Että osasikin olla ihana ja voimaannuttava pääsiäinen!
Läksin tosiaan matkaan torstaina lyhyen työpäivän jälkeen ja vietin pääsiäisen Karkin uudessa, joskin väliaikaisessa kotikaupungissa. (En muuten ikinä lakkaa ihastelemasta ja ihmettelemästä ruotsalaista käytäntöä, että aina ennen arkipyhää töitä tehdään vain ns. puolikas päivä! Toimistorottailun iloja tällaiset pienet asiat.)

Oli niin ihana nähdä Karkin uusi koti, kävellä hänelle tutuksi tulleita reittejä työpaikalle tuomioistuimeen, treenipaikalle ja lempparibaariin. Ja tosiaan perjantaina 24-vuotissynttäreitään viettänyt Peetu lennähti myös paikalle, joten saimme viettää todellista laatuaikaa perheen kanssa.
Karlskrona ei ehkä ole suomalaisille niin kovin tuttu matkailukaupunki, mutta täkäläiset tietävät sen kyllä. Itse kaupunki ei ole suuren suuri, väkiluvultaan vain aavistuksen Rovaniemeä isompi, mutta värikäs, joka paikassa yhä läsnä oleva historia ja superkaunis saaristoympäristö houkuttelee varsinkin kesäaikaan paljon matkailijoita.

Koko Ruotsin aurinkoisimpana kaupunkina tunnettu Karlskrona on perustettu 1680 merivoimien tukikohdaksi. Nyt, yli 300 vuotta myöhemmin se toimii yhä edelleen tuossa tehtävässä. Ei siis mikään ihme, että kaikenlainen mereen, merenkäyntiin ja laivoihin liittyvä on merkittävässä asemassa koko kaupungissa.

Peetu ottaa kuvan saaren kartasta siltä varalta, että satuttaisiin eksymään. Meidän porukan suuntavaistolla se ei kyllä olisi mikään yllätys…

Juuri mikään ei maistu niin hyvältä kuin retkikahvi meren rannassa auringon paistaessa!

Paitsi ehkä grillattu retkimakkara!

Perheen peiliselfie!
Karlskronan kunta koostuu yli 1600 saaresta, luodosta etsetera, mikä tekee siitä aivan ihanan matkakohteen ulkoilusta pitäville! Me käytiin päiväretkellä Aspön saarella. Ilmainen lautta vei saarelle noin vartissa ja pienen patikoinnin päätteeksi päästiin tutustumaan Drottningskärin linnoitukseen. Vuonna 1998 UNESCON maailmanperintökohteeksi valittu linnoitus oli tosin näin parhaimman turistisesongin ulkopuolella kiinni, mutta hyvin sitä pääsi fiilikseen ihan ulkopuolelta ihaillenkin.

Karlskronan merimuseo on tosi suosittu – enkä yhtään ihmettele miksi. Neljän tunnin visiitti ei riittänyt kuin pintaraapaisuun kaikesta kiinnostavasta. Pelkästään autenttisessa sukellusveneessä olisi voinut viettää vaikka miten paljon aikaa. No, sovittiin tyttöjen kanssa, että seuraavalla reissulla sitten lisää!

Syntymäpäiväsankari-Peetu <3

Photo bombing doing right!
Nähtävyyksien ja saaristomaisemissa tehtyjen kävelyretkien lisäksi pääsiäiseen kuului tietty myös hyvää ruokaa ja lautapelejä. Yllättäen voitin Karlskrona quizzin, mutta hävisin kyllä sekä ristiseiskat että Monopolin… 😀

Kotiin Tukholmaan palasin hiukan haikeana, mutta hyvillä mielin. Molemmat lapsukaiset tuntuvat viihtyvän elämäntilanteissaan ja vaikka se nyt juuri tällä hetkellä tarkoittaa sitä, että kumpikin on äiskästä satojen kilometrien päässä, on kuitenkin ihana tietää, että heillä menee hyvin.

Karlskronaa voi suositella lämpimästi matkailukohteeksi erityisesti kaikille, jotka etsivät hiukan rauhallisempaa mutta superkaunista ja historiallista kaupunkikohdetta. Varsinkin auto-/campingmatkailijoille tuo on aivan timantti, sillä kaupungista menee suora lautta Puolan aurinkorannoille. Itseänikin alkoi kiinnostaa road trip Karlskronan kautta Puolaan ja siitä Suomen kautta takaisin Tukholmaan. Tosin näin autottomana sinkkuna saattaapi olla, että suunnitelma lykkääntyy johonkin epämääräiseen tulevaisuuteen. 🙂
Sen sijaan Karlskronaan palaan kyllä oikein mielelläni mitä pikimmin!

Meidän mahtavasta New Yorkin reissusta on jo kohta vuosi – ei voi uskoa, miten nopeasti aika menee!
Olen aikaisemmin jo antanut vähän menovinkkejä, shoppailujuttuja ja paljastanut suosikkiravintolani. Sen verran tulee kuitenkin kysymyksiä ihan perusjutuista, matkoista, viisumista, majoituksesta etc. että ajattelin tehdä vielä yhden vinkkijutun.
Konkarimatkustajille tässä ei ole varmasti mitään uutta, mutta ekakertalaiselle ehkä kuitenkin.

Ihan ensimmäiseksi kannattaa lähtökohdaksi ottaa se, että kaikkea ei ehdi nähdä ja kokea. Ei, vaikka reissu olisi kahden viikon sijaan kolme tai kokonainen kuukausi. Toisaalta parin yön pysähdykselläkin ehtii jo hurmaantua suurkaupungin sykkeeseen. Eli matkasuunnitelmia tehdessä on hyvä priorisoida ja laittaa toiveita tärkeysjärjestykseen.
Meillä oli esimerkiksi vaihtoehtoisia suunnitelmia riippuen siitä, millainen sää sattuisi olemaan. Pari listalla ollutta museota ja näyttelyä jäi näkemättä, koska kelit olivat niin ihanat. Toisaalta saimme viettää yhden päivän aurinkoisessa Central Parkissa. Brooklyniin emme päässeet ollenkaan, vaikka alunperin kuvittelimme, että siellä tulee vietettyä eniten aikaa.
Mitä lyhyemmästä reissusta on kyse, sitä tärkeämpää, että lentojen aikataulut on inhimilliset. Halpalentoyhtiöiden liput vaikuttaa ensisilmäyksellä todella edullisilta, mutta aterioista, matkatavaroista etc. kertyvät lisämaksut korottavat hintaa kummasti. Lyhyillä lennoilla sitä hyvinkin pärjää käsimatkatavaroilla ja omilla eväillä, mutta mannerten välillä lisäpalvelut alkavat tuntua pakollisilta.

Lisäksi ainakin meidän kohdallamme lentoaikataulut menivät niin, että jos olisimme halunneet olla perillä yhtä monta päivää, meidän olisi tarvinnut varata yöpyminen yhdeksi yöksi lisää. Niinpä SASin lennot tulivat lopulta sekä edullisemmaksi että mukavammaksi.
Suomalaiset eivät tarvitse varsinaista viisumia USA:an matkustaessaan, mutta voimassaoleva ESTA-matkustuslupa pitää olla. Se kannattaa hankkia hyvissä ajoin, vaikka usein luvan saakin ihan parin vuorokauden kuluessa. Toisaalta maahan ei ole mitään asiaa, mikäli ESTA puuttuu.
Lentokoneessa saa täytettäväkseen vielä tullikaavakkeen, jossa pitää tehdä tiliä mahdollisesta tullattavasta matkatavarasta etc.
Ennen maahantuloa tullissa skannataan sormenjäljet ja usein saa vastata joihinkin matkaa koskeviin kysymyksiin. Toisinaan tuo on ihan läpihuutojuttu, mutta meille pidettiin kaikille oikein perusteellinen haastattelu. En nyt kuitenkaan usko, että maahanpääsy tuohon tyssäisi, jos nyt osaa antaa edes jotakuinkin järkeviä vastauksia.

New York ei ole mikään edullinen matkakohde. Etenkin majoituksesta saa helposti pulittaa pitkän pennin. Varsin simppelinkin oloiset hotellit oli meidän budjetille niin tyyriitä, että päätimme käytännössä heti, että koitamme löytää jonkun kivan Airbnb-kämpän vuokrattavaksi.
Suosittelen Airbnb:tä todella lämpimästi! Lyhyelläkin reissulla saa ihan erilaisen tuntuman siihen, millaista on olla paikallinen, kun asuu asunnossa muiden tavallisten ihmisten keskellä. Hotellissa sitä helposti päätyy turistikuplaan, vaikka tietty monet käytännön asiat hoituvatkin niin helpommin.

Esmes ihan random ruokailu voi olla todellinen seikkailu, jos ei asu hotellissa. Me törmättiin mm. Finlandia -nimiseen juustoon (oli hyvää), Gilmore Girlseistä tuttuihin pop tartseihin (järkyttävän makeita) ja peace-merkin muotoiseen pastaan valmiin juustokastikkeen kanssa (yllättävän ok, mutta ei jatkoon).
Manhattanilla asunnot ovat melko pieniä. Isompaa kämppää havittelevan on joko oltava valmis maksamaan tai sitten majoittumaan Manhattanin ulkopuolelle. Jo Brooklynissä näyttää asuntojen keskikoko kasvavan ja hintataso on varsin inhimillinen.
Me löysimme aivan täydellisen Airbnb-kämpän Lower East Sidelta. Kuudennessa kerroksessa sijaistsevaan asuntoon ei ole hissiä – ja siellä asustelevasta Ming-kisusta pitää vuokraajan pitää huolta. Nämä kaksi seikkaa vaikuttavat siihen, että suhteellisen tilava ja hyvällä paikalla sijaitseva asunto oli verrattain edullinen.

