Kokonaisuus muodostuu yksityiskohdista. Kengät, laukku, korut, hiukset, värit – kun kaikki sopii yhteen tai muodostaa kiinnostavan kokonaisuuden, ollaan jo aika lähellä inspiroivaa pukeutumista. Ulkoiset puitteet asettavat yleensä reunaehdot: mikä on tilaisuus, ketä ollaan tapaamaamassa ja mikä on vuodenaika + säätila. Töihin sopii eri vaatteet kuin bileisiin (daaa!), tärkeänä palaveripäivänä on eri dress code kuin casual Fridaynä. Säästä taidan lätistä vähän liiankin kanssa omia asujani esitellessäni, mutta niin vaan suuremmatkin fashionistat soveltavat pukeutumistaan olosuhteiden mukaan. Tai ainakin suurin osa.

Tässä vielä muutamia bongauksia Tukholman muotiviikolta. Oikeastaan näiden kuvien oli tarkoitus päätyä vain omaan inspiraatiokansiooni, mutta sitten ajattelin, että täällähän ne on huomattavasti paremmin arkistoituna kuin oman kovalevyn sumean logiikan säilytysjärjestelmässä.

Ostoslistalle: kiva lippis joka ei ole liian sporttinen eikä liian trucker. Ei tosin tarvitse olla myöskään ihan niin peilibling kuin kuvan neitokaisella. Muistilistalle: selkeästi markkeeratut kulmakarvat, hyvä ripsiväri ja muuten nude(hko) make up.

Harkintalistalle: lierilätsä. Ei varmaankaan nahkainen old school Grand Canaria -malli, mutta huopakankainen voisi ehkä toimia. Tai sitten kesällä ihan rehellinen olki-/niiniversio aiheesta. Muistilistalle: käytä enemmän sitä ihanaa Henri Lloydin villakangastakkia, joka aina vaan jää roikkumaan eteisen naulakkoon!

Kaikenlaisia tukkapantoja erilaisin niittihommelein koristeltuna on kieltämättä nähty jo jonkin aikaa. En usko, että kohdalleni osuu tilaisuutta, johon haluaisin mennä piikkipäänä, mutta aika nastat nämä Bea Åkerlundin niittisarvirivistöt kuitenkin.

Muistilistalle: reppu on jees, eikä tekoturkkikaan olisi hassumpi. Sporttiversio camo-kuosista ja kermanvalkoinen kisupörrö luo aika kivan kontrastin.

Muistilistalle: reppu on tosi jees. Tässä kontrasti toisin päin – sporttisen kiiltävä pusakka ja tunnelmallisen pehmo retroreppu.

Ostoslistalle: mustat graafisesti kuvioidut housut – ehkä jopa pallolliset. Valkopohjaiset loafer-creepersit on stailit mutta vaikeat… Muistilistalle:  törkeässä lumi-/sohjo-/vesi-/jäämössössä stiletoilla kiikkeröiminen ei ole tyylikästä, vaikka asukuvista tulisikin siistejä. Onneksi tuolla kuvan korkokenkäneidolla oli tukeva käsikynkkä käytössä koko pitkän päivän.

Ostoslistalle: siistit city-sneakersit. Siivet plussaa.

Ostoslistalle: mustavalkoiset graafiset housut. Raidalliset olisivat ehkä enemmän mun juttu kuin pallolliset. Siispä laitetaan hankintalistalle mustavalkoraitaiset pöksyt!

Eri tyttö, mutta vastaavat raitahousut. Ja mitä tämä on!? Yleensä aina järkyttävän korkeissa koroissa keikkuva Sofi Fahrman on front row:lla virttyneissä mustissa farkuissa ja lenkkareissa! Mielettömän hyvän näköisenä tietenkin, mutta…

Sori nyt, että jankutan, mutta tässä on nyt vielä yksi syy, miksi pitää hankkia vähintään yhdet kivat city-käyttöön sopivat lenkkarit! Valkoiset tossut, löysät paljettihousut ja nonchalantti musta neulepaita – just got to love the outfit!

Muistilistalle: söpö musta rusetti valkoisten kaulusten ja astetta rokumman jakun kanssa. Toimii. Lisäksi tämä kuva on täydellinen esimerkki osaavasta muotiviikkojonglööristä. Toisella kädellä pidellään (painavaa) järkkäriä ja tsekataan päivän kuvasaalista. Toisella kädellä pidetään huolta päivän ohjelmalapusta, muistikirjasta, iPhonesta ja kameran linssisuojuksesta.

