä kuin sen aikaisesta bloggari-suosikista, IXUS-pokkarikamerasta.
Kuinkahan mones maanantai tänään oli, että en voinut kuvitellakaan laittavani päälle mitään muuta kuin luottonahkavekkarini? Tuntuu, että etenkin juuri maanantaisin se on kertakaikkiaan pakko saada päälle.

Tällä kertaa laitoin hameen kaveriksi poninkarvaiset Pistolit ja maitokaakaon värisen puuvillaneulepoolon. Hiukan alkoi hirvittää armaitten kenkieni puolesta tänään päivällä, kun puolilta päivin alkanut aivan tolkuton rankkasade ei osoittanut minkäänlaisia laantumisen merkkejä. Aamulla oli vielä ihan ookoo keli ja eilen täällä jopa paistoi vähän aurinko päivällä, joten en uskonut, että sää voi muuttua niin älyttömäksi.
Onneksi kävi tosi huippu tsägä ja täällä samalla suunnalla asuva pomoni oli kerrankin lähdössä samoihin aikoihin kotiin. Sain pummittua kyydin, mikä tarkoitti, että kengät säilyivät kuivina (puuuh!) ja sain samalla tuotua kotiin pari töiden kautta hankkimaani isokokoista joululahjaa. Win-win – paitsi että tällä kertaa se on sekä win että win mulle.

Pientä syysväsymystä/-haluttomuutta ja -masistelua on edelleenkin ilmassa, mutta huomaan aivan selvästi itsestäni, että lähestyvä joulu piristää aivan hurjasti. Tosin oma jouluni alkaa jo 19. päivä, kun Peetu tulee kotiin. Ja sehän on jo niin pian! Melkein joka vuosi käy juuri näin, että syksy tuntuu pimeältä ja loppumattoman pitkältä. Sitten yhtäkkiä tajuaa, että itseasiassa jouluun ei ole enää muuta kuin muutama hassu viikko, joka nippanappa riittää kaikkiin tulossa oleviin pikkujouluihin, glögitilaisuuksiin ja muuhun adventtiajan hulinaan!
Joulukuusen ostamisen kanssa ei silti vielä taida olla kiire… 🙂

 

• neulepaita, Filippa K
• hame, TopShop
• kengät, Acne

Tämäkin syksyisen pimeä marraskuun viikko on jo puolivälissä – jei! Ensi viikonloppuna virittelen kyllä aivan varmasti valonauhat parvekkeelle, vaikka etiketti miten sanoisi, että vasta ensimmäisenä adventtina on niiden aika. Jotain helpotusta ja joustoa pitää olla, kun kerran ollaan niin hulluja, että asutaan näillä pimeillä seuduilla. Juuri tänään päiviteltiin taas lounaspäydässä sitä, että mikä ihme sai meidän esi-isät asettumaan pysyvästi tänne..
Matsasin päivän asun sopimaan pimeään vuodenaikaan: mustaa-mustalla tuntui aamuhämärässä juuri oikealta ratkaisulta. Erilaiset materiaalit, kenkien nahka ja t-paidan himmeäkiiltoinen pinta kyllä elävöittävät kokonaisuutta mielestäni tarpeeksi.

Normaalin office-päivän lisäksi olen tänään poikkeuksellisesti käynyt yhdessä pressitilaisuudessa. Tukholmassa on parhaillaan menossa “Retail Fashion Week” – tai tuttavallisemmin pressiviikko – ja tapahtumia olisi vaikka joka tunnille. Oikeat työt vähän kuitenkin haittaavat harrastuksia, sillä lähes kaikki pitävät avoimia ovia juuri toimistoaikaan.
Tänään kävin kuitenkin töiden jälkeen Peetun entisen työpaikan Americana Classic Vintagen tilaisuudessa. Oli tosi mukava nähdä pitkästä aikaa ihanaa Americana-porukkaa. Ainoa miinuspuoli on se, että nyt tekisi mieli laittaa koko kodinsisustus ja garderobi uusiksi… Mitähän ne tuumaisivat toimistolla, jos ilmestyisin huomenna paikalle cheer leader -asuun pukeutuneena? Haha!

Jos nyt joku sattumoisin ihmettelee tuota postauksen otsikkoa, niin kerrottakoon, että paidassa lukee kohopainettuna “Choose your player”. Hauska teksti – ja ihan käypä elämänviisaus, jos niin ajattelee. Paita on peräisin Alexander Wangin Henkka-mallistosta miesten puolelta. Se oli tänään jo toistamiseen toimistoasuni osana ja täytyy sanoa, että olen kyllä todella tyytyväinen hankintaani. Toisaalta harvoinpa mustan t-paidan kanssa menee pieleen.