Majoitusta varatessa kannattaa varmistaa, että lähellä on hyvät yhteydet julkisen liikenteen kulkuvälineisiin. Erityisesti metrolla kulkeminen on nopeaa ja vaivatonta. Suosittelen lämpimästi, vaikka metron reittikartta saattaa aluksi vaikuttaakin hiukan sekavalta.

New York tuntuu varsin turvalliselta kaupungilta. Tietty kaikkia normaaleja suurkaupungin vitsauksia, taskuvarkaita ja turisteja huijaavia helppoheikkejä kantsii varoa. Enkä lähtisi yksinäni seikkailemaan mihinkään pimeille kujille.
Manhattanilla on kuitenkin koko ajan niin paljon väkeä liikkeellä, että en kertaakaan tuntenut oloani vähäisimmässäkään määrin levottomaksi, vaikka kuljimme esimerkiksi metrolla vielä pikkutunneilla. Ja minä olen kuitenkin se, joka yleensä säpsähtelee ja saa hermoromahduksen, jos tuntuu vähääkään epäturvalliselta.

Musikaali Broadwayllä on lähestulkoon must ainakin ekakertalaiselle. Liput ovat helposti järkyttävän kalliita, mutta saman päivän näytöksiin saa yleensä paikan huomattavasti edullisemmin. Turvallinen tapa ostaa halpoja lippuja on saman päivän näytöksiin erikoistunut Tkts-toimisto, jolla on toimipiste ainakin Time Squarella.
Paikalla kantsii olla hyvissä ajoin ennen luukkujen aukeamista, sillä suosituimpiin näytöksiin halpoja lippuja ei ole kuin muutamia – ja jonot saattavat venyä pitkiksi. Itse latasin app storesta Tkts-appin, jonka avulla pystyy reaaliaikaisesti seuraamaan, mihin näytöksiin lippuja on tarjolla ja kuinka paljon. Kadulla kulkevilta kaupustelijoilta en menisi lippua ostamaan, vaikka hinta saattaisikin tuntua houkuttelevalta ja jonottaminen epämiellyttävältä.

New Yorkin matkan budjetille ei taida olla ylärajaa. Shoppailuihin, ravintoloihin ja kaikenlaisiin elämyksiin saa helposti upotettua pienen lottovoiton.
Toisaalta upea kaupunki sopii mainiosti myös budjettimatkailijalle. Jo pelkästään kaupungilla kuljeskelu, pilvenpiirtäjien, upeiden art deco -rakennusten ja muiden klassisten maamerkkien ihailu on ihan mahtavaa – ja täysin ilmaista. Ja monien tv-sarjojen tyyliin mekin söimme monena päivänä lounaaksi hotdogit kadun varressa.


Staten Island Ferry on yksi klassisista ilmaishuveista.
Kunhan vain saa pujoteltua satamassa kaikenlaisia toinen toistaan “mahtavampia” vesibussikierroksia kaupittelevat myyjät, pääsee nauttimaan sekä vapaudenpatsaasta, että Manhattanin upeasta silhuetista ihan ilmaiseksi.

Kantsii myös tsekata museoiden kotisivut tarkkaan. Esim MoMA:ssa on ilmainen sisäänpääsy perjantaisin klo 15.00 jälkeen. Silloin tosin on yleensä kovasti ruuhkaa, mutta tämä sopii toisaalta vinkkinä ihan kaikille: jos olet valmis maksamaan sisäänpääsymaksun, valitse joku muu ajankohta – ja jos haluat nauttia ilmaisesta sisäänpääsystä, kantsii olla ajoissa jonossa ja miettiä tarkkaan mille osastolle haluaa ensimmäisenä suunnata.
Ja sitten ihan junttivinkkinä: monet museot on tosi kauniissa ja arkkitehtoonisesti merkittävissä rakennuksissa. Ihan  hyvään fiilikseen pääsee, kun menee itse rakennukseen, aulaan ja lopuksi tsekkaa aulan museokaupan tärkeimmät tuotteet. Jos onnistuu poistumaan ilman, että on ostanut mitään, on todennäköisesti saavuttanut ainakin lounaskeskusteluihin riittävän tietoisuuden tason ihan ilmaiseksi.

Tässä vielä lomakissamme Ming Nah. Joskus kaikki vain on niin täydellistä!

[mittaustagi]
Heti tähän alkuun klassiset pahoittelut, että olen pantannut New Yorkin ravintolavinkkipostaustani. Se ei suinkaan ole ollut tarkoitukseni, mutta en vain tajua, mihin kaikki aika on mennyt. Erinomaiset ravintolavinkit ei onneksi ole ihan niin tuoretavaraa, että vanhentuisivat parissa kuukaudessa.
Kuvat ja kokemukset ovat helmikuiselta The Syntymäpäiväreissultamme ja siksi varsinkin kuvien tunnelma voi olla hiukan talvinen. Toisaalta sehän nyt oikeastaan taas sopii ihan hyvin täkäläiseenkin tunnelmaan.
Voin vakuuttaa ihan jokaikinen näistä ravintoloista (+ yksi kakkukahvila) on visiitin väärti. En keksinyt järkevämpää ryhmittelyä, joten esittelen suosittelemisen arvoiset paikat siinä järjestyksessä, kun me niissä matkan aikana käytiin.