Muistilistalle: Eri pintojen kontrastit, pöyhkeä – rapea, pehmeä – kiiltävä… etc. Pintojen kontrastit on helppo tapa luoda jännitettä asuun.

Hankintalistalle: omat Dr. Martensit. Kaksi kolmasosaa muotiviikkovieraista sukupuoleen katsomatta käytti ko. maihareita ja voisin pikkuhiljaa varmaan jättää Peetun Vagabond-maiharit odottamaan neidon paluuta tänne roudan keskelle. Yleisimmin muotiviikkomartens esiintyi 8-reikäisenä ja perusmustana, toiseksi suosituimmat olivat samat mutta kiiltonahkaisina. Muitakin versioita tuohon väkimäärään ja Dr. Martens -esiintyvyysprosenttiin toki mahtui.

Muistilistalle: vaalea hame toimii myös näin kevättä kohti mentäessä kunhan materiaali on oikea, sekä: Mustavalkoinen lyhyt jakku klassisesta kukonaskelkuviosta toimii ihanasti vähän leveämmän hameen kanssa.

Hankintalistalle: iso lyhytsankainen shopperi tukevasta nahasta valmistettuna. Tuollainen olisi niin hieno treenikassina! Muistilistalle: muista suihkutella kosteussuojalla kaikki mokkakengät.

Harkintalistalle: 50-lukuhenkiset spittarikärkiset nilkkurit mustavalkoista eläinkuosia (lumileopardi!). Mustat kuminauhapanelit varressa ihan must. Yhdistetään vajaamittaisiin mustiin farkkuihin, pohjemittaiseen kynähameeseen tai  vahapintaisiin capreihin.

Tästä inspiraatiolistasta onkin sitten varmaan hyvä alkaa rakennella hankintasuunnitelmaa ja kevään garderobibudjettia!

Muotiviikon aikaan Nellyllä oli oma Pop Up Store ihan virallisten näytöspaikkojen vieressä. Vähän suorastaan harmittaa, että en eksynyt paikalle aikaisemmin kuin vasta viimeisenä päivänä, mutta tosiaan vasta silloin oli fashion-lukujärjestyksessä sen verran aukkoa, että ehdin piipahtaa putiikissa.

Olen muistaakseni tilannut Nellystä kerran – korkeintaan kaksi – joten en todellakaan tunne nettikauppaa “omakseni”. Jostain syystä suurin osa sivuston kuvista tuntuu sen verran rasittavilta, että en vaan löydä mitään ostettavaa. Aina alennusmyyntiuutiskirjeiden saapuessa yritän kyllä, mutta ei vain oikein osu. En silti väitä olevani “väärän ikäinen”, koska esmes Forever21:iin on kyllä lähtenyt tilaus jos toinenkin… Haha!

Ensimmäisenä Pop Up Storessa tulivat vastaan nailoniset muovista staattista sähköä ritisetvät maksihameet ja samaa sarjaa olevat “nahka”takit. Yritän suhtautua avarakatseisesti maailmaan – ja tiedän, että näillekin on kohderyhmänsä.

Koruosastolla olisi ollut tarjolla monenlaista blingiä rip offia, mutta jostain syystä nekään eivät juuri jaksaneet innostaa.

Olisin ollut varmaan varsin hailakalla mielellä koko Pop Up putiikin suhteen, jos en olisi hoksannut vähän peremmälle pystytettyä (kesä)kenkätaivasta.

Aikasmoinen karkkihylly siinä – ja lähemmän tarkastelun jälkeen olin valmis tuomitsemaan Nellyn oman valikoiman kengät ihan ookoo hyväksi hinta/laatusuhteeltaan. Eipä niistä nyt monetkaan tainnut olla läpeensä nahkaa, mutta jotenkin kuitenkin näppituntumalta tukevamman oloista tekoa kuin esim. Zaran vastaavat.

Yritin etsiä Nellyn sivuilta linkkejä näihin samoihin kenkiin, mitä tähän olen ihastuksissani valkannut, mutta eipä siellä näyttänyt tällaisia olevan. Koska en kuulu kanta-asiakkaisiin, en osaa sanoa, että olivatko nämä jotain loppuunmyyntikappaleita – vai vasta mahdollisesti tulossa myyntiin. Tällaisille sini-violeteille kaunokaisille olisi hyvinkin käyttöä nimittäin jo nyt. Umpinaisen kärjen ansiosta nuo soveltuisivat aivan mainiosti sisäkengiksi toimistolle ihan koska vaan.

