Indiedaysin synttärijuhlakuvia on tainnut olla täällä blogosfäärissä esittelyssä jo aika massiivinen määrä. Toivottavasti ette ole vielä kyllästyneet ihan totaalisesti… 😀 Löysin muistikortilta niin kivoja kuvia, että oli ihan pakko laittaa niitä tänne vielä.

 Malenami ja Veera olivat olleet juhlia edeltävänä päivänä Reebokin treeni-häppeningissä. Molemmat kehuskelivat saaneensa lihaksensa todella tehokkaasti kipeäksi treenin ansiosta. Minttu tietty kiinnostui välittömästi ja ystävälliset bloggarikollegat näyttivät, mitä liikkeitä kannattaa tehdä, jos haluaa kunnon muokkausjumppaa. Onnistuuhan tuo näköjään loistavasti stiletoillakin… vaikka Reebokin tossut saattaisivat olla vähän ergonomisemmat. Haha!

 Moksu oli häikäisevän tyylikäs yhteistyökumppaneiden duunaamassa meikissä ja kampauksessa! Puhumattakaan tuosta IvanaHelsingin mekosta. Kuvittelin, että olin maalannut itsellenikin aika vahvan meikin, mutta aikas harmaalta näytän upean hehkuvan MouMoun vierellä…

 Illan esiintyjä… Aika trendikkään mintunvihreä bassokitara – eikä vaan? (Vaikka tuskin sitä on ainakaan pelkästään värin perusteella valittu. :D)

 Paaaaljon fäshion-väkeä juhlimassa.

 Screenille heijastettiin kuvakollaaseja kaikista Indiedays-bloggareista. Tuntui tosi hassulta ja hienolta nähdä omia kuviansa isolla kankaalla kaiken kansan pällisteltävänä. 🙂

 Tarjoilut olivat riittävät ja maistuvat. Harmi juttu, että niistä hienoista cocktail-paloista ei tullut otettua yhtään kuvaa. Varsinkin cocktail-lusikoilla tarjoiltu poromousse oli aivan tajuttoman hyvää. Herkut taisivat vaan kadota niin nopeasti parempii suihin, että kamera ei ehtinyt mukaan.

 Hmmm… Täytyypäs nyt vielä palata asiaan ja tarkistaa, kuka oli tämä nuori taiteilija, jonka hienoja tauluja oli esillä juhlissa. Muutamasta kuvasta tuli ihan mieleen, että jos haluaisin jonkun ison tatuoinnin, se voisi hyvinkin olla jotain tämän kaltaista.

 Tässä taitaa olla vihoviimeinen Mintusta illan aikana otettu kuva. Ja hyvä niin! Ihana Sofia on tietty kuvauksellinen pikkutunneille asti. 🙂

Marnin Henkkamaukka-neuletakki oli Suomen-visiitin virallinen univormu. Se päälläni viihdyin niin Indiedaysin lauantaisessa työpalaverissa kuin sunnuntain brunssillakin.

 Tykkään ihan hillittömästi neuleen ohuenpehmoisesta materiaalista. Etuosan röyhelöönkin rakastuin, vaikka muuten en todellakaan ole mikään röyhelö-ihminen! Sporttiraidallinen neuletakki näyttäisi vetoketjuineen ihan liikaa jonkun urheiluseuran tiimipaidalta ilman sitä, joten meistä tuli heti kaverit.

Neuletakin seuralaiset, nahkashortsin ja nauhakengät löytyivätkin Peetun garderobista. Siinä on etunsa, että taloudessa on useampi about samoja kokoja käyttävä nainen!

• neuletakki, Marni at H&M
• nahkashortsit, 2nd hand (Peetun)
• nauhakengät, Vagabond (Peetun)
• laukku, 2nd hand
• aurinkolasit, Tom Ford

Viime viikko kuului taas sarjaan kaikkee-muuta-paitti-treeniä… Alkuviikko lähti liikkeelle vahvasti, mutta jo keskiviikon Balance piti peruuttaa kampaajan takia. En voinut vaan lähteä Indiedays-bileisiin ilman, että kuontaloa vähän ruokottiin. Torstai meni ompeluhommissa ja muussa säätämisessä, vaikka aikaoptimistina olin suunnitellut ehtiväni pienelle lenkille kaiken lomassa. Viikonloppu meni kaikenlaisessa hulinassa, niinkuin täällä onkin jo raportoitu. Sunnuntaina käytiin Vesan kanssa kylläkin Rauhaniemessä saunomassa ja avannossa, mutta enempi tuo menee “hyvinvointi”-kategoriaan. Eipä sitä pikaista avantoon pulahtamista oikein uimiseksi voi kutsua. 🙂

