Olen ollut kirjoittamassa tätä postausta jo vaikka miten pitkään! Itse tykkään nimittäin kovasti lukea ja kuulla muiden löytämistä uusista hyvistä kosmetiikkatuotteista – ja kokeilla varovaisesti vähän uutta. Oikeastaan jumitan mielelläni vanhoissa hyviksi havaituissa luottotuotteissa, mutta aina joskus löytyy jotain, mikä pistää uusiksi meikkipussin ja kylppärin kaapin sisältöä.
Tässä nyt esittelyssä muutamia viimeisen puolen vuoden aikana testaamiani tuotteita, joihin olen tykästynyt niin, että niitä voidaan jo kutsua uusiksi vakilemppareiksi.
Kevään ja kesän aikana löytämiäni uusia lemppareita on: kasvoille perinteisen voiteen sijaan laitettava öljy, kynsienkuorintavoide, joka poistaa kuivahtaneet kynsinauhat, kuitukankaiset kasvonaamiot, joissa vaikuttavat aineet ovat jo valmiina, kynsilakan pikakuivattaja ja bikinirajojen hoitoon tarkoitettu, punaisia pilkkuja ja sisäänkasvaneita karvoja ehkäisevä voide.

Kasvoöljyihin jäin koukkuun jo talvella. Miten ihanan pehmeältä ja kimmoisalta iho tuntuukaan aamulla, kun on nukkunut yön öljy kasvoilla ja dekolteella! Olen ehtinyt testata Kiéhl’sin, L’Oréalin, orgaanisen M Picaut -merkin ja Lumenen kasvoöljyjä. Kaikki ovat toimineet aivan mainiosti, mutta suosikkini on ehkä lähes tuoksuton M Picaut tai sitten Kiéhl’sin voimakkaan laventelinen versio. Viimeksi mainittua en suosittele, jos laventelin tuoksu tökkii. Itse olen normaalisti hyvin tuoksuherkkä, mutta luonnonlaventeli toimi yllättävän hyvin.
Tällä hetkellä käytössä on Lumenen Complete Rewind kasvoöljy* – ja se toimii mainiosti myös.

Olen aina ollut tosi huono käyttämään kasvonaamioita, vaikka hyvin tiedän, että varsinkin aikuinen iho kaipaa silloin tällöin kunnon tehoboostia. Sen jälkeen, kun löysin kuitukankaiset valmiit naamiot, tilanne on ollut aivan toinen. Puhtaalle iholle levitettävä naamari on niin helppokäyttöinen, että hoitoja tulee tehtyä silloinkin, kun aikaa mihinkään kunnolliseen itsehemmotteluhetkeen ei ole. Olen testannut muutamia erilaisia ja suosikkini on rauhoittava ja kosteuttava MASQ+ -naamio*, jonka sain testiin taannoisilta Stockholm Beauty Weekiltä.

Lisäplussana tehokas pelotteluefekti!

Näin bikinikaudella olen löytänyt korvaamattoman avun RFSU:n “Hair Helper” -voiteesta*. Ihan täysin se ei tietenkään estä punaisten pilkkujen muodostumista tai karvojen sisäänkasvamista bikinirajojen siivouksen jälkeen, mutta kun aloin käyttää kevyen geelimäistä voidetta, tilanne on ollut kirjaimellisesti huomattavasti rauhallisempi. Tuote on melko tuoksuton ja se viilentää ja rauhoittaa ihoa todella tehokkaasti.

Yves Rocherin kynsienkuorintavoiteesta* tuli myös suosikki tosi nopeasti. Haaveilen aina, että olisin yksi niistä huolitelluista naisista, jotka käyvät säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa, manikyyrissä ja joiden kynnet ja kädet olisivat aina hyvin hoidetut ja kauniit. Käytännössä ehdin kuitenkin istahtaa hoitopenkkiin ehkä pari kertaa vuodessa.
Kuorintavoide onneksi pelastaa suuremmilta katastrofeilta. Kevyt hieronta poistaa kuolleen solukon ja kuivuneet kynsinauhat hellävaraisesti. Kynnen pinta tuntuu heti paljon tasaisemmalta ja kynsinauhat pehmeiltä ja joustavilta.