La Flaca NYC

Ensimmäisen illan ravintola oli lähestulkoon ainoa, missä kävimme, jota en ollut valinnut huolellisen googlailun ja ristiintaulukoinnin jälkeen vinkkilistallemme. Ystävälliset Airbnb-isäntämme olivat tehneet kattavan minioppaan asunnon lähellä olevista paikoista, palveluista, liikenneyhteyksistä – ja luonnollisesti ravintoloista.
Heidän listalta valkkasimme kivan kuuloisen meksikolaisen ravintolan, La Flaca NYC, joka osoittautuikin aivan hittipaikaksi. Meno on mutkatonta annokset valtavia, Margaritat niinikään ja hinnat vähintäänkin siedettävät. Paikan autenttinen tunnelma teki vaikutuksen ja ruoka oli hyvää. Ehkä en kuitenkaan suosittele tekemään valtavaa kierrosta juuri tämän ravintolan takia, mutta jos sattuu olemaan hoodseilla, La Flaca NYC on aivan varmasti parempi valinta kuin naapurustossa vilisevät ketjupaikat.

Buddakan

Olin tehnyt jo kotona hyvissä ajoin pöytävärauksen Buddakan-ravintolaan, jota oli suositellut niin ystävät, monet ravintola- ja matkailusivustot kuin useat blogini lukijatkin. Tarkoitus oli, että matkan aikana valitsemme hintatasoltaan budjettireissulla oleville sopivia ruokapaikkoja, mutta pitihän sitä nyt kerran vähän hienostellakin.
Ja täytyy sanoa, että ravintolan valinta osui todella nappiin!

Moderni aasialainen makumaailma, rento mutta elegantti city chic -tyyli, ystävällinen palvelu ja kerrassaan herkulliset drinksut saavat kaikki täydet pisteet meidän koko porukalta. Ja pääruuista Black Pepper Beef – sitä ei kannata missata!
Ja niin, eihän Buddakanista voi puhua mainitsematta Sex and the Cityä, Carrien ja Mr. Bigin rehearsal dinneriä. Olen ollut vain sivusilmällä SATC-fani, joten en ollut todellakaan tietoinen, että kyseinen illallinen nautittiin (eli kuvattiin) juuri tuolla. Siitä huolimatta ravintola ei ollut mikään tv-sarja-entusiastien turistikohde, vaan tunnelma oli ainakin näin ekakertalaisen silmissä hyvin aidosti rennon elegantti.

Ruoka oli kertakaikkiaan aivan mielettömän hyvää! Dumplingit suussasulavia ja liha mureaa sekä täynnä makuja.
Suosittelen lämpimästi varaamaan pöydän etukäteen, sillä ainakin viime talvena vaikutti siltä, että paikka on käytännöllisesti katsoen joka ilta täynnä. Niin aion ainakin itse tehdä ennen seuraavaa New Yorkin matkaani.

Prosperity Dumpling

Aivan toista äärilaitaa edustaa superedullinen reikä-seinässä -tyyppinen kiinalaismesta Prosperity Dumpling. Nyt ei kannata antaa katu-uskottavan ulkonäön pettää, sillä kyseessä on todellinen kulttipaikka. Vinkkejä tuosta saimme vähintään yhtä paljon kuin Buddakanistakin ja sinne tehdään retkiä kauempaakin.
Meillä kävi sikäli loistava tsägä, että Airbnb-lomakotimme oli aivan Prosperity Dumplingin kulman takana. Kaikkina niinä muutamana iltana, kun totesimme olevamme liian poikki lähteäksemme enää etsimään illallisravintolaa, kävimme hakemassa ihanat dumpling-vuoret take awaynä kämpille. Ja kyllä oli kuulkaa niin hyvää!

The Butchers Daughter

The Syntymäpäivän iltana Karkki ja Peetu veivät synttärisankarin syömään illallista parin korttelin päässä kämpiltämme sijaitsevaan hurmaavaan The Butchers Daughter -ravintolaan. Ekologista, lähituotettua, täysin vegaania – ja erinomaisen herkullista!
Ravintolan tunnelma on varsin hipsteri – ja tiedän, että The Butchers Daughter on monen supermallin suosikkipaikka. Melkein salaa toivoin, että oikeasti asuisin vakituisesti kulman takana, että voisin pistäytyä vegaaniherkuttelemassa vaikka päivittäin. Palvelu oli lisäksi todella hurjan ystävällistä ja laskunkin kanssa syntynyt pieni sekaannus hoidettiin kohteliaasti ja äkyttämättä.