• t-paita, Alexander Wang for H&M
• jakku, H&M
• hame, H&M
• kengät, Vagabond

Tänään olen ollut varsinainen copycat – puin Espritiltä saadun violetin palmikkoneuleen alle haileansinisen pehmoisen puuvillaneuleen, aivan kuten Ella Woodward viime tiistain illallisilla. Ja jos omistaisin nahkahousut, olisin kopioinut senkin, mutta niitä ei nyt ainakaan toistaiseksi varastoistani löydy. Tosin olen kyllä vakavasti harkinnut, että josko sittenkin antaisin periksi ja hankkisin jotkut hyvälaatuiset tekonahkaiset versiot. Sitten, jos ne  tuntuu hyvältä ja omalta, voisi investoida aitoihin, laadukkaisiin nahkahousuihin. Visiona on nimenomaan yhdistää tuollaisia muhkeita neuleita niihin..
Hiukan kateellisena olen seuraillut suomalaisten ystävieni Instagram-päivityksiä – vaikuttaa nimittäin siltä, että ainakin Helsinki-Tampere-Turku -akselilla on ollut varsin kivoja, kauniita ja aurinkoisia syyspäiviä. Voin kertoa, että Tukholmassa on ollut harvinaisen harmaata. En nyt taas tänäkin maanantaina vedä perusveisuutani kaiken tahmeudesta, mutta kun aamulla luin lehdestä, että marraskuu on täällä ollut tähän asti pimein kymmeneen vuoteen, alkoi palaset loksahdella paikoilleen. Ehkä se en olekaan vain minä? Ehkä täällä oikeasti on poikkeuksellisen synkkä meininki tänä syksynä?

No, mikään tappokylmä ei kuitenkaan ole, eikä loskarähjäkelit ole vielä saapunut, mikä antaa kuitenkin aika paljon vapauksia pukeutumiselle. Ei tarvitse ajatella säälien kauniita kenkiään ja hameen voi kiskaista päälle ilman pelkoa bussipysäkille pystyyn kohmettumisesta.
Pitkästä aikaa pidin hiukseni myös ihan luonnontilassa. Jotenkin olen viimeaikoina vierastanut tuota vapaasti kuivunutta kiharasöheröä. Vaikken mikään supersiistien kampauksien ystävä olekaan, ihan kokonaan laittamatta jätetty tukka on ollut vähän too much jopa itselleni. Niinpä hiukseni ovat yleensä aina pikanutturalla, jos en ole niitä jaksanut tai ehtinyt yhtään kiharrinharjalla sukia. Ennen tosin annoin useinkin karvapääni olla vapaana ihan luonnontilassa – onhan se aika helppoa, kun ei tarvitse laittaa ollenkaan!

• kauluspaita, H&M
• neulepaita, Esprit
• hame, H&M
• kengät, Acne

Tämän päiväinen asuni ei ole millään tavalla kommentti eiliseen yhteistyömallistovuodatukseen. Vaikka olisi voinut ollakin. Edelleen varsinaisessa tehokäytössä oleva Marnin H&M-malliston t-paita on yksi käytetyimpiä, mitä garderobistani löytyy. Luonnonvalkoisen paidan musta pääntieresori antaa yllättävän paljon ryhtiä ja tekee siksi tuosta helposti toimistolle sopivan, vähän puetumman oloisen. Tykkään myös naivistisesta printistä kovasti.
Eihän tuo mikään asiakaspalaveripäivien asu ole, mutta konttorirotan random-arkena toimii ihan just täydellisesti. Marni-malliston kanssa ei nyt vielä tohdi rehvahstella vuosikausia kestäneestä käyttöjaksosta, sillä lanseerauksesta tulee kevättalvella kuluneeksi vasta kolme vuotta, mutta uudeltahan tuo oikeasti omasta mielestäni tuntuukin edelleen.

Vuosi sitten lanseeratun Isabel Marant -yhteistyön tuotoksista ostin itselleni valkoiset, hauskoilla country-etno sivusaumanauhoilla koristellut farkut. Olin jo pidempään ennen Marantin malliston lanseerausta miettinyt, että haluaisin talvikäyttöön sopivat valkoiset housut ja mieluiten farkkumalliset. Varmasti olisin päätynyt johonkin muuhun vaihtoehtoon, jos päivän asun housuja ei olisi ollut mukana yhteistyömallistossa.
Eli olisin jokatapauksessa törmännyt siihen syyhyn, minkä vuoksi en voi väittää Isabel Marant -farkkujeni olevan varsinaisesti missään tehokäytössä: valkoinen väri housuissa ei ole kovin kätevä. Farkut on pestävä käytännöllisesti katsoen jokaisen käyttökerran jälkeen, vaikka miten yrittäisi elää siististi. (Jotain olen näköjään ehtinyt saada vasempaan polveen jo tämän päivän aikana… aaargh! Ensin luulin, että näytössäni on vain joku tahra… Haha!). Jos on vähänkään märkä maa, ei kannata edes harkita housujen jalkaan laittamista. Pienen pienikin kosteus riittää kurastamaan takapohkeet polvitaipeeseen asti.
Se ei silti tarkoita, että olisin heittämässä housuja menemään tai muuten pitäisin hankintaa olennaisen huonona. Ei, Isabel Marantin henkkamalliston valkoiset farkut ovat ihan lempparit – on vain hyväksyttävä, että niitä ei voi ihan aina laittaa päälle.

 

• t-paita, Marni at H&M
• farkut, Isabel Marant pour H&M
• jakku, H&M
• kengät, Dr. Martens