Kynsien lakkaaminen on helppo tapa piristää olemusta ja mieltä. Monet naiset käyttävät huulipunaa samaan tarkoitukseen, mutta itse kun en ole oikein oppinut koskaan niitä käyttämään, on kynsilakka aivan loistava vaihtoehto. Paitsi että mikään ei ole rasittavampaa kuin se, että kun on askarrellut ajan kanssa jotkut tosi ihanan herkulliset ja hienot lakkaukset – ja sitten tökkäistä ne rullalle johonkin tietokoneen kulmaan tai farkun nappiin.
Vuosien saatossa olen testannut vaikka mitä lakkojen pikakuivattajia, mutta yleisin kokemukseni on se, että joko ne ei toimi tavallista päällyslakkaa kummemmin tai sitten ne “sammuttavat” kirkkaimmatkin sävyt tylsän harmahtaviksi. Mavalan Mavadry ei varmasti ole mikään uutuus, mutta jostain syystä päädyin testaamaan sitä vasta nyt. Ja oikeasti hämmästyin, miten hyvin se toimii! Lakka kuivuu ilmiömäisen nopeasti ja kovettuukin lähes puutarhahommia kestäväksi. Lisäksi kynnen pinta jää ihanan syvän kiiltäväksi. En edes tajua, miten olen pärjännyt tähän asti ilman tuota!
Tähdellä * -merkityt saatu blogin kautta.

Pääsin mukaan Indiedaysin ja Braunin kampanjaan ja sen myötä testailemaan uutta Silk-épil 9 -epilaattoria. Tavoitteena oli siloiset säihkysääret viime lauantaille, ystäväperheen tyttären lakkiaisiin.

Tampereella keli oli sen verran epävakaa, että ihan paljain säärin ei tohtinut lähteä liikkeelle. Toisaalta tulipahan todettua, että epilaattori-sileiden säärien kanssa myös sukkahousut näyttävät – ja etenkin tuntuvat – niin paljon paremmalta!
Kuvasin pienen videon, jossa kertoilen vähän enemmän kokemuksistani Silk-épil 9 -epilaattorin kanssa:
(tämä on sitten ensimmäinen video evö, jota olen yrittänyt jotenkin editoida… joten toivon hiukan armoa sekä esiintymisen, että “taiteellisen” vaikutelman suhteen.  Koko videon pituus piti olla maksimissaan kolme minuuttia. Materiaalia kertyi reilun vartin verran ja koko päivän/illan kestäneiden editointi-sessioiden jälkeenkin video on edelleen yli kuusi minuuttia. Tiukkaa asiaa epiloinnista kuitenkin – ja omia kokemuksiani, joten kantsii ehdottomasti katsoa!)

Silk-épil 9 -epilaattorissa on tosiaan monta hyvää ja käyttökelpoista osaa. Epilointi on merkittävästi miellyttävämpää kuin mitä muistelin historiallisilla tiedoillani. Pientä punoitusta toki tulee ja sen vuoksi karvanpoisto kantsiikin hoitaa mieluiten illalla. Jos on aikeissa käyttää itseruskettavia, odottelisin noin vuorokauden verran, että iho ehtii kunnolla tasaantua. Onneksi tuo epilaattori on vesitiivis, eli sitä voi hyvin käyttää myös kyvyssä tai suihkussa. Mikä avaisikaan paremmin huokoset ja tekisi epiloinnista miellyttävämpää, kuin lämmin kylpy?

Kampanjasivulla on käynnissä tosi kiva kilpailu, jossa voi voittaa tuon saman Silk-épil 9 -monitoimilaitteen, kun laittaa Instagramiin kuvan sääristään hastagilla #silkepilsääret.  Kilpailuaikaa 28.06.2015 asti.

