Sumuisentunnelmallisen syyspäivän asu. Hauskasti muuten tuo Monkin neuletakki sointuu meidän olohuoneen tapettiin! Taitaa olla mun värini…
kauluspaita, Sand
- neuletakki, Monki
- housut, Monki
- nilkkurit, Whyred
Sumuisentunnelmallisen syyspäivän asu. Hauskasti muuten tuo Monkin neuletakki sointuu meidän olohuoneen tapettiin! Taitaa olla mun värini…
On ihan mahtavaa, kun tuotemerkkeihin ja brandeihin liittyy tarina. Ihan kuin pieni inhimillinen tarina herättäisi tuotteet eloon ja antaisi niille historian. Yksi ruotsalaisista lempparimerkeistäni Acnen, Dagmarin ja Hopen ohella on Whyred. Whyredin nimeen liittyy hauska tarina:
Whyred on saanut nimensä yrityksen perustajan Roland Hjortin isoisän, taiteilija Sven X:et Erixonin, inspiroimana. Värikylläisestä taiteestaan tunnetulta taiteilijalta kysyttiin haastattelussa 50-luvulla tämän lempiväriä, johon X:et Erixon vastasi ihmetellen outoa kysymystä “Red”. Toimittajan jatkokysymykseen “Why red?”, taiteilija vastasi “Well…blue then”.Vaikka Whyredin voikin tunnistaa selkeiden linjojen ja funktionaalisen suunnittelun ansiosta helposti tämänhetken ruotsalaiseen koulukuntaan kuuluvaksi, tietty oman tien kulkeminen ja kyseenalaistaminen on kuitenkin merkille ominaista. Esimerkiksi viime kesäkuussa esiteltyjen ruotsalaissuunnittelijoiden kevät/kesä 2009 mallistojen joukossa Whyred oli selkeä poikkeus vallinneesta mustanpuhuvasta ja harmaan sekä maan sävyjen skaalassa liikkuvasta valtavirrasta.
Kapea yleisvaikutelma ja höystettynä rennolla bf-bleiserillä ja koroilla on tyyli, joka noudattaa muotia seuraavan suuren yleisön käsityksiä ensi kevään – tai miksei jo tämän syksyn ajankohtaisesta pukeutumisesta. Whyredin tulkinta lisää kokonaisuuteen aavistuksen kepeyttä ja iloa – ilman että tehtäisiin kompromisseja teinityylin suuntaan. Kovin ryppyotsaisiksi ei voi väittää turkooseja satiini-chinoja tai Love-kirjailuin koristeltua farkkutakkia…
(siedettävien catwalk-kuvien ottaminen kakkosrivistä on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Enkö voisi saada vakituista paikkaa ykkösrivistä?? PLZ?)
Whyredin kohderyhmää ovat aikuiset, yksilöllisesti ja tyylikkäästi pukeutuvat ihmiset, jotka haluavat, että vaatteet ovat käytännöllisiä ja moderneja. Tärkeää on myös se, että eri mallistojen osat ovat yhdisteltävissä keskenään, jolloin asujen elinikä on huomattavasti yhtä sesonkia pidempi.Selästä avoin musta kotelomekko edustaa Whyredin perusfilosofiaa: modernia, tyylikästä ja käyttökelpoista with a twist!
Whyredin tämän syksyn mallistoja voi ihailla täällä. Ja kyllä, heidän nettikauppansa toimittaa myös Suomeen..
Kevätkengistä haaveilu piristää kummasti marraskuun pimeydessä.
Pressiviikolla törmäsin yhdessä showroomissa suomalaiseen Finsk-kenkämerkkiin.Jostain syystä käsittämätön suomalaiskansallinen patrioottisuus ja isänmaanylpeys tulvahti sisimpääni. Minun kotimaastani tulee jotain näin mielettömän upeaa!
Vähän perinteisempiä himotuksen kohteita…Sandin pinkkikorkoiset peep toet olisivat aivan mahtavan upeat pin up -tyylisessä kokonaisuudessa. Marc O’Polo on petrannut huomattavasti kenkämallistojaan. Oikeassa yläkulmassa Marc O’Polon mukavan pehmeästä nahasta valmistetut gladiaattorihenkiset sandaalit. Myös DNA on väsännyt oman versionsa nyt jo ehkä hiukan puhkihypetetyistä Diorin gladiaattoreista… Mustaa kiiltonahkaa ja mokkaa yhdistelevät Louis Vuittonin pumpsit piilokorokepohjalla ovat ehkä täydellisimmät vähään aikaan näkemistäni.
Kesävärejä nammm…Korkkipohjaisia kiilasandaaleita karamelliväreissä Pepe Jeansilta. Rules by Maryn ihanat remmikengät suorastaan huokuvat romanttista tanssilavatunnelmaa… tosin toimivat varmasti myös fiftarihenkisten farkkuasujen kamuna. See by Chloén kiiltävänkirkkaat muovikengät ovat kuin irtokarkkihyllystä. Kaikkein mieluiten kuitenkin haluaisin – eikun eniten tarvitsisin – Whyredin vihreät remmisandaalit.
Kesäbootseja ja taivaansinistä…Sand satsaa selvästi stilettoihin. Hurmaavat pellavanvaaleat nilkkurit ovat pehmoistakin pehmoisempaa mokkaa. Dr Marten’s kesäväreissä… Myös Benetton vannoo korkkipohjien nimeen. Ja mikä ettei – kesäisempää nirunarusandaalimateriaalia saa etsiä. By Malene Birgerin supercoolit neutraalin väriset kevät nilkkurit ja saapikkaat. Saapikkaiden juju on irrallinen chaps-tyylinen varsi. Nam!