Astetta kesäisemmät kenkulit olisivat nämä. Ihastuin beigen, luonnonvalkoisen ja neon-keltaisen yhdistelmään. Lisää vain valkoiset shortsit ja piparkakun ruskeat sääret…

Huikeiden hippikenkien myötä tuli niin kova ikävä Peetua, että oli ihan pakko laittaa kuva tänne. (Juu, tyttö voi hyvin. Asuvat Lizin kanssa Melbournesta vuokraamassaan kämpässä ja tekevät töitä reippaina feissareina jollekin sähköyhtiölle. Kiitos kysymästä!)

Ehdat muovimuovi-korot (erona siis cooleille kauniisti läpinäkyville pleksimuovikoroille) ovat oikeastaan aika kauheat. Silti tuo nilkan ympäri kiertävä remeli ja simppeli nauha varpaiden yli tasapainottaa tilannetta niinkin paljon, että oikeastaan jo näin nämä nilkat paljastavien mustien kapeiden farkkujen ja bf-mallisen liuhuvan t-paidan muodostavan asun jatkeena. Ehkei kuitenkaan oikeasti ostoslistalle?

Vielä täällä hengittelen syvään ja yritän palata muotiviikon jälkeen takaisin maanpinnalle mahdollisimman hellävaraisesti. Ihan hurjasti törmäystä arjen kanssa ei tosin pehmentänyt se, että toimistolla odotti superkiireinen kymmenen tunnin työpäivä. Lounastakin tuli syötyä pitkästä aikaa toisella kädellä tietokonetta naputellen. (Niin että jos sieltä ppt:n sivujen välistä löytyy burriton muruja – minä olen syytön!)

Onneksi iltapuhteiksi voi “järjestellä muotiviikkokuvia”. Eli unohtua inspiroitumaan kaikesta kauniista ja innovatiivisesta, mitä kameran muistikortille on saanut tallennettua. Ja tosiasiahan on se, että catwalkin ulkopuolella näkee vähintään yhtä paljon upeita asuja kuin varsinaisesti näytöksissä.

Tässä muutamia poimintoja. Näyttäisi siltä, että takkuisen oloinen tekoturkki pitää pintansa fashionistojen lempparitalvitakkina – ja laukku saa olla ihan rehellisesti maksikokoinen matkalaukku!

Ja pipa. Pipa pitää olla! Klassisen mustan pipan lisäksi muotiviikkoväen suosiossa tuntui olevan kirkkaan oranssinpunainen versio aiheesta. Se oli tosi kätsyä, koska aina joku punaheltta oli näytöspaikan jonossa kärkipäässä ja pipan liikkeitä seurailemalla oli helppo päätellä oliko ovet jo avattu ja sisäänpääsy alkanut, vai vieläkö piti venttailla pitkäänkin!

Yllättävän monessa näytöksessä oli säestyksenä elävää musiikkia. Tässä itselleni tuntemattomaksi jäänyt duo luomassa äänipuitteet Menckelin näytökselle. Punahihainen mekko/tunika on Menckelin syys/talvi 2013 malliston helmiä.

XXXL-kokoinen clutch-tyyppinen laukkuviritys tuntui olevan THE laukkumalli juuri nyt. Sinänsä kätsyä, että sellaisen voi muokata melkein mistä tahansa veskasta, kun vaan piilottaa kantohihnan laukun sisään ja kantaa pokkana viritystä kuin se olisi clutch.

Viimeinen muotiviikkopäivä valkeni – tai no, valkeni ja valkeni – mitä tuosta läpitunkemattoman harmaasta kelistä pikkusateineen oikein sanoisi… Hursomhelst. Keskiviikon ensimmäinen näytös oli muotiviikkomittakaavalla varsin aikaisin, jo 10.30, kun Beckmansin viimeisen vuosikurssin oppilaat esittelivät tuotoksiaan.

Pari päivää kun on rämpinyt jäisessä lumi- ja vesisohjossa, oli melkein pakko siirtyä tänään oikein kunnon kenkiin. Oikeastaan parhaimmat jalkineet olisi kumisaappaat. Sen verran jättikokoisia kuravesijärviä on muodostunut varsinkin toisen virallisen näytöspaikan, Kunsträdgårdenin paviljongin edustalle. Kymmenen tuntia kumisaappaat jalassa ei kuitenkaan tuntunut järin loistavalta ajatukselta, joten päätin lainata Peetun maihinnousukenkiä (kiitos muru!!).