Chelsea Market

Kauppahallityyppinen hässäkkä, Chelsea Market, on varmasti kaikille NYC-kävijöille tuttu paikka. Jotenkin tuntuu, että jokatoinen julistaa löytäneensä maailman parhaan lounaspaikan juuri tuolta.
Ekakertalaisena kuitenkin hämmästyin tarjonnan määrää, monipuolisuutta ja silminnähden korkeaa tasoa. Hiukan harmitti, että sinä(kään) päivänä ei voinut syödä lounasta kuin kerran, mutta tiedänpähän minne suuntaan seuraavalla New Yorkin reissullani. Tarjontaa on aivan laidasta laitaan ja kaikkia mahdollisia etnisiä suuntauksia löytyy ihan fine diningia lukuunottamatta. Tunnelma koko marketissa on rennon urbaani ja ruokakulttuuria arvostava.
Lisäpisteet siitä, että paikka on tosiaan kuin suuri kauppahalli, mikä tarkoittaa sitä, että siellä on erittäin mukava viettää sadepäivää – niinkuin me teimme!

The Spotted Pig

Reissun viimeisenä iltana kävimme Kanye Westin ja Taylor Swiftin suosikkipaikassa, yhdellä Michelin tähdellä palkitussa, hampurilaisistaan kuuluisassa The Spotted Pig -ravintolassa. Jo ennen matkaa tuumasimme, että pitäähän sitä nyt kerran kunnon hampurilainen syödä, kun kerran ollaan oikein Ameriikassa. Huolellisen taustatyön ja sinnikkään googlailun jälkeen olimme vakuuttuneita, että juuri The Spotted Pig tarjoilee koko New Yorkin parhaat hampurilaiset.
Emmekä todellakaan pettyneet! Reilun kokoinen pihvi oli maukas ja mehevä, paikalle tyypillinen roqueford-juusto juuri sopivan maukas ja jopa leipä oli jotenkin hirmu herkullista, vaikka yleensä sämpylä jää itseltäni melkein kokonaan syömättä. The Spotted Pigin erikoisuus, tuoreella rosmariinilla maustetut kengännauharanskalaiset oli nekin kertakaikkiaan taivaallisia.
Fun fact: muistatteko sen Orange Is the New Black -jakson, missä Piper pääsee kotiin lomalle, kun hänen isoäitinsä on niin sairas? Isoäiti ehtii kuolla ennen lomaviikonloppua ja Piper sanoo, että “now we can go and drink Manhattans at The Spotted Pig”. Haha! En minäkään muistanut, mutta satuin katsomaan keväällä alkupään sesonkeja uudelleen ja bongasin tuon.

Little Cupcake Bakehouse

Lopuksi vielä yksi aivan mielettömän ihana kahvilavinkki! Reissumme viimeisenä päivänä, kun olimme jo liikkeellä matkalaukkujen kanssa, piipahdimme ennen kentälle lähtöä Little Cupcake Bakehouse -kahvilassa. Ihan pienen kivenheiton päässä New Museum -museosta sijaitseva kakkutaivas pitäisi olla ihan must kohde jokaiselle leivonnaisista pitävälle.
Tarjolla on ihan uskomaton määrä toinen toistaan herkullisemman ja syntisemmän kuuloisia ja näköisiä baakelseja. Myös vegaaneja vaihtoehtoja on pilvin pimein. Kakkupalat on niin isoja, että yhdestä riittää helposti kahdelle – tai sitten tekee kuin me ja ottaa aitoon pizzeriatyyliin loput laatikossa mukaansa.
Sitten vielä muutama bonusvinkki (näistä ei tullut otettua kuvia, mutta ihania paikkoja kaikki silti!):

• Karibialainen ravintola Miss Lily’s 7A. Nuorekas, riehakas ja iltaa kohti bilemeiningiksi muuttuva tunnelma. Usein aivan tosi täynnä. Söimme ihan mahtavaa ramen-soppaa tuolla.
• Drinkkibaari Lovers Of Today. Superpieni baari, joka on hiukan vaikea löytää (tarkoituksella?). Ovi on sisäpihalla ja käytännöllisesti katsoen anonyymi. Mielettömän hyvää musiikkia, tosi kiva tunnelma ja taivaallisia drinksuja.
• Schiller’s liquor bar. Kävimme tuolla vain synttäri-illan viimeisiksi tarkoitetuilla drinksuilla (mutta sitten eksyimme vielä salakapakkaan). Ruokalista vaikuttaa kuitenkin tosi mutkattomalta ja kivalta – ja tykkäsin paikan tunnelmasta tosi paljon, joten ihan jäi harmittamaan, ettemme ehtineet uudestaan sinne. Mutta siis suosittelen lämpimästi ainakin heidän drinksujaan.

Näiden kaikkien lisäksi toivelistalleni jäi vaikka miten monta paikkaa, joissa emme ehtineet käydä. Tällä reissulla jäi esimerkiksi Brooklyn kokonaan väliin. Tai se oli oikeastaan viimeisen päivän ohjelma, mutta mielettömästä kaatosateesta johtuen päätimme sitten mielummin sivistyä New Museumissa (kuivassa, katon alla).
Mutta onhan se toisaalta hyvä, että seuraavallekin reissulle on jo suunnitelmia varastossa. Varmaan kyllä pitäisi viettää New Yorkissa kokonainen kuukausi, että ehtisi syödä kaikkialla, missä haluaa. Haha!

