Juuri hetki sitten vannoin, että seuraava – ja sesongin ainoa – kenkähankinta on ruskeat matalakorkoiset nilkkurit. No, kuinkas sitten kävikään?
En voinut mitenkään vastustaa tilaisuutta… Työkaverini vanha jalkapöydän urheiluvamma oli äitynyt niin pahaksi, että hänen oli pakko luopua kaikista kengistä, joissa on vähänkään korkoa. Kaunokaisimmille etsiskeltiin uutta kotia – enkä vain kyennyt jättämään siistissä kunnossa olevaa Acne Star -nilkkuriparia heitteille. Niinpä kengät muuttivat luokseni vaivaista muutaman kymmenen euron muodollista korvausta vastaan.

Nilkkurit olivat tosi siistissä kunnossa ja korkolaputkin vasta vaihdetut. Vasemman kengän sisäsyrjässä oli kuitenkin pientä kulumaa ja hiukan jännitin, että näinköhän saan sen puleeraamalla piiloon.
Varastoistani ei löytynyt kuin väritöntä kenkärasvaa, vaikka olin ihan varma, että kenkienhuoltolaatikkoni pullistelee vaikka minkälaista plankkia ja suihketta. Toisaalta kunnon rasva on siitä hyvää, että sen ansiosta nahka sekä pehmenee, muuttuu joustavammaksi että sietää huomattavasti paremmin syyskelien monia haasteita.

Pikkuisen tuossa päkiän kohdalla näkyy vielä haaleampi läntti rasvauksen jälkeen, kun oikein tarkkaan katsoo. Käytössä sitä ei huomaa enää ollenkaan ja jos tässä vielä saisi hankittua oikein kunnollista mustaa kenkäplankkia, niin jäljen saa varmasti ihan kokonaan piiloon.
Sinänsä hyvä, sillä veikkaan, että Starit päätyy tehokäytössä olevien suosikkien joukon jatkoksi. Sen verran noissa on kuitenkin korkoa, että millekään kaupunkivaellukselle en uusia nilkkureitani laittaisi päälle. Toisaalta aika harvoin näin arkisin mitään pidempiä matkoja tulee talsittua.

Tykkään nilkkureista aivan valtavasti! Ne on riittävän sirot hamekäyttöön, mutta erinomaiset myös housujen kanssa. Nilkan tähtimäinen kuminauhavenyke (mistä kenkien nimi) on jotenkin ihanan modernilla tavalla cowboy-henkinen. Samaa fiilistä on myös koron muotoilussa.
Huomaatteko – tännekin on saatu jo syksyn värejä!

*Sisältää kaupallisia linkkejä*

Miten sitä ei ikinä muista, millainen hillitön prosessi Ikean kalusteiden kasaaminen on? Olen sitä mieltä, että olen keskivertoa näppärämpi kyseisessä puuhassa, koska a) ompelijana olen tottunut noudattamaan “kaavoja” ja b) en ikinä koskaan kuvittele tietäväni paremmin – vaan seuraan annettuja ohjeita aivan orjallisesti. Nytkin viikonlopun kestäneen urakan jäljiltä kasassa (ja osin paikoillaankin jopa!) on ihan odotuksia vastaavia, kivoja jopa, huonekaluja. Mutta olihan siinä aikamoinen duuni!

Siinä samalla, kun järkkäilin vaatteitani uusiin säilytysratkaisuihin, tuli tehtyä pientä syysvaateinventaariota. Neuletilanne vaikuttaa yllättävän hyvältä, vaikka ainahan sitä joku ihana helmenharmaa kashmir-asia tuntuu tarpeelliselta. Muutenkaan en nyt havainnut mitään superakuuttia puutetta – paitsi että garderobistani uupuu täysin ruskeat syys-/talvi-/office-/vapaa-aika -käyttöön sopivat ruskeat kengät.

Pikaisen nettikauppakierroksen jälkeen fiilis on se, että haluaisin paritkin vähän eri tyyliset – ja mieluiten nilkkurimittaisella varrella. Niitä voisi sitten yhdistellä klassisesti siniseen denimiin tai harmaisiin kokonaisuuksiin lämpöä tuomaan. Tässä muutamat, jotka jäivät kirjanmerkkeihini odottamaan päätöksen kirkastumista:

