Väitän olevani ns. “järkevä” shoppailija. Ostan harkiten, tarpeeseen, kestävää ja entisen kanssa yhteensopivaa – ja vain, kun tarjolla on ns. hyvä diili. Mutta joskus sitten pimahtaa… Olin viime viikolla – juuri ennen tätä Tampereen reissuani – kaupungilla etsiskelemässä kivaa, ei-virkamiesmäistä, jakkua. Mielessäni ajattelin jotain sellaista blogipiireissäkin tosi suosittua Chanel-henkistä vaaleaa bouckle-kankaista versiota, joka kävisi kivasti pieneen menoon, mutta olisi ookoo myös toimistolle. Jakkubudjetin ajattelin olevan maksimissaan siinä sadan euron kieppeillä- eli mitään merkkivaatehurmaa ei ollut tarkoitus kokea.
Ja kuinkas siinä sitten kävi… Eksyin TopShopiin, eksyin pläräämään TopShopin Kate Moss -mallistoa. Ja rakastuin.

Olen ihan tietoisesti vältellyt tutustumasta näihin uusiin TopShopin Kate Moss -mallistoihin. Silloin, kun niitä blogiurani alkuaikoina oli säännöllisesti, onnistuin aina hankkimaan jotain tolkkutoman ihanaa, mutta ei ehkä niin kovin järkevää, garderobiini.
Nyt en voinut kertakaikkiaan vastustaa ihanan paisley-kuvioista silkkikimonoa, vaikka se olikin kaikkea muuta kuin sitä, mitä lähdin hakemaan! En oikeastaan voi kuvitella, että lähtisin kimono päällä toimistolle, tuo ei ole erityisen monikäyttöinen ja hinta, no se oli about tupla ajateltuun budjettiini nähden (eurohinta onkin näköjään nettikaupassa huomattavasti edullisempi. Pah.). Kyllä siinä varmasti parikymmentä viestiä ja muutamat valokuvat singahteli kotona makutuomarina toimivalle Peetulle ennenkuin tohdin lähettää sen viimeisen, caps lockilla kirjoitetun tekstarin: “EIKU MÄ OTAN SEN!!”.
Puolustuksekseni sanottakoon, että useimmiten on kiva omistaa hauska statement piece, jota voi sitten yhdistellä niihin arkisempiin kokonaisuuksiin. Lisäksi kimonotakki on ihanaa, melko paksua silkkiä ja kaikinpuolin laadukkaasti ja nätisti tehty (mitä ei aina voi valitettavasti TopShopin vetimistä sanoa). Pieni morkkis kyllä iski siinä heti ostotapahtuman jälkeen, mutta sen jälkeen olen ollut kyllä enemmän kuin tyytyväinen.

Kynnet piti tietty laittaa heti rimmaamaan uuteen kaunokaiseeni. Ringfinger-manikyyrivillitykseni ei vain ota laantuakseen, joten sommittelin värisuoran sen mukaan. Kimonojakun varsin puhtaiden värien paisley-kuosi sisältää todella houkuttelevan valikoiman yhteensointuvia sävyjä. En ensin oikein osannut päättää, mutta sitten totesin, että valitsen värit ihan mahanpohjafiiliksellä.

Perusväriksi valikoitui Ciatén aavistuksen koralliin taittava punainen sävy “Play Date”. Nimettömiin laitoin virallista varpaankynsilakkaani, jota en ole varmaan ikinä käyttänyt sormien kynsissä – eli Lumenen Natural Code -sarjan ihanan uima-allas turkoosia “Live it Up”-sävyä. Sormussormien on jostain syystä aina kimallettava, joten turkoosin päälle lennähti vielä Lumenen Gel Effect -sarjan “Glistering Sea” (saatu blogin kautta).
Olen tainnut ennekin sanoa, mutta tuo Gel Effect -sarjan glitterilakka on ihan parasta evö. Kimallukset päätyvät kynsille ahdistelematta ja ilman sataa hitaasti kuivuvaa kerrosta. Arvostan!