Onneton Picasa särpälöi kollaasityökalullaan Sandin nilkkureitten varvaskärjen pois, joten tässä vielä koko komeus uudelleen:Pitäisi tosiaan opetella käyttämään Photoshopia – tai edes Gimpiä… Saataisiin nauttia vähän laadukkaammista kollaaseista. 🙂
Yleensä maanantai-arvontojen vastaukset ovat nautittavaa ja mielenkiintoista luettavaa. Tällä kertaa kokemus oli lähinnä tuskallinen, sillä kaikkien ihanien matkakohteiden, unelmien ja jo toteutuneiden matkojen kuvailu nostatti sellaisen matkakuumeen ettei tosikaan!
Haluaisin käydä New Yorkissa, niinkuin monet teistäkin, ja viipyä vaikka vähän pidempään. Kauko-Itä kiinnostaa myös ihan mielettömästi… Muutama kuukausi Thaimaa-Malesia-Vietnam-Kambodja -akselilla olisi unelmien täyttymys. Paitsi että sitten olisi ihan pakko päästä Australian turneelle ja mieluiten myös Uuteen Seelantiin. Eikä Ameriikastakaan mitenkään selviäisi pelkällä Nykin matkalla. Kyllä molemmat rannikot pitäisi päästä koluamaan ja mielenkiintoista olisi laajentaa maailmankuvaansa tutustumalla fly over states -alueeseenkin. Enkä väheksy Eurooppaakaan. Monta monituista kulmaa on täällä lähempänäkin vielä koluamatta ja useimpiin suosikkeihin (Pohjois-Italia, Lontoo, Sveitsi… you name it!) matkustaisin mieluusti kerta toisensa jälkeen.
Haaveilut sikseen – on aika julistaa maanantai-arvonnan voittaja! Tällä viikolla onnetar suosi nimimerkkiä:
HIPPU!!
Onneksi olkoon! Lähetätkö yhteystietosi osoitteeseen: go4itvol2@gmail.com, niin laitan voittosi postiin!
Onneksi Barcelonan reissuun ei ole enää pitkä aika…
Maanantain simppeli perusasu koostuu farkut-teeppari-neuletakki kombon ympärille. Huiveja varastostani ei löydy mitenkään kovinkaan montaa ja parempi onkin, sillä kaulaan eksyy useimmin Weekdayn näytöksestä saatu mustavalkoinen reunoista huolittelematon älypehmeä puuvillahuivi. Muutenkin asustus on minimissään. Vain tutut turvalliset taistelutoverit kelpaavat mukaan.
Aika harvoin käytän muita koruja kuin vakituista kello- vihkisormussettiä. Yleisimmin koristautumistarpeen tyydyttää ranteeseen sujautettavat ketjut, pannat ja rinkulat. Silloin tällöin kaulaan eksyy ketjuja tai helmiä, mutta korviksia en ole oppinut käyttämään yrityksistä huolimatta. Sinänsä hassua, että joskus en voinut kuvitellakaan asua ilman korvakoruja… Lisää Mintun filosofointia korujen käytöstä voi lukea täältä: In Style with Minttu: Korujen taikaa
Chanelin 2.55 on käsilaukkujen aatelia. Klassikko, joka on taas ajankohtaisempi kuin koskaan. Ehkä julkkisten innostus arvokkaaseen ja perinteikkääseen laukkumalliin kielii yleisestä kyllästymisestä muutaman vuoden takaiseen it bag -hysteriaan, jolloin vähintään kuukausittain – ellei jopa viikottain – raportoitiin juuri sen hetken kuumintahottia-laukusta. Jota ilman olit luonnollisesti täysi nolla ja fashion loser.
Kulmikas ruututikattu laukku on itsensä legendaarisen Coco Chanelin itselleen suunnittelma ja nimi 2.55 kertoo lanseerausajankohdan Päivänvalon himottava laukkukaunokainen toisin sanoen näki ensimmäisen kerran helmikuussa vuonna 1955.
Täytyy tunnustaa maalaisuuteni, mutta en oikeasti tiedä tarkalleen, miten paljon Chanel 2.55 lopulta maksaa. Sen verran tiedän kuitenkin, että monessa designer-liemessä lilluneet muotibloggaritkin nielaisevat tyhjää Chanelin klassikon hankittuaan. Nahan materiaali vaikuttaa tietenkin hintaan ja kuulemma tuosta on liikeellä myös jalokivin koristeltuja versioita. Pienen nettikierroksen jälkeen näyttäisi siltä, että keskikokoinen 2.55 edullisemmalla caviar-nahkalla irtoaa noin 2000 eurolla.Mischa Barton ja Kate Walsh kuuluvat siihen laajaan celebrity-laumaan, jonka olalla 2.55 on nähty keikkumassa. Hiukan läheisemmätkin suurudet saavat nauttia klassikon luomasta glamourin sädekehästä, sillä ruotslalaisbloggareista ainakin Eleonorella ja Linnillä on omat versionsa. Kateuden kihinää aiheutti (ainakin Mintussa – tunnustan!!) myös, kun nyt blogitauolla oleva suomalaisbloggari Minde paljasti NY:n matkalta hankkimansa laukun.
Jos tämä kaikki vaikuttaa siltä, että yritän tässä vakuutella itselleni, että on ihan normaalia hankkia 2000 euron käsilaukku, niin olette oikeassa. Enää pitäisi vain päättää olisiko järkevintä hankkia perusmusta caviar hopeisin metalliosin vai kultaisin… Vai olisiko sittenkin viisainta antaa hullaannukselle periksi ja hankkia ivory lamb skin kultaisin ketjuin. Sitä miettiessä säästöpossuun ehtii varmasti kertyä tismalleen sopiva summa laukun hankintaa varten! ;D