En taida edes kehdata kertoa, miten kauan tweed-takkiprojekti on ollut työn alla… No eniveis, jostain pari vuotta vanhasta Burdasta löydetyillä kaavoilla valmistui vihdoin pikkuisin omin sovelluksin höystetty 50-lukuhenkinen villakangastakki. Tykkään oikein kovasti mallin isoista kauluksista, laatikkomaisesta muodosta ja pitkät nahkahanskat (mulla on uudet – pitääkin muistaa esitellä ne!) paljastavista väljistä hihoista. Ja tietty puisista aidoista 50-luvulta peräisin olevista napeista.
Burdassa oli muistaakseni parikin eri versiota takista ja pitihän mun itsekin vähän säätää kaavoja. Juuri nyt ei ole muistissa lehden numeroa, mutta kaivan sen ilman muuta esiin, jos jotakuta kiinnostaa…
Napit on tosiaan ihan oikeesti oikeesti 50-luvulta. Suuren kokonsa puolesta ei ehkä kaikkein käytännöllisin valinta, mutta eihän näitä päätöksiä sen perusteella tehdä! 🙂
Vuorikankaassa seikkailee söpöjä kettuvauvoja (vaikka taitavat kyllä olla susia, supikoiria tms…) metsänvihreällä pohjalla.
Takki on siis lähes musta – toisin kuin edellisistä kuvista voisi päätellä. Salamalla otetussa kuvassa on lähes luonnolliset värit.
Mikään hyperkylmien talvikelien takki tämä ei tosiaankaan ole, mutta pikkupakkasilla pärjäilee ihan varmasti.
2 Comments
Komea takki! Pakko kysyä sitä Burdan numeroa—ja MISTÄ olet hankkinut tuon vuorikankaan? Herkullinen yksityiskohta. Tykkään.
Mielettömän kaunis, olet kyllä taitava tekijä!