• See by Chloén Tohoku-nilkkurit menivät välittömästi toivelistani kärkeen. Täydellinen toffeenruskea sävy, kutsuvan lämpöinen karvavuori, luottamusta herättävän krouvi pohja ja mukava kiilakorko on ehkä ne kaikkein päällimmäisimmät plussat. Miinuspuolelta löytyy Mintun remontin rassaama budjetti, joka ei taida kyllä näihin kaunokaisiin taipua.
• Asokselta löytyneet kultahelaiset kengät viehättävät saapikasmaisuudellaan. Nuo toimisivat aivan varmasti hyvin myös hameen kanssa – eikä niitä olisi aivan pakko vaihtaa toimistolla välittömästi sisäkenkiin. Ehkä tyyli on kuitenkin itselleni hiukan liian asiallinen ja rouvamainen.
• Park Lanen western-henkisillä leikkauksilla ja tikkauksilla koristellut nilkkurit on mielestäni aika makeat, mutta hoksasin juuri, että nehän ei olekaan aitoa nahkaa. Vastaavat, mutta nahkaiset – ja ehkä hiukan westernimmällä korolla olisivat ihan just eikä melkein.
• Timberlandin nauhalliset kengät vaikuttaa ensisilmäyksellä vähän turhankin rennoilta työpukeutumista ajatellen, mutta toisaalta talvikautena pidän aina vaihtokenkiä toimistolla. Eli käytännössä noilla tulisi tallusteltua arkisin vain työmatkat. Vapaa-ajalla hyvälaatuisille nauhakengille voisi olla paljonkin käyttöä.

• Olen ollut aivan huipputyytyväinen Dr Martens’in mustiin nauhakenkiini ja osittain siksi houkuttaisi kovasti samaisen merkin klassisen ruskeat chelsea bootsit. Samaa mallia olen tainnut tiirailla sillä silmällä jo useampana sesonkina milloin mustana, milloin ruskeana. Eikös se ole sen merkki, että tässä olisi nyt kysymyksessä huolellisesti harkittu vaihtoehto?
• Primebootsin Engineer Zip Low 103 -bootseissa tykkään niiden bikerbootsimaisuudesta – ja tietty siitä, että nilkassa takana on saappaanvarressa rouhea messinginvärinen vetoketju. Toisaalta ehkä juuri tällä kertaa voisin haluta jotain aavistuksen vähemmän rouheaa…
• Vagabondin chelsea bootsit on piirun verran sirommat kuin Dr Martens’in vastaavat. Itseasiassa olisin varmasti jo hankkinut nuo, mutta Peetu omistaa tismalleen samat kengät. Eihän se nyt tietenkään mikään maailmanloppu olisi, jos meillä olisi ihan tekstiilikaksosvetimet, mutta toisaalta, kun muitakin vaihtoehtoja on olemassa, niin ei kai sitä ihan väkisin tarvitse samoja hankkia.
• Kaikkien järkevien vaihtoehtojen jälkeen ihastuin vielä Vero Modan naisellisiin mokkanilkkureihin. Hirmu söpöt ja kevyet kengät eivät taitaisi kovin hyvin pärjätä syksyn ja talven tuiskuissa, mutta jos budjetissa olisi löysää, nuo voisi hankkia vaikka sisäkengiksi toimistolle.

Katumuotikuva: vogue.com, muut: zalando.com, asos.com, nelly.com

Olen kai kertonut jo teille, että jalkani on jotenkin hassut tai ehkä kävelen kummallisesti? En nimittäin pysty lainkaan käyttämään mitään ballerinoja, avokkaita tai muita klassisen minimalistisia avonaisia kenkiä, sillä ne eivät yksinkertaisesti pysy jalassani. Olen testannut ziljoonia eri malleja, ostohetkellä tiukkoja ja löysiä kokoja, koron korkeudelta vaihtelevia versioita sekä kaikkiin näihin yhdistettynä niitä suutarilta saatavia mokkaläpysköitä, jotka asennetaan kenkään nilkan ja kantapään väliin. Edes kahdet mokkaläpyskät päällekäin eivät saaneet suosikiksi pyrkiviä avokkaitani pysymään jalassa muutamaa askelta pidempään.
Tämä on ollut aikamoinen probleemi, sillä rakastaisin käyttää etenkin ballerinoja, mutta myös stilettikorkoiset pumpsit himottaisi. Erilaiset kiinnityssysteemit, nilkan ympäri menevät remmit, mary jane -tyyppiset ratkaisut ja muut viritykset muuttavat muuten perusmallisenkin kengän ilmettä perusteellisesti. Remmikenkien fiilis on kaikkea muuta kuin minimalistinen, pahimmillaan jopa tanttamainen tai lapsellinen.
Onneksi jalassapysymisongelmaani riittää ratkaisuksi kantapäästä avoin slingback -malli. Valikoima ei tietenkään ole ihan yhtä laaja, mutta melkolailla ihania klassisia juhlakäyttöön sopivia malleja kuitenkin löytyy.