Palasin parisen viikkoa sitten reilun viikonlopun mittaiselta Berliinin reissultani. Tuliaisiksi toin erinomaisen muhevan vilustumisen (luulin jo hetken, että minuun oli iskenyt se pelätty mancold!) ja sen lisäksi muutaman kivan uuden matkavinkin.
Olen ollut jo useammankin kerran Berliinissä, mutta ensimmäisen kerran tuli tehtyä pääasiassa kaikkia perinteisiä turistijuttuja. Aikaisemmin oppaana on ollut aina joku paikallinen – tai vähintään hoodseilla asusteleva kaveri (tai Karkki!), joka on osannut näyttää vaikeammin löydettäviä nähtävyyksiä ja omia lempipaikkojaan. Tällä reissulla olimme matkaseuralaiseni Hannan kanssa ihan omillamme.

Tavoitteenamme oli käydä jokiajelulla, tv-tornissa, ihmetellä East Side Gallerya, shoppailla hiukan ja tietenkin syödä ihanissa ravintoloissa! Reilun viikonlopun mittainen city-loma tuntuu kyllä ihan oikealta lomalta, kun ohjelmaa on tarpeeksi, mutta aikaa on myös pysähtyä hengittämään uuden paikan tunnelmaa. Kiireellä kun ravaa nähtävyydestä toiseen, sitä ei pahimmillaan ehdi edes tajuta, missä on.
Berliinissä, jos missä, on pelkästään siellä oleminen oma juttunsa. Graffitit, Euroopan lähihistoria, taide ja monet alakulttuurit on ihan silmien edessä, kun vain malttaa pysähtyä hetkeksi.

Niin randomilta turistijipolta kuin ehkä kuullostaakin, ajelu jokilaivalla yhdistää oikein mukavalla tavalla sekä pienen rauhoittumisen aloilleen, että nähtävyyksien näkemisen. Mukavalla säällä retki on ehdottomasti niiden muutamien eurojen väärti, mitä ajelu kustantaa.
Joelta pääsee myös kurkistamaan tuttuja rakennuksia ja maisemia vähän toiselta kantilta kuin tavallisesti. Retkiä on eri pituisia ja hintaisia. Me valitsimme aika lyhyen, vain parisen tuntia kestävän vaihtoehdon ja se riitti kyllä hyvin. Jokilaivayhtiöitä on ziljoona ja kaikilta löytyy lähtölaituri joen rannasta keskustan tuntumassa.



East Side Gallery – säilytetty pätkä Berliinin muuria – on ihan must nähtävyys ainakin ekakertalaiselle Berliinin kävijälle. Jos haluaa tuntea olonsa paikalliseksi, voi käydä hakemassa kaupasta tai kahvilasta vähän piknik-eväitä ja heittäytyä muurin edessä levittäytyvälle nurtsille viettämään leppoisaa päivää.
Perjantai-illan highlight oli ehdottomasti illallinen Katz Orange -ravintolassa. Kiitos vain kovasti vinkistä blogini lukijalle!

Ravintolan miljöö on aivan kertakaikkiaan mieletön! Katze Orange sijaitsee entisessä kirkossa – ja varsinkin iltavalaistuksessa on vaikea olla vaikuttumatta jylhistä puitteista. Sisällä sisustus on kuitenkin lämminhenkinen, jopa boheemin trendikkäällä tavalla kotoisa kirjahyllyineen ja pinnatuoleineen.


Olin lukenut etukäteen arvosteluja Katze Orangesta ja eniten kritiikkiä ravintola oli saanut palvelusta, jonka väitettiin olevan sekä hidasta että paikoin jopa tylyä. En tiedä kävikö meillä ihan älytön tsägä, mutta en todellakaan voi allekirjoittaa tuota. Tarjoilijamme oli superystävällinen, ammattitaitoinen ja ripeä otteissaan.
Ruuan suhteen jäimme hiukan kahden vaiheille. Tai paremminkin niin, että olimme hiukan pettyneitä nyanssittomiin alkupaloihin, mutta lihaisa pääruoka bataattiranskiksineen ja dippikastikkeineen oli aivan täydellinen.
Suosittelen paikkaa lämpimästi lihansyöjille, jotka arvostavat niin mureaksi hitaasti kypsentäen valmistettua lihaa, että se hajoaa jo pelkästä katseesta. Alkupalat kantsii nauttia jossain muussa ravintolassa ja ei-lihansyöjät löytävät takuuvarmasti sopivammankin paikan Berliinistä.