Kotikampaamosta päivää!
En olisi ikinä uskonut, että tämäkin päivä taas koittaa – että värjään hiukseni itse kotona! Inspiration Day -tapahtumassa, jossa olin käymässä Helsingissä muutava viikko sitten, oli mukana myös LÓreal Paris esittelemässä uutta Prodigy L’Oréal Paris –hiusvärisarjaansa. Aikani asiantuntevan esittelijän kanssa juteltuani tulin siihen tulokseen, että uskallan käydä väripurtiloiden kanssa hiusteni kimppuun.
Aikaisemmin värjäsin hiukseni aina itse, mutta lopulta kyllästyin siihen, että lopputulos oli aina jotenkin kummallinen. Keltaiseen ja oranssiin taittava blondi pehko ei ole kovin sofistikoituneen näköinen, mutta sekin olisi vielä mennyt. Pahinta oli kuitenkin, kun aavistuksen neutraalimpaa sävymaailmaa halutessani, hiukset muuttuivat välittömästi vihertäviksi. Eikä millään kovin trendikkäällä tai kivalla tavalla. Jossain vaiheessa havaitsin, että kulutan niin paljon rahaa itse tekemien värjäysten korjaamiseen, että parempi lopettaa koko juttu ja uskoa homma ammattilaiselle.
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään hyvää luottokampaajaa. Kampaamossa, missä yleensä käyn, vaihtuu tekijät tämän tästä ja varsinkin ne, joilla on taito hyppysissään, matkaavaat aina liian nopeasti uralla eteenpäin. Yleensä väri on ollut kuitenkin ihan ookoo, mutta esimerkiksi viimeksi kampaaja oli niin kiinnostunut kaikesta muusta hiuksiani föönatessaan, että onnistui polttamaan päänahkani ja otsaan nousi jopa pieni vesikello…

Olin siis varsin otollisella mielialalla testailemaan uusia Prodigy L’Oréal Paris -hiusvärejä aiemmasta vannomisestani huolimatta!
Edellisestä kotivärjäyksestäni on jo varmaan neljä-viisi vuotta. Pakkauksen sisältö näytti kuitenkin heti tutulta: oli värituubia, kehitysainetta, sekoituspullo, hoitoaine ja suojahanskat. Hanskat ainakin tässä Prodigy-pakkauksessa on todella laadukkaat ja tykkäsin myös sekoituspullosta, minkä ansiosta värin levitys oli tosi helppoa.

Homma hoitui muutenkin helpommin kuin mitä muistin. Sain Inspiration Dayssä hyvät ohjeet värjäykseen. Tavoitteenani ei ollut muuttaa väriä vaan piilottaa tyvikasvu ja ne-minkä-nimeä-ei-sanota-ääneen (no ne harmaat!). Levitin ensin ainetta vain tyvikasvuun ja annoin vaikuttaa 20 min. Sen jälkeen ruuttasin loput väristä pituuksiin ja annoin vaikuttaa vielä 10 min.
Sitten vain pesu, hoitoaine ja kuivaus – ja voilá!

Olen tosi tyytyväinen lopputulokseen!
Väri on aavistuksen tummempi tyvestä, mutta mielestäni blondissa tukassa se on vain luonnollisen näköistä. Kymmenessä minuutissa latvaan tarttui kuitenkin aivan uskomaton kiilto. En olisi uskonut, että hiukseni voi näyttää niin terveiltä ja hyväkuntoisilta!
Testissä Prodigy L’Oréal Paris sävy 8,0 “Blonde”.