Ballerinojen ja muiden kovaan arkikäyttöön tarkoitettujen kenkien kohdalla tilanne on huonompi. Vaikuttaa ihan siltä, että matalimmillaankin slingback-kengissä on matala kitten heel. Ja vaikka miten haluaisin tykätä jostain, minkä nimi on kissanpentukorko, ei tuo malli sovi todellakaan karjalaisiin pölkkyjalkoihini. Eikä kittenit toisaalta ballerinojen korvikkeena erityisen hyvin sen paremmin tyylillisesti kuin teknisestikään toimisikaan.
Reilu viikko sitten Karkki yllytti, että lähdetään shoppailemaan. Harasin vähän vastaan, kun tuumasin, että kaikki alennusmyynnit on jo päättynyt, enkä oikeastaan varsinaisesti tarvitse mitään. No, en ole kovin vaikea ylipuhuttava ja kun vielä tuli mieleeni, että onhan edessä ne messut (joilla olin siis nyt maanantaina Berliinissä) ja ainahan sitä messukenkien menevä aukko garderobista löytyy, läksin lapsukaisen kaveriksi kauppoja kiertelemään.

Rizzo taisi olla ihan ensimmäinen kauppa, mihin työnsimme nokkamme sisään ja varmaan jo tämän kuvakavalkadin jälkeen tiedätte, mihin iskin ensimmäisenä silmäni. En kyllä voinut uskoa todeksi, että löysin omaa kokoani olevat, mokkanahkaiset, nahkavuoriset ja -pohjaiset nirunaruballerinat ja vielä supermahtavassa alessa (1299,- -> 399,- kruunua)!
Hiukan kyllä ensin mietin, että pitäiskö olla kahden vaiheilla, mutta sitten näpräsin narut niin, että ne menevät suoraan kengän ympäri nilkkaan, kun tehdasasetuksissa narut meni jalkapöydän päällä ristiin. Ballerinojen ilme selkeentyi kertaheitolla ja asia oli sillä selvä.

Aivan mielettömän ihanaa, että nyt on vielä luvattu upeita aurinkoisia ja lämpimiä intiaanikesän päiviä. Kelpaa painella meikäläisenkin ballerinoissa pitkin katuja! Yritän ehtiä napsaista oikein asukuvankin uusien kaunokaisten kanssa ennenkuin syksy ihan tosissaan saapuu.
Mutta vinkkinä siis teillekin, että edelleen kantsii poiketa tsekkaamassa Rizzon loppuale, jos sattuu olemaan täällä Tukholmassa – ja eikös Helsingissäkin ole putiikki.

Vähän oli sellainen tunne, kun innostuin hurjastelemaan ihan kesäalen alussa, että nyt saa kaikki mahdollinen shoppailu olla tauolla hetken aikaa. Toisaalta mustat perussandaalit on itselläni kesäisin vähän samanlainen välttämättömyystuote kuin sukkahousut tai ripsiväri. Eli kyllähän sitä ilmankin pärjäisi, jos tulisi maailmanloppu ja katastrofi, mutta mielummin kuitenkin ei.
Olin jo aikaisemminkin suunnitellut, että jotkut järkevät ja suht matalat sandaalit melkein tarvitsisi hankkia. Ruskeat puupohjaiset Mohedat lensivät viime kesän lopuksi roskikseen – toki neljä kesää täysin palvelleina – ja mustat Clark’sin arkisandaalini ovat jo ihan räjähdyspisteessä.

Kun sitten viime viikon lopulla (torstaina tarkemmin sanottuna) tuli sähköpostiin ilmoitus Aplacen kesäalen loppukiristä korotettuine alennuksineen, hyökkäsin heti tutkimaan löytyisikö sopivia sandaaleita. Ai että olin riemuissani, kun havaitsin, että tarjolla on puoleen hintaan matalampaa versiota Swedish Hasbeensin Suzanne -mallista, eli ihanasti Suzanne Debutant -nimeltään, ja vielä mustana!
Tilasin ihan ensimmäistä kertaa Aplacen nettikaupasta ja hämmästyin todella toimituksen nopeutta. Laitoin tilauksen menemään viime torstaina lounasaikaan ja jo perjantaina pamahti puhelimeen tekstiviesti, että paketti on noudettavissa!

Olen nyt viikonlopun ja alkuviikon aikana käyttänyt sandaaleita aika paljon – enkä voisi olla tyytyväisempi. Ihan pikkuisen puukenkäsandaaleille ominainen paksu ja aika “raaka” nahka on hiertänyt varpaiden päältä, mutta muuten ei ole ollut muuta kuin silkkaa iloa.
Alunperin oli kyllä tarkoitus hankkia ihan kokomustat sandaalit, mutta täytyy sanoa, että olen supertyytyväinen hankintaani. Jotenkin vaalea puupohja antaa kepeämmän ja kesäisemmän vaikutelman. Huomaan myös kaivanneeni puupohjien kävellessä kivasti kilkattavaa kopsinaa.