Hintatasoltaan Katze Orange on piirun keskivertoa Berliinimeininkiä tyyriimpi. Ei siis mikään sikakallis, mutta siihen nähden, kun muuten syöminen siellä on niin edullista, laskun loppusumma saattaa tuntua hiukan suurelta. Tosin olen kyllä sitä mieltä, että ainakin kerran pitää joka reissulla päästä kokemaan joku vähän kivempi ravintola, vaikka sitten muuten söisikin hotdogeja koko matkan.
Berliinissä kantsii ottaa aina majoitus ilman aamiaista. Ulkona kahviloissa ja ravintoloissa syöminen on, kuten sanottu, varsin edullista ja lisäksi osa paikallista kulttuuria.
Lähes kaikista kahviloista saa toinen toistaan ihanampia aamupala-settejä, joita voi räätälöidä oman makunsa mukaan. Tähän kohtaan en osaa antaa mitään sen yksityiskohtaisempaa vinkkiä. Me tupsahdimme Hannan kanssa joka aamu eri kahvilaan asuinpaikkamme ympäristössä – ja aamiainen oli aina vähintäänkin erinomainen!

Voin muuten suositella lämpimästi Airbnb-kämppäämme Berliinin Prenzlauer Bergissä. Freesi ja suhteellisen tilava kaksio keittosyvennyksineen oli tosi käytännöllinen ja mukava meille kahdelle, mutta toimisi varmasti hyvin myös pariskunnalle yhden tai kahden lapsen kanssa. Parvekkeella mahtuu hyvin istuskelemaan, kylppäri on freesi, maksuton Wi-Fi moitteeton ja kulkuyhteýdet Alexanderplatzille erinomaiset. Puhumattakaan kaikista kahviloista ja ravintoloista, joita tosiaan löytyy pilvin pimein ihan kulman takaa!

Tällä reissulla ei tullut kovin paljoa shoppailtua. Tai no, enhän kyllä ylipäätäänkään tapaa ostiskella mitenkään erityisesti lomamatkoilla, joten sikäli siinä ei ole mitään erityistä. Primarkissa käytiin tekemässä “pakolliset” täydennysostokset valkoisia t-paitoja ja vastaavaa kulutussälää.
Varsinaiseksi shoppailuvinkiksi antaisin Kauf Dich Glücklich outletin! Jostain luin määritelmän, että se on “outlet of the ultimate hipster fashion store”. Ja mikä ettei, kun valikoimista löytyy monia skandinaavisia merkkejä, mm. Niken ja Adidaksen ei-urheiluun tarkoitettuja tennareita, vaateita, kosmetiikkaa ja urban outfitters -tyyppistä sekalaista sälää. Itseasiassa, kun tarkemmin ajattelen, Kauf Dich Glücklich outlet olisi aivan mainiosti voinut yhtä hyvin olla Urban Outfittersin outlet.

Outletin löytäminen on ihan oma seikkailunsa. Maanalaisella on kyllä parikin pysäkkiä melko lähellä, mutta meidän shoppailupäivänä ne ei kulkenut jalkapallomatsin vuoksi. Bussilla pääsee kuitenkin myös, eikä se lopulta edes ollut kovin hankalaa.
Varsinainen seikkailu alkaa, kun on löytänyt oikean katuosoitteen. Kauf Dich Glücklich outlet ei todellakaan sijaitse missään helposti lähestyttävässä liiketilassa. Varsin rouheat viitat johdattaa syvälle entisen tehdasrakennuksen syövereihin. Hiukan alkoi jo epäilyttää, että ollaankohan nyt varmasti oikeassa paikassa (viitoista huolimatta… I’m not the trusting kind… :D) mutta lopulta, ehkä viidennen sisäpihan läpi käveltyämme, pilkotti vihdoin outletin rouhea ulko-ovi nenämme edessä.

Outletin valikoimissa on tosiaan paljon skandinaavisia merkkejä. Samsøe Samsøe, Carin Wester, Selected Femme, Adidas, Levis iski ehkä eniten juuri meikäläiseen. Farkkuja en alkanut sovitella – oli muutenkin aivan järkyn kuuma, mutta muutamaakin mekkoa katselin sillä silmällä.
Tuossa ylemmässä kuvassa on vasemmalla Carin Westerin mekko, jonka ihan melkein ostin. Olin jo kiikuttamassa kaunokaista kassalle, kun huomasin saumassa virheen, jonka tuomitsin sellaiseksi, että edes kohtuullisilla ompelutaidoilla sitä ei saisi siististi korjattua. Koska toista kappaletta ei ollut, palautin mekon haikein mielin tankoon.
Yksi musta Selected Femme -mekko tuli kuitenkin hankittua. Sanoisin, että 15 euron löydöksi varsinainen jackpot! Se on sellainen puolifiini, ei-toimistovaate, jolle toivottavasti tulee paaaaljon käyttöä nyt, kun joulubilesesonki alkaa.
Kauf Dich Glücklich outlet sijaitsee osoitteessa Gerichtstraße 23, ja se on auki keskiviikosta lauantaihin klo 11 – 19.