Onhan siinä aina oma säätämisensä, kun kotona värjäilee. Pitää olla tarkkana, ettei sotke paikkoja kylppärissä ja muutenkin pitää touhuta – eikä vain uppoutua toiseen todellisuuteen Se&Hör ja kahvikuppi kourassa. Toisaalta eipähän tarvitse vaivautua varaamaan aikaa ja järjestelemään vapaata sovittuun aikaan – kotivärjäyksen voi tehdä juuri silloin, kun itselle parhaiten sopii. Eikä tarvitse kuunnella kampaajan nalkutusta siitä, kuinka taas on antanut tyvikasvun venähtää niin kamalan pitkäksi – eikä myöskään jälleen kerran vastata virallisiin kampaamohaastattelukysymyksiin, että mitä sä oikeen teet työksesi ja ootko naimisissa ja eikö ees poikaystävää…
Taisi siis käydä niin, että tämän Prodigy L’Oréal Paris -värjäyskokeilun jälkeen jäin taas koukkuun kotivärjäämiseen… Haha!
Täältä Indiedaysin ja Prodigy L’Oréal Parisin kampissivulta voi käydä tsekkailemassa muiden bloggareitten värjäyskokeiluja.

Helsinkiin on avattu Pohjoismaiden ensimmäinen Indigo -hotelliketjuun kuuluva tyylikäs boutique-hotelli, Hotel Indigo. Me ulkopaikkakuntalaiset Indiedays-bloggarit saatiin yöpyä viimeviikonlopun ID-hulinoiden yhteydessä ilmaiseksi tuossa vasta vähän aikaa sitten avatussa paikassa.
Testiajo sopii tällaiselle hotellifanille mainiosti! Tiedän, että monet, jotka joutuvat työnsä vuoksi pakkomatkustamaan paljon, eivät ole ollenkaan niin otettuja siitä, että joutuvat nukkumaan muualla kuin omassa sängyssään. Itse rakastan sitä, kun joku muu siivoaa, laittaa ruuan, toimittaa jääpaloja huoneeseen, neuvoo, minne kannattaa mennä – ja aivan erityisesti rakastan hotellisänkyjen sileäksi mankeloituja lakanoita sekä tietty hotelliaamiaisia.

Tässä siis kokemuksiani pikaiselta yhden yön visiitiltä Hotel Indigossa vinkkinä niille, jotka aina silloin tällöin yöpyvät Helsingissä.
Jossain lukemistani lehdistä on hauska matkustusaiheinen juttusarja, jossa julkkiksilta kysellään parhaimpia ja kauheimpia matkamuistoja, suosikkilomakohteita etc. Suosikkikysymykseni on kuitenkin: “mitä teet ensimmäisenä, kun tulet hotellihuoneeseen”. Aikaisemmin luulin, että kaikki tietenkin katsovat ensimmäisenä kylpyhuoneeseen (pitää tarkistaa siisteys, varustelutaso ja että pyyhkeet & vessapaperi ovat paikoillaan), mutta yllättävän moni ilmoittaa katsovansa ikkunasta ulos/testaavansa sängyn pehmeyden/tarkistavansa minibaarin/avaavansa telkkarin etc. Hassua – ja jotenkin inhimilistä!

Helsingin Hotel Indigo sijaitsee niin keskeisellä paikalla osoitteessa Bulevardi 26, että tällainen epähelsinkiläinen löytää paikalle helposti. Käsittääkseni kaikilla maailman Indigo hotelleilla on oma persoonallinen ilmeensä ja teemansa. Itse tykkäsin ainakin tosi paljon tämän hotellin retro-meets-harbour-meets-Finnish-design -tyylistä.
Kaikki on selkeästi viimeisen päälle mietitty, mikä ilahduttaa esteetikon silmää. Ihanaa myös se, että pohjoismainen tyylikkyys ei enää tarkoita samaa kuin tyhjät valkoiset pinnat. Erityisesti viehätyin kaikkiin rouheisiin meriteemoihin. Ykkösenä suihkukopin lasiseinän rakennuspalkki-installaatio ja ison seinän magee viivapiirroslaiva. Palkitut suomalaiset designerit Linda Linko, Pietari Posti ja Satu Maaranen ovat suunnitelleet sisutukseen elementtejä. 

Tässä on vielä parempi kuva laivaseinästä. Samasta kuvasta selvinnee myös Hotel Indigon ehkä ainokainen heikko lenkki. Perushuoneet eivät ole mitenkään erityisen suuria. Yhdelle hengelle ja yhdeksi yöksi tuo oli aivan superihana, mutta kun näin testikäyttäjän näkökulmasta mietiskelin sellaista skenaariota, että jos vaikka olisin jonkun ystävättäreni kanssa kahden-kolmen yön yhdistetyllä kulttuuri- ja shoppailureissulla, tila olisi kyllä todella koetuksella.
Kaapista löytyy kyllä onneksi ihan reilu henkariarsenaali – ja laatikko-/hyllytilaa on myöskin kohtuullisesti. Voisin kuitenkin kuvitella, että hotellin tarjoamissa hiukan perushuonetta tilavammissa vaihtoehdoissa olisi mukavampi yöpyä – etenkin yhtä yötä pidemmillä visiiteillä.

Muuten tuon ihan perushuoneenkin standardi on mielestäni aivan mainio. Estetiikan lisäksi vierasta hemmotellaan mm. aivan mielettömän upealla, ziljoonin tyynyin piffatulla sängyllä, Nespresso-kahvikoneella (ikuisen vedenkeittimen ja pikakahvin sijaan – ja sieltä löytyi jopa lemppareitani – niitä vihreisiin kapseleihin pakattuja!) ja aivan järkyn ihanalla suihkulla. Kuvasta ei oikein selviä mittasuhteet, mutta tuollaisen pizza-lautasen kokoisen sadevesisuihkun ottaisin kyllä niin mieluusti kotiinkin!
Ja koska hotellihuoneen kylppäri on itselleni aina niin tärkeä, pitää myös mainita se, että tarjolla on aivan ihanaa Avedan kosmetiikkaa ja ziljoona minipikkupyyhettä käsipyyhkeeksi. Tuollaiset pienet jutut merkkaa yleensä tosi paljon.

Itse huoneen ja yleisen palvelukokemuksen lisäksi hotellin aamiainen on mielestäni yksi tärkeimpiä laatukokemukseen vaikuttavia tekijöitä. Sinänsä hiukan ristiriitaista, sillä arkisin saan tuskin nautittua mitään yhtä näkkileipää kummempaa aamupalaa, mutta hotellissa vedän mielelläni kunnon aterian (niinkuin kuvasta näkyy… haha!), jolla selviän iltaan asti.
Hotel Indigon aamiainen saa ehdottomasti hyväksytty-leiman otsaansa. Pisteitä erityisesti siitä, että tuoreet hedelmät, joista saattoi koota oman hedelmäsalaattinsa, olivat kaikki oikeasti tuoreita, suurimmasta osasta oli tiedossa, mistä raaka-aineet tulevat (kasvikset Lapinjärveltä, kalat ja juustot Ahvenanmaalta, hillot ja leivät ovat omaa tuotantoa) – ja suurin osa kaikesta on luomua.
Kaikki aamiaisella oli niin hyvää ja söpösti esille laitettu – jopa pannukahvi on maukasta, tuoretta ja sopivan kuumaa – että en mitenkään haluaisi valittaa. Mutta jos he vaikka hotellilla sattuvat lukemaan tämän postauksen, niin Mintun kehitysehdotuksena olisi, että tarjolla olisi myös hieman pehmeämmäksi keitettyjä munia ja munakuppeja (siis oikeasti, vain kovaksi keitettyjä munia ja ei munakuppeja. Hotelliaamiaisella. Todella tuli sellainen olo, että mun on pakko ollut missata joku radikaali ruokatrendi – eihän tämä muuten voi olla mahdollista?).
Toinen toivomus olisi, että tarjolla olisi maukkaita maustekurkkuja. Maalaispaté on yksi peruspaheeni hotelliaamiaisella – ja Hotel Indigossa se oli to-del-la hyvää – mutta sen kanssa pitäisi olla maustekurkkua. No pitäisi, pitäisi.