* Juttu sisältää kaupallisia linkkejä

Kesäalet osuu oikeastaan aivan mitä parhaimpaan aikaan. Nyt vielä on se tunne, että kesä on alussa ja sesonkiin sopivien hankintojen tekeminen on täysin ajankohtaista. Itse en ole vielä edes kunnolla ehtinyt kaivelemaan kaikkia kevyempiä vaatteita esiin.
Kesäkengät hain kuitenkin kellarista jo jokin aika sitten ja havaitsin varastoissani pari vakavaa puutetta. Mustat, arkikäyttöön tarkoitetut sandaalini on joutunut kokemaan niin monta yllättäen iskenyttä kesäsadetta, että olisi kyllä korkea aika rekrytoida jotkut vähän siistimmät toimistokäyttöön. Ja juuri tajusin, että ruskeat Mohedan puukenkäsandaalini päätyivät viime kesän lopussa täysin loppuun palvelleina mappi-ööhön.
Ja tottakai aina voi pitää pienen ikkunan auki “muut”-osastolla. (Tosin yksiäkään juhlasandaaleita en saa ostaa, vaikka kuinka tekisi mieleni! Nykyisellä varastolla pitää kyllä pärjätä tällä hetkellä tiedossa olevat juhlat. Katsotaan sitten talvialessa uudelleen). Kenkä-guruni Veeran blogista bongasin aivan täydelliset punaiset kiilakorot ja just nyt tuntuu kyllä siltä, että ne – tai jotkut niitten systerit – on ihan pakko tilata!
Päätin poimia parhaimmat löydöt tänne omalle muistilistalleni. Ihan kaikki ei kyllä ole alessa, mutta kaikki ovat silti kyllä aikamoisia löytöjä!
Mustat arkisandaalit:

• Mustat Mademoiselle R -sandaalit. Rakastamani kiilakorko ja naisellinen (mutta ei söpöilevä) rusetti varpaiden päällä. Nirunarupohja ehkä kuitenkin aavistuksen turhan rento toimistokäyttöön.
• Aivan ihanat plato-pohjaiset sandaalit Asokselta – ja ihan kivassa alessa myös!
• Koko porukan ihanimmat mustat arkisandaalit löytyi kuitenkin Zalandolta. Aion yrittää pitää jäitä hatussa ja odotella hetken, josko nuo tulisivat kesäaleen – mutta voi olla, että ei. Parhaimmat mallit yleensä myy loppuun ennenkuin päätyvät aleen.

Ruskeat arkisandaalit:

• Mokkanahka ja kiilakorko – ihanat kesän merkit näissä Elloksen sporttihenkisissä sandaaleissa.
• Asoksen nudet sandaalit on ehkä hiukan vaaleammat, mitä olin ajatellut, mutta todella kiva malli ja aika hyvä alennus kyllä ehkä muuttaa mieleni.
• Astetta – tai aika montakin astetta – aikuisemmat on Zalandolta löytyneet nude/beige/snake -sandaalit. Malli ja korko on kuitenkin aivan täydelliset – ja jotenkin nämä ehkä olisi enemmän toimistolle sopivat kuin kiilapohjaiset sisarensa.
• Edelliset olisi kyllä se järkiostos, mutta jotenkin ihan hurjasti viehättäisi herkulliset – ja todella hyvässä alessa olevat Sam Edelmanin korkkipohjaiset sandaalit. Saa nyt sitten nähdä, voittaako täällä järki vai tunne. 😀

Kesän parhaat huithapeli-sandaalit:

Ei ollut edes tarkoitus valita vain punaisia sandaaleja, mutta näin siinä nyt näköjään kävi. Kesän 2016 parhaat ja käyttökelpoisimmat huikentelevaisuuteen taipuvaiset sandaalit ovat punaiset!

• Leveistä nauhoista tehdyt hehkuvan oranssinpunaiset nirunarusandaalit, Kurt Geiger.
• Pastelliin taittavat lohenpunaiset selkeälinjaiset sandaalit, Benetton. Ihan kohtuullisessa alessa ja kivan puhdaslinjainen malli.
• Veeran blogista löytyneet karpalonpunaiset kiilasandaalit on myös aika kivassa alessa.
• Eniten ehkä kuitenkin tekisi mieleni Höglin laadukkaita oranssinpunaisia sandaaleita. Malli ei ole huikentelevainen – päinvastoin, tukevan koron ansiosta melkein arkinen. Mutta väri on aivan mielettömän ihana ja klassisen mallin ansiosta näistä olis varmasti tosi paljon iloa myös tulevina kesäsesonkeina.

Taas vaihteeksi siis päätöksien äärellä. Mitään hurjan huikentelevaisia shoppailuja ei nyt todellakaan ole tiedossa, kun tuli hankittua se yksi laukku, mutta korvaavat kengät loppuunkävellyille ei kai ole mitään ylenpalttista luksusta.
Kuvat: Ellos, Asos, Zalando ja Bootz