Säiden kanssa meillä kävi varsin hyvä tuuri. Ainoastaan sunnuntai oli sateinen, mutta silloinkin aamupäivän “vettä-tulee-kuin-saavista-kaataen” -sade muuttui varsin siedettäväksi “rankkasadekuuro-silloin-tällöin-muutoin-paistaa” -keliksi. Sunnuntaille suunniteltu visiitti tv-torniin sopi ohjelmaan tuolloin oikein hyvin.
Tuntuu vähän mäntiltä suositella niin älyttömän ilmiselvää turistikohdetta kuin Berliinin tv-torni. Eikä se varmasti kaikkein hipstereimmille matkailijoille varmasti sovikaan. Itse tykkään näkötorneista muutenkin – yläilmoista kaupunki näyttää aivan elävältä kartalta. Pienoinen karttanörtti on asustellut sisälläni siitä lähtien, kun ensimmäisen kerran 13-vuotiaana eksyin yösuunnistuksella ja näkötornit olen tamperelaisena saanut sydämeeni jo äidinmaidossa.

Schnitzel on yksi saksalaisimmista ruuista mitä voi olla. Millinohueksi hakattu ja rapeaksi leivitetty leike on parhaimmillaan suurta herkkua. Huono schnitzel voi puolestaan pahimmillaan olla ällörasvainen ja mauton kengänpohja. En ole mikään asiantuntija aiheesta, mutta sekä paikallisten että Tripadviserin suosittelema Gasthaus Alt Wien tarjoili kyllä kertakaikkiaan mahtavat annokset. Siis mahtavat myös maultaan – ei pelkästään kooltaan!
En nyt tiedä kannaattaako noiden vuoksi matkustaa toiselta puolen maailmaa, mutta jos sattuu olemaan kulmilla schnitzel-himon iskiessä, Gasthaus Alt Wien on ihan huippu valinta.

Sellaiset Berliinin perusasiat kuin käteisen rahan käyttö on entisellään. Pankkiautomaattejakaan ei ole mitenkään liian tiuhassa, joten kantsii varata riittävästi euroja taskuun jo kotona. Isoimmat tavaratalot, kaupat ja esmes Primark huolii kyllä kortinkin, mutta kahviloissa, ravintoloissa, takseissa ja putiikeissa kelpaa vain käteinen. Itselläni ei yleensä ole lompakossa penniäkään, joten tuo pitää aina erikseen muistaa.
Toivottavasti näistä muistiinpanoista on iloa Berliiniin lähtijöille. Vanhemmat vinkkipostaukset löytyy Berliini-tagin takaa – eli täältä.

Tänä kesänä on jäänyt matkustelu aika vähiin, mutta nyt olisi aika tehdä pieni korjausliike. Mistään superpitkästä ja -eksoottisesta reissusta ei ole kyse, mutta pitkä viikonloppu yhdessä suosikkikaupungeistani, Berliinissä, on ehdottomasti riemun arvoinen asia! Tasan viikon päästä on lähtö ja paluu sitten seuraavana maanantaina. Tosin maanantai menee töiden merkeissä, mutta jää siihen useampi päivä aikaa ihan silkkaan lomailuun.
Selailin hiukan taaksepäin omia vanhoja Berliini-postauksiani ja matkakuume iski aivan välittömästi. No, ensi torstaihin ei ole enää onneksi kovin pitkä aika. Varsinkin, kun koko alkuviikko menee Tukholman muotiviikolla. Mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että tässähän pitäisi alkaa pikkuhiljaa miettiä pakkaamista, koska viimeiset päivät ennen reissua on sellaista hulinaa, että hyvä jos ehtii välillä vähän nukkua. Melkoinen haaste tällaiselle viimetippapakkaajalle.
Vaikka en olekaan ensimmäistä kertaa lähdössä Berliiniin, olisi tosi kiva saada vähän vinkkejä matkaohjelmaa ajatellen sieltä ruudun toiselta puolelta. Tätä kautta on ennenkin tullut todella loistavia ravintolasuosituksia ja muitakin ideoita, mitä kannattaisi tehdä ja nähdä. Etenkin, jos löytyisi vinkkejä erinomaisista ruokapaikoista, aamias- ja brunssimestoista sekä Berliinin ihanimmista kahviloista, jotka hinnoittelultaan pysyisivät kuitenkin sellaisella kohtuullisella keskitasolla ja jotka olisivat tunnelmaltaan sen verran rentoja, ettei mitään arkivaatteita fiinimpää tarvitse kiskoa päälleen, olisin huippuiloinen!

Pidän peukkuja myös sille, että Berliini-viikonlopulle osuisi tosi, tosi lämmin sää. Olen nimittäin ensimmäisestä matkastani (vuonna 2010, bloggarireissu) lähtien himoinnut päästä testaamaan joen rantaan rakennettuja “hiekkarantoja”, joista silloisen matkan opas meille kertoi. Joku niistä on kuulemma sellainenkin, joka kelluu vedessä ja jossa on oma uima-allas. Toisaalta biitsi-elämän leikkiminen syyskuun alussa voi tuntua hiukan väkinäiseltä.
Hiukan on suunniteltu ohjelmaan myös shoppailua ja vähän keleistä riippuen yleistä hengailua. Ooooh – pääsisipä jo lähtemään!!