No nyt on! On väriä ja kuosia ja silkkiä ja kimallusta ja vaikka mitä! Pidän itseäni edelleenkin varsin hillittynä ja klassiseen kallellaan olevana pukeutujana, mutta näin kesällä näköjään pukkaa rokkihippinuoruus väkisinkin läpi!
Kirjoittelen tätä postausta Inter City -junassa matkalla Helsinkiin. Hesassa on luvassa Maybellinen Baby Lips -huulivoiteiden lanseeraustilaisuus. On niin mahtavaa, että kerrankin satuin olemaan Suomessa, kun jotain tällaista tapahtuu, että hyppäsin tietty heti Helsingin junaan. Aivan järkky kiire tuli, tietenkin, muuten olisin nakittanut kummitytön nappaamaan kuvat illan asustani, joka koostuu – yllätys, yllätys – ihanasta silkkikimonostani, mustista Filippa K:n pellavashortseista, Lacosten kiilasandaaleista, H&M:n mustasta topista ja kultaisesta kettu-kaulakorusta (saatu blogin kautta).
Tällaisena blogihäppening-iltana luulisi kyllä, että löytyisi joku vapaaehtoinen kameran taakse – eli melkein uskallan luvata huomiseksi kuvia asusta!

Sain jo joskus talvella testattavakseni Lumenen uuden Bright Now Visible Repair -sarjan ihovoiteita. Eli olen ehtinyt käyttää ryppyjä suomalaisen lakan kantasoluteknologian avulla vähentävää tuotesarjaa jo varsin pitkään. 35+ ikäryhmälle suunniteltu ihonhoitosarja on ollut kaupoissa maaliskuusta alkaen.
Ja jos nyt lukijasta alkaa tuntua siltä, että Minttu kehuu aina, kun uusi Lumenen tuote tulee markkinoille, niin olen ensimmäisenä myöntämässä, että juuri näin on asia. Jostain syystä ne vain sopivat iholleni aivan erinomaisesti. En usko, että se on sattumaa. Kotimainen huippututkimus ja pohjoismaisen ihon tuntemus on varmasti pääsyyt siihen, että tyypillinen suomalainen ihoni yksinkertaisesti viihtyy Lumenen ihovoiteiden hoidossa.
Lumene Bright Now Visible Repair -ihonhoitosarja sisältää siis suomalaisesta lakasta kasvatettua soluviljelmää. Kuullostaa aika yli hilseen menevältä jutulta, mutta jos tämän tulkitsee vähän maanläheisemmin, it makes sense. On jotenkin päivänselvää, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä kompaktimmin marjojen (ja mahdollisten hedelmien) tulee sisältää vitamiineja, antioksidantteja ja muuta elinvoimaa. Tässä omat käyttökokemukseni.

Olen onnistunut viime aikoina (lue: vuosina) kehittämään varsinaisen seerumi-addiktion. Tuntuu, että ihonhoito ei ole mitään, jos ennen päivä- tai yövoidetta ei levitä mitään seerumia. Esim. matkoilla en ole seerumipulloa sen pienestä koosta huolimatta pitänyt mukana ja olo on ollut ihan vajavainen. Pikkuisen siis riippuvuusoireita ilmassa, tunnustan.
Mutta on niin helppo tottua johonkin niin ihanaan tuotteeseen kuin tämä Bright Now Visible Repair Serum. Se on ohut mutta riittoisa (jotkut seerumit vain häviävät ihoon, mutta ei tämä), fiilis on aktiivinen, muttei silti aiheuta punoitusta (toiset tuotteet ovat aktiivisuudessaan ihan jees, mutta jos iho varsinkin leuan ja otsan alueelta helottaa tulipunaisena, tulos ei kai ole kovin toivottu) ja lisäksi seerumin sisältävät valoa heijastavat pigmentit antavat heleän fiiliksen, vaikka seuraavan päivän presentaatio olisikin pitänyt hereillä puoli yötä.
Lumenen Bright Now Visible Repair Serum on mielestäni erittäin hyvin toimiva ja ehdottomasti testaamisen arvoinen. Viinijutuissa usein kerrotaan onko viini hintansa arvoinen tai peräti löytö (tai sellainen, josta ei ko. hintaa todellakaan kannata maksaa…) ja nyt sanoisin, että tämä seerumi on todellinen löytö.