TREENIT VKO 11

Maanantai, SATS Boxing 75 min

• Oli huippuhyvä boxingmaanantai! Tunnin pituus on oikeasti 75 min, mutta ohjaaja oli niin vedossa, että vedettiin ainakin 5 min yliaikaa. Lopuksi vielä venyteltiin Peetun kanssa pikaisesti salin puolella. Jotenkin ihana alku viikolle tuollainen kunnon treenisessio.

Tiistai, SATS Body Pump 55 min

• Ihan ookoo treeni, vaikka meinasi kyllä mennä hermo, kun ohjaaja ei oikein osannut uutta ohjelmaa. Muutenkin tuntuu, että varsinkin pumpissa menee helposti hermot, jos ohjaaja ei ole tehtäviensä tasalla. Se on kuitenkin niin “mekaaninen” tunti, että kaiken pitäisi toimia kuin kello. Nih! Ja kun en enää käy kuin harvoin pumpissa, ei niitä ohjelmia tule opittua ulkoakaan. Nojoo, paikat tuli kipeiksi, eli viesti oli mennyt perille – ja sehän se on pääasia!

Tällä viikolla onkin sitten paljon rauhallisempaa kaiken muun elämän kanssa – eli pitäisi ehtiä treenata taas vaihteeksi ihan kunnolla. Oikein mukavaa! Ja huomisesta lähtien on luvattu mieletöntä kevätkeliä, joten lenkkipolutkin voisivat kutsua taas.

Jotain uuttakin tekisi mieleni kokeilla, mutta en vaan keksi mitä. Tavallaan olisi hauska esimerkiksi verrytellä vanhoja tennis-taitoja, mutta tuollaiset lajit, jotka vaativat kovasti säätöä, on aika haastavia. Ei nyt tennis tietenkään ole pahimmasta päästä säätölajeja, mutta pitää siinäkin varata kenttä ja löytää pelikaveri ja kaikkea muuta vaivalloista… Muut pallolajit ei oikein iske, vaikka jotain sulkapalloa taitaisi olla helpompi päästä pelaamaan.

On joka kerta aivan yhtä fantastinen ihanaa käydä Tampereella. Rakastan kävellä pitkin poikin katuja mieli samalla kertaa nostalgisen onnellisena ja lämpimällä tavalla haikeana. Keskustasta, Pyynikiltä, Tammelasta, Amurista, Hämeenpuistosta… etc on täysin mahdotonta löytää yhtäkään kolkkaa, joka ei olisi täynnä muistoja.

Tällä kertaa visiittini ainoaan oikeaan kotikaupunkiini oli lievästi sanottuna pikainen. Muutamia kunnon Tampere-klassikoita ehdin kuitenkin mahduttaa tähänkin reissuun.

Lauantai-iltana tapasin vanhoja rakkaita ystäviäni likilegendaarisessa ravintola Tillikassa. Ja jos itse ravintola nauttii jonkinlaisesta kulttimaineesta on Tillikan pyttipannu aivan tyylipuhdas klassikko! Mikään ei voita pyttärin ravitsevaa ja ihmistä elvyttävää voimaa – etenkin, jos edellisenä iltana on tullut vähän juhlittua! 🙂

Tänään herättiin aivan uskomattoman hienoon, aurinkoiseen sunnuntaihin. Aurinko paistoi puhtaan siniseltä taivaalta ja lämpöäkin oli melkein 10 astetta. Ei muuta kuin saunakamat kassiin ja nokka kohti Rauhaniemeä.

Onnellinen ja seesteinen olo, mikä seuraa sauna-avantokomboa on ihan uskomattoman mahtava!! Sitä en vain tajua, että miten ne sadat ihmiset uskaltavat edelleen hillua jäällä. Eikö jäiden pitäisi olla ihan hengenvaarallisen arvaamattomassa kunnossa tähän aikaan keväästä?

Saunomisen jälkeen maistui herkullinen “brunssi” kahvila Aamuruskossa. 🙂

Vaikka olenkin sellainen nyyhky, että voin fiilistellä jotain kadunkulmaa vain siksi, että se tuo mieleen jonkun muka merkittävän tapahtuman tai keskustelun, tärkeintä on kuitenkin kohtaamiset ihmisten kanssa. Tänä viikonloppuna onnistuin törmäämään sattumalta vanhaan luokkakaveriin, jumppatuttuun GoGolta ja entiseen naapuriin. Siitä jos mistä tulee aito kotikaupunki-olo!

