Juuri hetki sitten vannoin, että seuraava – ja sesongin ainoa – kenkähankinta on ruskeat matalakorkoiset nilkkurit. No, kuinkas sitten kävikään?
En voinut mitenkään vastustaa tilaisuutta… Työkaverini vanha jalkapöydän urheiluvamma oli äitynyt niin pahaksi, että hänen oli pakko luopua kaikista kengistä, joissa on vähänkään korkoa. Kaunokaisimmille etsiskeltiin uutta kotia – enkä vain kyennyt jättämään siistissä kunnossa olevaa Acne Star -nilkkuriparia heitteille. Niinpä kengät muuttivat luokseni vaivaista muutaman kymmenen euron muodollista korvausta vastaan.

Nilkkurit olivat tosi siistissä kunnossa ja korkolaputkin vasta vaihdetut. Vasemman kengän sisäsyrjässä oli kuitenkin pientä kulumaa ja hiukan jännitin, että näinköhän saan sen puleeraamalla piiloon.
Varastoistani ei löytynyt kuin väritöntä kenkärasvaa, vaikka olin ihan varma, että kenkienhuoltolaatikkoni pullistelee vaikka minkälaista plankkia ja suihketta. Toisaalta kunnon rasva on siitä hyvää, että sen ansiosta nahka sekä pehmenee, muuttuu joustavammaksi että sietää huomattavasti paremmin syyskelien monia haasteita.

Pikkuisen tuossa päkiän kohdalla näkyy vielä haaleampi läntti rasvauksen jälkeen, kun oikein tarkkaan katsoo. Käytössä sitä ei huomaa enää ollenkaan ja jos tässä vielä saisi hankittua oikein kunnollista mustaa kenkäplankkia, niin jäljen saa varmasti ihan kokonaan piiloon.
Sinänsä hyvä, sillä veikkaan, että Starit päätyy tehokäytössä olevien suosikkien joukon jatkoksi. Sen verran noissa on kuitenkin korkoa, että millekään kaupunkivaellukselle en uusia nilkkureitani laittaisi päälle. Toisaalta aika harvoin näin arkisin mitään pidempiä matkoja tulee talsittua.

Tykkään nilkkureista aivan valtavasti! Ne on riittävän sirot hamekäyttöön, mutta erinomaiset myös housujen kanssa. Nilkan tähtimäinen kuminauhavenyke (mistä kenkien nimi) on jotenkin ihanan modernilla tavalla cowboy-henkinen. Samaa fiilistä on myös koron muotoilussa.
Huomaatteko – tännekin on saatu jo syksyn värejä!