Muotibisnes vs. kestävä kehitys

Muodin ja kestävän kehityksen välillä tuntuu olevan ylittämätön kuilu. Samaan soppaan kuuluu aika väistämättä ympäristöystävällisyys. Tosin siinä missä kestävä kehitys on jo ajatuksena aika kaukana muodin kiertokulusta, tuntuu valmistajien olevan helpompi löytää markkinoinninkin kannalta relevantteja ympäristöpointteja tuotteisiinsa.

Aihe kiinnostaa itseäni kovasti (olin mm. viime keväänä Hanasaaren kultturikeskuksessa puhumassa aiheesta Vihreää vaatteissa – kestävä kehitys muotibisneksessä -seminaarissa) ja olin tietty paikalla eturivissä, kun Grandpa järjesti keskustelutilaisuuden otsikolla EKO – EKO – EKO.

Grandpa paneeli 1

Keskustelun johtajana toimi bloggarina ja toimittajana tunnettu Cecilia Blankens ja osallistujat edustivat sellaisia muoti- ja vaatetusalan yrityksiä kuin Kavat, Uniforms for the Dedicated ja Nudie Jeans.

Grandpa paneeli 2

Kuluttamisen lopettaminen ihan kokonaan olisi kai teoriassa sitä kaikkein kestävintä kehitystä – tosin tuskin linkolalaisetkaan enää tosissaan pitävät sitä oikeana vaihtoehtona. Muotibisneksen tehtävänä on tasapainoilla haluttavien tuotteiden markkinoinnin ja shoppailuhaluja hillitsevän kestävän kehityksen välimaastossa.

Uniforms for the Dedicated on sitä mieltä, että kehityksen kannalta parasta on, jos pystyy tuottamaan vaatteita, joita kuluttajat rakastavat trendeistä riippumatta. Lempivaatteet pysyvät käytössä vuosikausia eikä niitä heitetä pois hetken mielijohteesta. Tällöin tietysti vaatteiden laadun pitää olla myös kestävää, mutta harva kai menettää sydäntään huonolaatuiselle akryyli-rievulle.

Grandpa paneeli 3

Nudie Jeans lisäsi tuohon edelliseen vielä, että vaatteiden pitkäikäisyyttä ja näin ollen myös kestävää kehitystä edistää, mikäli tuotteen ulkonäkö paranee käytön myötä. Tuosta olen niin samaa mieltä! Kauniisti kuluvat farkut, nahkavaatteet ja esimerkiksi laukut ovat oikeastaan parhaimmillaan vasta muutaman käyttövuoden jälkeen.

Grandpa paneeli 4

Keskustelussa pohdittiin myös tulevaisuuden shoppailua. Aika yhtä mieltä oltiin siitä, että vanhemmilla on varsin suuri vastuu siitä, millaisia kuluttajia he lapsistaan kasvattavat. Optimistisesti ajateltuna toivottiin, että seuraavat sukupolvet olisivat harkitsevaisempia ja valistuneempia kuluttajia. Mutta toisaalta vaikuttaa siltä, että mitä pirstaleisemmaksi elämä muuttuu, sitä enemmän ja voimakkaammin rakennetaan identiteettiä juuri kuluttamalla…

4 Comments

  1. Nata

    haha ei tarvinnut kuin nähdä tuo eka kuva niin tiesin heti että nudien jätkät ovat jollain tapa mukana tässä 😀 kehittynyt silmä 😉

    Reply
    • Minttu

      Haha! No sulla kyllä on! 😀

      Reply
  2. Johanna

    Hihi, täytyypä kertoa, että Leo on jo sen verran “kuluttajamaistunut” ja tullut äitiinsä, että kun housut jäi lyhyiksi, sanoi “Pitää ostaa uudet. Kirpputorilta.” 😀 😀 😀 Kolmen vuoden aikana olen ostanut ehkä kaksi vaatetta hänelle uutena ja samalla oma shoppailunikin on muuttunut. Enää en tosiaan osta slit-o-släng-vaatteita vaan monikäyttöisiä ja hyvälaatuisia, jotka sitten kans kestää tsiljoona pesua.

    Reply
    • Minttu

      Hih – hyvä Leo! Mutta kyllähän ne kuluttamisen esimerkit saadaan kotoa jo pienenä. 🙂

      Reply

Submit a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *