No eihän se nyt ihan täysin niin karmeaa ollutkaan se töihin paluu. Viimeisin lomajaksoni oli koko kesän pisin yhtenäinen – peräti kaksi viikkoa putkeen. Hiukan ehdin jo etukäteen jännittää, että mitenkähän rakentavasti sitä oikein osaa suhtautua siihen, että kesä on nyt ihan kaikin tavoin loppu. Kesä, jonka alkaminen tuntui olevan kiven takana. Mutta ihan mukavalta tuntui palata tänään taas sorvin ääreen, tavata kaikkia työkavereita ja lumpsahtaa arjen rutiineihin.
Eroahdistusta kesästä helpottaa kovasti se, että nämä viimeiset viikot olivat kyllä ihan oikeaa lomailua. Tuntuu melkein hassulta, miten paljon sitä ehtikään kahdessa viikossa tehdä ja tapahtua – vaikka samalla oli ihanan kiireetön ja leppoisa meininki. En silti voi väittää, että ihan vielä olisin valmis tunnelmoimaan kynttilän valossa ja ihkuttelemaan neulepaitoihin kääriytymisen onnea. Eikä vielä tarvitsekaan, siitä on ainakin tänään pitänyt huolen lämmin ja aurinkoinen keli. (Tosin nyt taivas on kyllä vetämässä uhkaavan mustaan pilveen, joten huomenna voi olla toinen ääni kellossa…)

Jos joku tarkkasilmäinen on nyt huomaavinaan, että pasteeraan päivän asussa uudessa hameessa, voi kertoa, että se pitää paikkansa. Vuoden viiteentoista muotiostokseen ei kuitenkaan ole tarvinnut kajota, sillä kysymyksessä on yksi kesän aikana Peetun kanssa tekemistämme vaihtokaupoista. Peetun mielestä hame on aivan liian pitkä ja Mintun mielestä taas aivan täydellinen! Onneksi Peetun varastoissa on jo riittävästi mustia lyhyitä hameita, ettei äiskä joutunut lyhennyshommiin, vaan sai sen käyttöönsä.
Tykkään hurjasti hameen nippanappa polven yläpuolelle ulottuvasta pituudesta ja kevyesti kellotetusta mallista. Jos yhtään tunnen itseäni, samainen hame tulee esiintymään erilaisissa toimistoasukokonaisuuksissa tästä lähtien erittäin usein. Hamosen parina on vuosi sitten Berliinin reissulta Zalandon outletista ostettu neulepaita ja Lacosten kiilakorkoiset luottosandaalit. Muistaakseni viime syksynä täällä meillä tarkeni paljain säärin ja sandaaleissa ihan lokakuun alkuun asti; toivottavasti tänä vuonna on samoin!

• neulepaita, Zalando
• hame, H&M
• sandaalit, Lacoste

Muotiviikoille pukeutuminen on aina ihan oma lukunsa. Siis tottakai sitä yrittää näyttää omissa silmissään kivalta ja sopivasti ajan linjassa olevalta muutenkin, mutta tällaisien merkittävien fashion-tapahtumien kohdalla on syytä katsoa peiliin toisenkin kerran. Vaikka siis ei olisi ollenkaan tavoitteena päätyä katumuotikuvaajien muistikortin täytteeksi.
Kaikissa sosiaalisissa kuvioissa on omat pikku sääntönsä, jotka saattaa ulkopuolisen silmissä vaikuttaa täysin kajahtaneilta. Yksi muotiviikkopukeutumisen perusideoita on se, että silloin ensisijaisesti stailaudutaan muiden katseita varten – sillä vaikka miten muuta yrittäisi väittää, kaikkien outfitit siellä kyllä tulee tsekatuksi. Nyrkkisääntö on se, että päällä pitäisi olla ainakin jotain siltä suunnittelijalta, jonka näytöstä on menossa katsomaan. Vähän samaan tapaan kuin bändipaita tai Ilves-huppari… Pukeutumisella osoitetaan kannatusta ja tukea myös muotiympyröissä.

Suuressa maailmassa ne isoimmat fashion-hahmot vaihtavat vaatteita ennen jokaista näytöstä. Täällä rationaalisessa Pohjolassa korkeintaan iltabileisiin varataan eri asu kuin päiväksi. Hankala sitä olisi ehtiäkään, kun näytösten välillä ehtii tuskin puuteroida nenänsä!
Pääsääntö ainakin Tukholmassa näyttäisi olevan, että ainakin jonkin saman päivän näytöksen designerin tuotannosta pitäisi olla asun osana.
Eilen oli Fifth Avenue Shoe Repair -parivaljakon uuden merkin “By the No” (by the number – ei “no”, niinkuin “ei”) upea ja vaikuttava performanssi heti aamulla ja siksipä päätin, että tämän päivän “joukkuepaitana” saa toimia V Ave Shoe Repairin liuhuteeppari.

Paita on edestä ohutta satiinia, johon kuvio on osittain aplikoitu ja osittain painettu. Hihat ja selkäosa on pumpulinpehmoista puuvillatrikoota.
Tässä on Mintun “no onko siellä kamerassa yhtään siedettävää kuvaa” -face.. 😀

 

• paita, V Ave Shoe Repair
• hame, H&M
• tennarit, Adidas
• laukku, Michael Kors
• aurinkolasit, Ray Ban

Loppukesä on ollut niin supertäynnä kaikkea kivaa ohjelmaa, että olen ihan missannut hehkuttaa, että Tukholman muotiviikko on taas täällä!!
Tänään olen jo ehtinyt nähdä Ida Sjöstedtin supersuloisen ja herkullisen tyttömäisen näytöksen sekä Styleinin kauniin, mustan, pellavan ja valkoisen sävyissä pääasiassa kulkeneen malliston esittelyn. Nyt juuri on alkamassa Minimarketin show – ja sitä olen todella odottanut jännityksellä! Siitä on jo monen monta sesonkia, kun tuo yksi suosikkimerkeistäni viimeksi esitteli mallistonsa Tukholman muotiviikon catwalkilla.
Luonnollisesti kamerani on laulanut myös tauoilla ja luvassa on herkullinen katsaus muotiviikkovieraittein tyyleihin.
Peetu napsi muutaman kuvan maanantaisen muotiviikkopäivän asustani ennenkuin läksin juoksemaan bussille. Miten sitä ihminen voi aina olla viimetipassa!? (Ja nyt täytyy mennä, etten missaa Minimarketin näytöstä!!)

• paita, Rodebjer
• shortsit, Filippa K
• kengät, Clark’s
• laukku, Michael Kors

Hoksasin juuri, että olen aivan unohtanut mainita yhden supertärkeän jutun: olen kesälomalla!! Mitäs siihen sanotte! On aika leuhka fiilis olla vapailla juuri nyt, kun kelitkin on vähintään kohdallaan ja käytännöllisesti katsoen kaikki muut ovat lomansa pitäneet. Hiukan tosin haikeuttaa se, että Peetu lähtee jo viikon päästä takaisin Uumajaan – mutta toisaalta Karkki on vielä pari viikkoa kotosalla.
Viikonloppuna ollaan jo vietetty aivan ihanaa, virallista kesää. On uitu, grillattu, hengailtu biitsillä, paistateltu iltaa auringossa ja otettu lunkisti – asioita, joista kesässä erityisesti tykkääme. Peetu tuossa juuri totesi, että tuntuu kuin kesä olisi vasta alkanut. Ensimmäiset aamiaiset parvekkeella tuli nekin nautittua vasta nyt. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan sanoisin silti.

Huomenna suuntaamme tyttöjen kanssa pienelle lomareissulle Tukholman saaristoon, Nåttarö-nimiselle saarelle. Ei ole mitään käsitystä löytyykö sieltä toimivaa nettiyhteyttä näin high seasonin ulkopuolella – joten voipi olla, että tässä tulee pieni paussi postauksiin. Lupaan saunoa, uida ja grillata senkin edestä!

Tuossa hetki sitten oli hiukan puhetta siitä, millainen pukeutuminen on toimistolle ookoo ja millainen ei. Shortsien kohdalla mielestäni asia on tulkinnanvarainen ja lopputulos riippuu shortsien tyylistä, pituudesta, muusta stailauksesta, tilanteesta ja päivästä. Sen sijaan nyt (taas) niin trendikkäiden risafarkkujen kohdalla tilanne on täysin päivänselvä: reikäiset housut eivät kuulu toimistolle!
Omat supervaaleaksi pestyt trendifarkkuni olen saanut Espritiltä ja tykkään niistä oikein kovasti. Ne ei ole ihan niin hajalla kuin kaikkein rohkeimmilla fashionistoilla, jolloin polvi ja parhaimmillaan puoli säärtäkin pilkottaa paljaana repaleiden seasta. Silti nuo kurkistusreiät tuovat mielestäni hauskaa ja rentoa fiilistä. Ehkä yksi syy siihen, että niistä on tullut tämän kesän vapaa-ajan lempparifarkut on niiden uskomaton mukavuus ja hyvä istuvuus.

Kesätaivas! <3

Hiukan naisellisuutta hain kuitenkin tässä risafarkkuasussa – enkä niinkään mahotonta rouheaa rokkihenkeä. Pallollinen peplum-toppi ja musta-valkoinen pikkulaukku antoivat mielestäni sopivasti vastapainoa ja tunsin oloni ihan lomafiiniksi!

 

• paita, Vero Moda
• farkut, Esprit
• sandaalit, Clark’s
• laukku, Botkier

Yksi jokakesäisistä pukeutumisdilemmoista on, onko shortsit sopiva asu toimistolle vai ei. Tai no, tänä kesänä kelit ovat pitäneet huolta, että ihan hurjasti ei ole tarvinnut pohtia hellepäivien työvaatetusta. Päinvastoin on ollut varsinainen haaste pukeutua edes pikkuisen kesäisesti jäätymättä ihan totaalisesti. Nyt kuitenkin on ollut sen verran lämmintä, että päätin yrittää yhdistellä fiksuimmat shortsini office-kelpoisiksi.

Jos totta puhutaan, olen hämmästyksekseni huomannut, että sisälläni asuu varsinainen toimistopukeutumiskonservatiivi. Ei niin, että meillä nyt olisi varsinaisesti mitään pukeutumiskoodia, mutta kyllä tuntuu aika erikoiselta, kun jotkut kollegat on ihan selkeissä rantavaatteissa töissä. Ihan jo pelkästään siksi, että ilmastointi on aina sen verran kovalla, että itse en tarkene edes lyhythihaisella paidalla – saatika sitten minimittaisella nirunarumekolla.

Filippa K:n mustat pellavashortsit alkavat olla jo hiukan ikääntyneet, mutta skarpin jakun kanssa kokonaisuudesta tulee ihan toimistokelpoinen. Sopiva ainakin tällaiselle päivälle, kun ei nyt vielä ole mitään edustusta vaativia palavereita tai tapaamisia.

 

• t-paita, Lanvin for H&M
• shortsit, Filippa K
• jakku, H&M
• sandaalit, Lacoste