Kaiken kaikkiaan vierailuni Hotel Indigossa oli kuitenkin poikkeuksellisen nautittava. Yksi suuri syy siihen oli mukava, joustava, ystävällinen ja auttavainen palveluasenne, jonka jokaikinen hotellin työntekijä tuntui ei vain oppineen, vaan myös sisäistäneen täydellisesti. Jopa se baarimikko, jonka kohtasin ID Blog Awardseista supernälkäisenä kotiutuessani, oli vain ja ainoastaan superauttavainen, kun halusin jotain syötävää.
Hotellin ravintolan keittiö oli jo sulkeutunut, tavallaan harmi, sillä hotellin ravintolat Bröd Punavuori ja Soup & Juice ovat kuulemma tosi hyviä. Mutta en halunnut sipsejä tai pähkinöitä, joita olisi ollut vielä baarissa tarjolla. Sen sijaan, että baarimikko olisi ärtynyt tai ylimielinen väärään aikaan häiritsevää asiakasta kohtaan, hän järjesti, että sain tilattua ihanat serrano-kinkkuleivät suoraan huoneeseen toimitettuna. Eikä ollut edes kallista!
Eli annan ehdottomasti täydet pisteet palvelusta kautta linjan. Palvelu oli niin ihanan ystävällistä, rennon ymmärtäväistä ja luonnollisen oloista, että pisteet olisivat tulleet varmasti muutenkin. Se, että muualla Helsingin visiitilläni (mm. Indiedays Blog Awardseissa) tapasin sitä perinteisempää suomalaista palvelukulttuuria, jossa palvelutyössä oleva henkilö a) ilmaisee, että asiakas häiritsee häntä työaikana tai b) kokee olevansa oikeutettu kouluttamaan asiakasta tietynlaiseen häntä häiritsemättömään käyttäytymiseen, toki vielä erityisesti alleviivasi Hotel Indigon henkilökunnan auttavaista, joustavaa ja luonnikasta asennetta työhönsä.
Puolet nyt jo kohtuupitkästä elämästään erilaisissa palveluammateissa viettänyt Minttu kiittää!
Piti ihan muutamalla sanalla kommentoida uutta hotellia ja kokemuksia siitä. Näköjään matkareportteri ja mielipideautomaatti minussa heräsi kirjoitushommiin, kun teksti vaan venyy. Pari asiaa haluan silti vielä sanoa.
Kun on reissussa, hotellin sijainnilla on yleensä todella paljon merkitystä. Joskus tulee valittua joku ihan random-hotelli vain siksi, että se on lähellä jotain tapahtumaa tai juttua, minkä takia ylipäätään on matkoilla. Helsingin Hotel Indigo sijaitsee tosi kivasti vähän sisemmällä Bulevardilla niin, että ihan ydinkeskustan yö-örvellys ei häiritse unia, mutta kuitenkin tosi lähellä kaikkia kivoja putiikkeja ja muuta elämää. Itse löysin esmes aivan hillittömän kivan  ja hyvän sushi-paikan, kun lähdin vain randomisti vähän haukkaamaan happea ja etsimään jotain syötävää ID-päivän päivä- ja iltatapahtuman välissä.
Jos nyt innostuit Helsingin reissusta ja testaamaan Hotel Indigoa, niin tästä pääsee suoraan varauksiin. Mielestäni siellä on nyt jotain tosi kivoja avajaistarjouksia (ei mitään blogiyhteistöitä – vaan ihan tavallisia), jotka ovat voimassa toukokuun ajan.