Bright Now Visible Repair -sarjan päivä- ja yövoiteet ovat taattua Lumenea. Koostumuksesta sen verran, että olin aluksi hieman hämmentynyt, kun molemmat voiteet tuntuivat vanhoihin luottotuotteisiini, Bright Now Vitamin C -sarjaan, verrattuna aika ohuilta. Mutta, joskus ensivaikutelma pettää, ja näiden kohdalla todella kävi niin. Siinä missä Vitamin C -sarja oikeasti tuntuu runsaalta ja jättää sellaisen olon myös iholle, on Visible Repair -sarja ravitsevuudessaan ihan omaa luokkaansa. Eli fiilis on kevyt, mutta iho ei tunnu kaipaavan yhtään mitään. Aikas ihana tunne voin kertoa näin ärtyneestä, paikoin kutiavan kuivasta ja muutenkin tosi helposti rasittuvasta ihosta kärsivänä.

Silmänympärysvoide on sarjan uudistuksellisin tuote. Ihan tulee mieleen, että miksei kukaan ole tullut ajatelleeksi tätä aikaisemmin!? Siis silmänympärysvoide ja tummien silmänalusten peittoon sopiva voide samassa purkissa – aikas hienoa. Ainakin teoriassa. Perusvoide on samaa sukua muiden sarjan voiteiden kanssa – eli kevyt, mutta yllättävän ravitseva. Tykkään todella paljon, vaikka mieluiten ehkä kuitenkin käyttäisin pumppupulloa tai tuubia ihan hygieenisyyssyistä.
Integroitu peitevoide on mielestäni aivan huippu idea. Silmänaluseni on kroonisesti mustat, edes kymmenen päivän detox-kuuri ei auttanut (pitäisi varmaan lisätä kymmenen yön, kymmenen tunnin yöunet kuuriin). En ole kuitenkaan oppinut käyttämään kunnon peitevoiteita siitä huolimatta. Silmäaluset saa kyytiä vain valokynäsipaisulla silloin, kun siihen on aikaa. Valitettavasti silmänympärysvoiteeseen integroitu peitevoide ei myöskään tuonut toivomaani ratkaisua. Useimmiten se jää levittämättä, mutta lähinnä siksi, että se vain – valokynän helppouteen tottuneena – tuntuu liian hankalalta. Parhaimman lopputuloksen mielestäni saa, kun levittää peitevoiteen ennen meikkivoidetta, mutta tosiaan, uskon edelleenkin mielummin valokynän hohtavaan voimaan. Varmasti jollekin, joka on tottuneempi peitevoiteiden käyttäjä, tuo voisi sopia paremmin.

Ihan muutama päivä sitten sain Bright Now Visible Repair -sarjan uuden tulokkaa, ihon sävyä korjaavan Tone Corrector -seerumin. Seeruminörtti täällä on jo tietty ihan täpinöissään uudesta tuotteesta ja luonnollisesti odotan sen tekevän ihmeitä tulevana aurinkoisena ajanjaksona. Mikä yleensä tarkoittaa aika hurjan suurta tarvetta ihon tasoittamiselle, pigmettiläiskien hävittämiselle ja kaikenlaiselle muullekin kirkastamiselle.