No Tukholma on hieno kaupunki ja viihdyn siellä erinomaisesti. Enkä oikeastaan haikaile Tampereelle pysyvästi, vaikka siellä onkin aina ihana käydä. Onneksi välimatka on lyhyt ja matkustaminen helppoa. Toista se olisi, jos olisi muuttanut jonnekin Singaporeen. Nyt on ohjelmassa leipäjuusto- ja karjalanpiirakkaostokset, sitten onkin aika suunnata nokka kotia kohti. 🙂

Ihan mahtavaa, että junassa on nykyään netti! Naputtelen tätä matkalla Helsingistä Tampereelle – tosi efektiivistä, eikö!? Ainoa vain, että näiden muutaman kuvan lataamiseen meni matka Tikkurilasta Toijalaan… Haha! Hiljaa hyvää tulee, tai jotain. 🙂

Indiedaysin eilisten synttärijuhlien kohokohta oli – jos Mintulta kysytään – ehdottomasti IvanaHelsingin ensi syys- talvikauden malliston näytös. Malliston nimi on hauskasti Kauniainen-Tapiola. Valitettavasti näin kehäkolmosen ulkopuolella ikäni asuneena, en osaa arvioida kuvaako nimi mallistoa vai onko sen tarkoitus olla ironinen. Eikä sillä nyt oikeastaan ole niin väliäkään, vaatteethan tässä ovat se pääasia.

Kauniainen-Tapiola -mallisto on mielestäni hyvin tasapainoinen kokonaisuus. Tuntuu siltä, että jos muutama sesonki sitten (muistatte ne camping-printit ja sitäkin ennen?) tyypillinen IvanaHelsinki-asiakas oli taideopiskelijatyttö, niin nyt vaatteet sopii paremmin kulttuurin ammattilaiselle, aikuistuneelle vahvalle monitoiminaiselle.

Vaikka itse vierastankin kaikkein voimakkaimpia printtikuoseja, olen kuitenkin iloinen, että Paola Suhonen uskaltaa ja tavallaan vie suomalaisen muodin perinteen uudelle vuosituhannelle. Omat lempparini löytyvät kauniista neuleista ja kannattaa tsekata kamelinruskea viitta/takki. Se on upea!

Kuvista kiitos Vesalle! <3

Pirteää huomenta vaan kaikille siellä ruudun toisellakin puolella! Kömmin hetki sitten takaisin hotellin aamiaiselta (NAM! Hotelliaamiaiset <3) ja aloin käydä läpi eiliseltä kertyneitä noin 400 kuvaa… 😀 Tässä ensimmäisiä maistiaisia illan juhlatyyleistä..

Tältä suunnilleen näytin eilen. Puku sai paljon kehuja ja täytyy kyllä sanoa, että se tuntui mukavalta! Päädyin tuollaiseen kiharrettuun, sivuilta ylös nostettuun kampaukseen. Vähän sellainen kompromissi kysymykseen auki vai kiinni. 🙂

Puitteet olivat ihan mahtavan upeat – Kattilahalli oli just niin fashion kuin Indiedaysin 2 v. synttäreillä pitääkin olla. Väkeä oli paikalla kuulemma yli neljäsataa! Eli ei mitkään pikkusynttärit tosiaankaan.

Kaunokaiset Nata ja Jenni. Natalla on Ivana Helsingin puku ja Jennillä Samuijin. Molemmat niiiiin tyylikkäinä!

Ihme muikisteluhymy mulla tässä, mutta kun toi Teemu on niin ihana, että oli ihan pakko laittaa kuva tänne kuitenkin!

Ja tässä kuvassa taas poussaan huipputyylikkään Veeran ja ensimmäistä kertaa tapaamani Indiedays-bloggarikollegan, suloisen Malenamin kanssa.

Nyt pakkaan äkkipikaa kamani ja lähden painelemaan Indiedays-palaveriin. Sen jälkeen hyppään Tampereen junaan. Illalla on tiedossa juoruilua ja hyvää ruokaa vanhojen rakkaiden kavereitteni kanssa. Ihana viikonloppu jatkuu siis vielä – kivaa!

Hej så länge!

xoxo

Minttu