Olen aina ihaillut ihmisiä, joilla on tuuheat, kaartuvat, tummat ripset. Itse kuulun siihen porukkaan, jolla on luonnostaan aikas harvat, melko tönköt ja suorana pojottavat, haalean ruskeat karvat silmien ympärillä. Sikäli varsin epäreilua, että karvankasvuni on kyllä sekä pontevaa, että tuuheaa ihan missä tahansa muualla kropassani.
En tiedä johtuuko lapsuudessa ja nuoruudessa podetuista noin ziljoonista silmätulehduksista vai mistä, mutta suhtaudun varsin epäilevästi kaikenlaisiin silmiin ja ripsiin suuntautuviin toimenpiteisiin. Sen lisäksi olen ihan superherkkä monille kosmetiikka- ja meikkiaineille, joita on tarkoitus käyttää juuri silmien alueella. Varsinkin ripset ovat herkkä alue, enkä ole ikinä pystynyt oikein käyttämään edes ripsientaivutinta.
Sikäli ei kai ole mikään ihme, että olen perunut jo varmaan kolmesti tai neljästi eri paikkoihin varaamani ripsienpidennysajan. Se vain tuntuu niin kovin pelottavalta ja epämukavalta ajatukselta – vaikka varmasti rakastaisin lopputulosta…

Siksi olinkin aivan superonnessani, että pääsin testaamaan Indiedaysin ja SwissClinicin yhteistyön myötä SwissLashes -ripsiseerumia.
Seerumin luvataan vahvistavan, pidentävän ja jopa tummentavan ripsiä. Koostumus sopii hyvin myös superherkille silmille, tuote sisältää vain luonnollisia ainesosia, vitamiineja, proteiinia ja mineraaleja (koko tuoteseloste löytyy täältä) eikä sitä ole testattu eläimillä. Tuloksien pitäisi näkyä noin 3 – 6 viikon säännöllisen käytön jälkeen.
Katsotaanpas, kuinka kävi!

Tässä tilanne ennen seerumin käytön aloittamista. Kuten näkyy, sen paremmin tuuheudessa kuin pituudessakaan ei ole paljoa hurraamista.

Ripsarihylsyä muistuttava putkilo pitää sisällään läpinäkyvää seerumia, jota sivellään ohuen siveltimen avulla ripsien tyveen aamuin illoin. En ole ihan varma olisiko tuota pitänyt laittaa ennen silmänympärysvoidetta, mutta itse laitoin aina ensin voiteen ja sitten vasta seerumin. Meikkaus onnistuu parin minuutin päästä, kun aine on ehtinyt kuivahtaa.

Tässä alakuvassa näkyy tilanne reilun kuuden viikon jälkeen! Yläkuvassa vertailun vuoksi vielä lähtötilanne. Mielestäni ero on aivan huikea!
Jotkut saavat tosiaan näkyviä tuloksia ihan parin viikon jälkeen. Itse en huomannut heti mitään suurempaa eroa, mutta jossain vaiheessa tajusin, että ripsiä ei irtoile meikin poiston yhteydessä enää juuri lainkaan. Varmasti teho perustuukin osittain siihen, että ripset pysyvät paikoillaan niin pitkään, että ehtivät venähtää täyteen pituuteensa.
Neljän viikon jälkeen huomasin itse jo selkeän eron ja lopulta Karkkikin myönsi, että ripseni ovat aivan silminnähden pidemmät ja tuuheammat.

Hurjan vaikea ottaa kuvia omista ripsistään, mutta tässä nyt vielä tällainen hieno alaviistokuva.
Harmittaa hiukan, etten tajunnut ottaa “ennen” kuvaa ripsivärin kanssa. Ehkä ripseni ovat myös aavistuksen tummentuneet, mutta vasta ripsarin kanssa ero näkyy todella selvästi!

 
SwissLashes-seerumi on todella riittoisaa. Nyt olen käyttänyt tuota jo reilut pari kuukautta ja mitään loppumisen merkkejä ei ole havaittavissa. Ja tosiaan, vaikka silmäni ovat hirmu herkät, en ole havainnut minkäänlaista ärsytystä tai punoitusta.
Yhteistyön kunniaksi tarjolla on alekoodi: BLOGINDIE10 , jolla saa tämän kuun ajan 10 euron alennuksen kaikista SwissClinic-verkkokaupasta tehdyistä yli 40 euron ostoksista. Alennus koskee siis kaikkia tilauksia eikä vain ripsiseerumia. Toinen tuote, mitä voin suositella, on Swiss Whitening -hampaidenvalkaisu.