Vaikka mieli onkin ollut vallaton nyt, kun kevätaurinko paistelee ja maisema muuttuu pikkuhiljaa vihreämmäksi, peilistä tuntuu tuijottavan takaisin tyyppi, jolle pari-kolme tuntia lisää unta ei olisi ollut ollenkaan pahitteeksi. Kevyt päivetys ei vielä ole ehtinyt tehdä taikojaan yleisilmeelle – päinvastoin – tuntuu, että huikaiseva valoisuus paljastaa varsin talvenharmaan olemuksen. Ja jostain syystä on myös niin, että työelämä ei ollenkaan tunnu noudattavan luonnon kiertokulkua. Lähes kaikki kollegat voihkivat, että voi, kun olisi ihana vaan olla ulkona, kun on niin hieno ilma ja samaan aikaan työtahti vain kiristyy. Loma-ajan lähestyessä pitää alkaa juosta kilpaa projektien valmistumisen kanssa – niinhän se on.
Onneksi kosmetiikkateolllisuus ojentaa auttavan kätensä. Muutamien harkittujen siveltimenvetojen avulla on tosi helppo luoda illuusio ainakin kahdesta yöunitunnista lisää. En nyt puutu varsinaisesti meikkipohjan tekemiseen, vaikka hyvä meikkivoide (vannon edelleen Lumenen BB -voiteen nimeen!) ja varjokohtiin sivelty valokynä toki ovatkin vankka perusta virkeämmän ilmeen feikkaamisessa. Mutta myös ehostuksen avulla voi saavuttaa huomattavaa edistystä. Tässä Mintun viisi vinkkiä virkeämpään ilmeeseen:

1. Lämpöä kasvoille aurinkopuuterin avulla. Kunnon kasarivinkki on, että sutia kannattaa pyöräyttää hiusrajassa kasvojen ympäri.

Luonnollisimman lopputuloksen saa mattapuuterilla, joka ei ole kovin punainen. Hileinen aurinkopuuteri sopii juhlakäyttöön ja jo päivettyneelle iholle korostukseen. Oma lempparini on Guerlainin Terracotta Bronzing Powder, sävy 01.

Talvenkalpealle iholle aurinkopuuteria kannattaa laittaa todella varovaisesti. Lopputulos on muuten helposti tunkkaisen ja suttuisen näköinen. Sitten vasta, kun päivetystä alkaa olla jo myös omasta takaa, voi puuteria huiskutella estottomammin kasvojen sävyjä syventämään.

2. Lämminsävyinen poskipuna. Mikään ei piristä ilmettä yhtä paljon kuin kevyt huiskaus luonnollisen sävyistä punaa poskilla. Itse olen sitä mieltä, että parhaimman lopputuloksen, joka antaa illuusion juuri tehdystä reippaasta kävelylenkistä raikkaassa ulkoilmassa saa, kun tupsuttelee punaa vain posken korkeimmalle kohdalle.

Tällä hetkellä suosikkini on Lumenen Touch of Radiance -sarjan poskipuna sävy 10, Kuulaus. Pitkään käytin kylmän sävyisiä pinkkejä värejä, mutta Karkin neuvosta testasin persikkaa – ja olen ollut erittäin tyytyväinen. Nyt tosin tekisi mieleni seuraavaksi testata voidemaisia poskipunia ja sorbettivärejä etc. uutuuksia. Jotenkin voisin kuvitella, että ne sopisivat varsin mainiosti just kevät- ja kesäkasvoille.

3. Nuden värinen rajauskynä. Aivan ehdoton ilmeen kirkastaja, josta olen ollut riippuvainen jo vuosia! Siinä missä valkoiset sun muut värilliset sisärajaukset silmissä tekevät vain teennäisen ja meikatun ilmeen, toimii nude aivan täydellisenä vähäunisten silmien maskeeraajana. Plussaa myös se, että samalla kynällä voi piirrellä piiloon mitä tahansa kasvojen pikkuvirheitä ja läikkiä. Lopputulos on luonnollinen ja kevyt.
Oma luottokynäni on M.A.C.:in – ja tosiaan jo aika vanha. Nykyään niiden kynät on mustia, mutta sama sävy löytyy edelleen valikoimista. Lisäksi ainakin IsaDoralla on hyvä nude kajal.

4. Markkeeratut kulmakarvat avaavat katseen. Kirjoittelinkin tästä jo kokonaisen postauksen (jonka voi lukea täältä). Sen verran kuitenkin aiheesta vielä, että en edes pirteimpinä päivinäni enää tunne näyttäväni kunnolla hereillä olevalta, jos kulmat ovat miten sattuu. Kannattaa siis testata tätä vinkkiä!