En tiedä johtuuko harvinaisen kenkäepäystävällisestä kelistä vai uudesta vahvasta trendistä fashionistojen keskuudessa, mutta ehdottomasti suosituimmat kenkämallit muotiviikkovieraiden jaloissa on ollut joko peruslenkkarit tai Dr. Martensit…

Omien lainamaihareitteni kaveriksi laitoin pitkät helmat. Statement-korviksien ihmeitätekevään voimaan luotin tänäänkin. Näillä siis mentiin viimeinen muotiviikkopäivä. Huomenna olisi sitten taas aika laskeutua takasin maan pinnalle.

• neule, Monki
• hame, Mintun ompelimosta
• kengät (Peetun), Vagabond

Eilinen alkoi loistavasti ihanan Ida Sjöstedtin näytöksellä! Miten voikin tulla niin älyttömän hyvälle tuulelle iloisen itsevarmasta näytöksestä, joka pursusi kimallusta ja kieli-poskessa-glamouria?

Kuulu ehdottomasti “Team Idan” kannattajiin, vaikka kovin montaa vaatetta syksynkään mallistosta en voisi kuvitella käyttäväni – kuin korkeintaan jossain erityisen suurissa juhlissa.

Aivan toisenlaisiin tunnelmiin päädyttiin Cheap Mondayn näytöksessä, vaikka yllättävän saman henkisiä läpinäkyviä pitsipyjamahousuja näkyi täälläkin.

x

En taida varsinaisesti kuulua Cheap Mondayn ydinkohderyhmään, mutta molemmat nuo kahden alimman kuvan takit kiinnostavat kovasti. Etenkin tuo maastonvihreä maihinnousutakki voisi olla hyvinkin tyyliseni.

Ida Sjöstedtin action glamourin ja Cheap Mondayn street wise stylen jälkeen hillittyä aikuista eleganssia tarjoili Busnel.

Kyllä, voisin hyvin kuvitella viihtyväni toimistolla Busnelin vaatteissa. Hillittyä, selkeää, ajatonta ja käyttökelpoista… Jos ehkä aavistuksen daami-henkistä ja – pardon my French – tylsää.

Tällaista (ja paljon muuta) oli siis ohjelmassa eilen. Nyt pitäisi uskaltautua tuonne ulos vesisateeseen ja aloitella viimeinen muotiviikkopäivä. Tänään ohjelma ei ole aivan yhtä hektinen, mutta kaikkea kivaa on silti Altewaisaomesta Diana Orvingiin ja Tiger of Swedeniin tiedossa!

Tiistain muotiviikkopäivän asun tärkeimpiä kriteerejä on mukavuus, käytännöllisyys ja – öh – mukavuus. Tänään en halunnut kiikkeröidä liian korkeilla koroilla ihan jo siitäkin syystä, että ohjelmassa on ollut paljon eilistä enemmän näytöksiä myös muualla kuin Bernsissä tai kulman takana Kungsträdgårdenin paviljongissa. Tosin eilen alkanut plussakeli ja kevyt vesisade (näin meillä…) on kyllä siivonnut pahimmat jäät jalkakäytäviltä, mutta en edelleenkään halua välttämättä halkaista kalloani. Näin eilen muutamankin niin makoisan liukastumiskaatumisen, ettei todellakaan käy kateeksi. Kaikki näyttivät kuitenkin selviävän ilman katkenneita luita tai muuta vakavaa.

Diane von Furstenbergin saappaissa on sen verran paksu kuminen pohja, että niillä selviää erinomaisesti pienessä loskassakin, vaikka materiaali muuten on kosteudelle arkaa mokkaa. Kiilapohja on myös tukevampi epätasaisella alustalla (lue: Kungsträdgårdenin auraamattomat kulkuväylät). Hamoseksi valkkaantui vanha nahkahamesuosikki ja tuumasin, että pariksi sopii loistavasti luonnonvalkoinen kashmir-neule. Kashmir on ihan ykkösmateriaali tällaisiin extreme-oloihin, kun välillä pitää seisoskella ja jonottaa ulkona kylmässä, välillä taas hikoilla takki päällä sisätiloissa. Huikentelevaisten kärmeskorviksien ja ihanan Memento Vivere -tuplasormuksen (saatu blogin kautta) ajattelin lisäävän asuun touchin fäshionia!

• neulepaita (saatu), Arelalizza
• toppi (alla), Monki
• nahkahame, Mintun ompelimosta
• saappaat, Diane von Furstenberg