5. Matta high-lighter kulmien alle. Ei varsinaisesti mikään uusi juttu, mutta itselläni korostusväri eksyy kulmien alle useimmiten vain juhlameikissä. Kimalteiset high-lighterit ei toimistomeikissä kovin freesiltä näyttäisikään, mutta matan luomivärin avulla saa juuri sopivasti hiukan lisää valoa katseeseen.

Käytän tuollaista kapeaa sutinysää high-lighter-luomivärin levitykseen. Juju on se, että sitä on tosiaan ihan kapea viiru kulmakarvojen ulomman puolikkaan alapuolella. Myös voidemainen valokynä käy tähän tarkoitukseen hyvin, mikäli täysin mattaa luomiväriä ei satu varastoista löytymään.
Itselläni on käytössä Face Stockholmin Matte Eye Shadow luomiväri, sävy Mist.
Todelliset meikkitaiturit tietävät varmasti ziljoona muutakin vinkkiä, mutta näiden viiden avulla on mahdollista luoda nopeasti illuusio aavistuksen virkeämmästä tyypistä jopa hektisinä arkiaamuina, jolloin halua, aikaa tai kykyä hillittömään kikkailuun ei ole.

 
Ei tälle tyypille varmasti pahaa tekisi, vaikka ihan oikeasti joskus nukkuisi ne pari tarvittavaa lisätuntia. Mutta aika uskottavasti menee läpi hereillä olevasta. Haha!

Jahuuu!! Nyt se olis sitten muutama päivä vapaata – vähänkö mahtavaa!? Ajattelin kohta pinkaista pienelle lomanaloitusjuoksulenkille, kun on niin mahtavan makea kelikin, mutta laitetaan nyt ensin esittelyyn viralliset pääsiäiskynteni.
Olen ihastellut Instassa ja facebookissa ihmisten huippuhienoja “tipu kuoriutuu munasta” ja “pääsiäispupu jakaa munia” -tyyppisiä kynsiin väsättyjä minitaideteoksia. Ajattelin tunnustaa rajallisuuteni siveltimenkäyttäjänä ja päätyä hiukan helpompaan, mutta silti juhlasesonkiin sopivaan keltainen + glitteri -tyyliin.

Lakkauksen inspiraationa toimi pääsiäiseen olennaisesti kuuluvat, kauniin kiiltäväpaperiset suklaamunat. Nämä herkut on Karkin tuomisia parin viikon takaiselta juristiopiskelijoiden kanssa tehdyltä Brysselin reissulta. Käsintehty suklaa on aivan taivaallisen hyvää – ja onneksi myös tuntuu sen verran luksukselta, että perinteisiä pääsiäisen suklaaövereitä á la Mignon-munat, noilla ei kehtaa tehdä.
Pääsiäispraliiniaiheinen kynsilakkaus syntyy keltaisella pohjalakalla ja viime viikonlopun Inspiration-tapahtumassa Lumenelta saadulla geeliglitterilakalla.

En itseasiassa tykkää tavallisesti keltaisesta sävystä kynsilakassa. Tämä samainen Orlyn “Spark” on siitä huolimatta tainnut koristaa kynsiäni jo ainakin parina, kolmena pääsiäisenä aikaisemminkin. Kiitettävän hyvänä on koostumus pysynyt, vaikka lakka on jo tosiaan ihan reilusti vanhaa. Levittyi tänään ihan yhtä helposti ja kuivui nopeasti kuin uutenakin. Kaksi kerrosta tuo kyllä vaatii. Yhdellä kerroksella jälki on epämääräisen hailu ja läikikkään oloinen.

Lumenen glitterilakka kuuluu merkin uudehkoon geelilakkojen perheeseen. En ole tuota vielä muuten kokeillut, mutta Inspiration Day:ssä sutaisin pikkuisen testin peukalon kynteen ja se ainakin pysyi kuin peruskallio paikallaan siitä lähtien. Levittäminen leveän pensselin avulla on tosi helppoa ja nopeaa. Sen verran geeliglitterilakka taitaa ainakin erota tavallisesta glitterilakasta, että geelimäisen koostumuksen ansiosta glitteriä on paljon helpompi annostella kynnelle. Ihan perinteisen glitterilakan kohdalla kun on joskus se ongelma, että kynnen päälle ei tahdo tarttua kuin pari hassua hilettä. Etenkin siis, jos kimallus on koostumukseltaan aika isojakoista, niinkuin esim. tässä Lumenen geelilakassa.

 
Kun suunnittelin, että haluan tehdä jonkun pääsiäiseen sopivan kynsilakkauksen edellisviikonlopun tummanpuhuvan ja nyt jo aikas ränsistyneen gaalamanikyyrin tilalle, ajattelin, että tästä keltainen + glitteri -yhdistelmästä tulee pääasiassa aika hassu. Nyt kun olen ehtinyt ihastella lopputulosta pienen hetken, olen sitä mieltä, että tuohan on ihan tosi hieno!
Mutta nyt lenkille! 🙂

Muistatteko, kun kerroin joku aika sitten ihanan suloisesta, vasta vähän aikaa sitten avatusta Kawaii Shop -putiikista? Olihan meidän ihan pakko siellä käydessämme päästää sisäinen kaksitoistavuotiaamme, pinkin krimskramssun-rakastaja valloilleen ja shoppailla edes jotain. Perusteellisen harkinnan jälkeen päädyimme hankkimaan kaksi erilaista kynsien koristeluun tarkoitettua Fimo-patukkaa. Kuvoita kyseisissä patukoissa olisi ollut vaikka mitä pikkuruisista vesimelonilohkoista, kiwi-hedelmiin, tähtiin, kukkiin, muffinsseihin, rusetteihin etc, etc. (Kantsii käydä tsekkaamassa täältä Kawaii Shopin nettikaupasta kaikkia ihania vaihtoehtoja!)
Pienet liilat kissannassut ja pinkit hattaranmakeat kukat oli valinta.

Fimo-patukat on valmistettu keraamisesta aineesta joka kovettumisen jälkeenkin on hiukan pehmeää. Idea on se, että patukasta leikataan terävän veitsen avulla ohuita siivuja, jotka sitten kiinnitetään kynnen päälle kynsilakan avulla. Siivuttaminen sujui yllättävän helposti, eikä yhtään haitannut, vaikka osasta tuli aika paksuja. Patukkaa voi myös vähän lämmittää (esmes föönillä) ja silloin leikkaaminen sujuu helpommin.

Yhdestä Fimo-patukasta voi saada tehtyä jopa sata kuviota. Meidän leikkuhommat olivat sen verran harjoitteluvaiheessa, että ihan niin montaa ei varmaankaan kyetty siivuttamaan, mutta ihan hyvä varasto kuvioita jäi siitä huolimatta.

Kawaii-manikyyri syntyy näin:

1. Lakkaa kynnet aluslakalla.
2. Laita kerros haluamaasi värillistä lakkaa kaikkiin kynsiin.
3. Lakkaa toinen kerros värilakalla yksi kynsi kerrallaan niin, että asettelet märän lakan päälle haluamasi kuvion.
4. Kuvio saattaa käpertyä ylöspäin reunoista kostuttuaan, joten painele varovaisesti puhtaan hammastikun avulla reunat takaisin paikoilleen.
5. Lisää muita haluamiasi kuvioita kynsilakalla (esmes pikkuisia pilkkuja).
6. Halutessasi voit laittaa päällimmäiseksi vielä kerroksen läpinäkyvää päällyslakkaa.
7. Anna kynsien kuivaa kaikessa rauhassa hyvin. (Kestää normaalia pidempään, suosittelemme kahden elokuvan leffamaratonia).

Ihanan suloiset ja ah-niin-aikuismaiset kynnet valmiina!