Oikeastaan tuntuu, että mieli on ollut koko viikon aika surullinen, välillä jopa toivoton, kun on seurannut tämän viikon uutisvirtaa. Siitä, kun reilu viikko sitten avauduin aiheesta, tilanne on vain pahentunut ja enää kai kukaan ei voi ummistaa silmiään siltä, että käsillä on pahin pakolaisongelma sitten toisen maailmansodan. Samanaikaisesti onneksi ne maltilliset ja suvaitsevaiset, jotka vielä viikko sitten olivat aika hiljaa, ovat avanneet suunsa ja sydämensä – ja vaikkei se vielä tilannetta täysin muuksi muutakaan, antaa se uskoa siihen, että meitä, jotka uskomme ihmisyyteen, inhimillisyyteen ja hädässä olevien kanssaihmisten auttamiseen, on kuitenkin enemmistö.
Melkein groteskia kirjoittaa blogipostausta kevyestä hömpästä ja kivoista elämänpilvien kultareunuksista, kun tietää, että niin monet taistelevat pysyäkseen hengissä. Toisaalta elämä on aina täynnä kaikkia sävyjä. Mikään onni ei ole puhdasta kultaa ja vain harva synkkyys on pelkkää mustaa. Se, että itse nauttii kohdalle tulevista ilon hetkistä, ei tarkoita sitä, etteikö samanaikaisesti voisi surra mielessään niiden kanssa, joita elämä potkii mahanpohjaan ihan kunnolla.
Yksi omista huippuhetkistäni oli viime viikonloppuna Helsingissä, Indiedaysin perinteisellä luokkaretkellä.

On monta syytä, miksi tykkään ihan älyttömästi blogata Indiedaysillä. Yksi niistä on tunne, että meitä bloggareita todella arvostetaan. Pari kertaa vuodessa meillä on palaveri, ihan normaaliin työpaikkatyyliin, jossa kerrotaan kaikista ajankohtaisista asioista, miten meillä menee ja puhutaan avoimesti kaikkia askarruttavista asioista. Kesälle osuva palaveri on kulkenut jo vuosia nimellä “luokkaretki” ja silloin on aina ohjelmassa virallisen osuuden lisäksi jotain muutakin hauskaa, team building -tyyppistä, ohjelmaa.
Viime lauantaina aloittelimme ihanan, runsaan brunssin merkeissä. Näin ulkosuomalaisena olin ihan nirvanassa varsinkin taivaallisten karjalanpiirakoiden kohdalla. Tosin kaikki ihanat juustot, hedelmät, tuoreet marjat, croissantit ja muut herkut maistuivat kyllä nekin. Ja suomalainen kahvi! Sanokoot mitä sanovat cappuccinoistaan ja caffe latteistaan, mielestäni mikään ei ole parempaa kuin kunnon suodatinkahvi!
Palaverin jälkeen suuntasimme ravintola Gaijiniin sake tastingiin. (Ensimmäinen kuva on Gaijinista ja vasta jälkeenpäin sain kuulla, että ravintolan omistaja, Tomi Björck, on Suomessa oikeasti julkkis ja hottis ja vaikka mitä! Onneksi en tiennyt sitä heti – en olisi varmaan tohtinut käydä pyytämässä kuvaa siinä tapauksessa! Haha!)

Kaikki ihanat pienet herkkupalat, joita maistelimme sake-tarjoilun ohella, tekivät todella suuren vaikutuksen! En muista, milloin viimeksi olisin syönyt jotain niin ihanaa! Monet kyselivät, että mikä oli suosikkini, mutta kaikki oli niin mahtavan hyvää, että on tosi vaikea sanoa. Jos pakotetaan, niin vastaan, että tuo metallilusikassa tarjoiltu tonnikalajutska oli kyllä niin ihanaa, että superlatiivit loppuu.
Sake oli myös miellyttävä yllätys. Aikaisemmin olen vain maistanut pienestä keramiikkakupista tarjottua lämmitettyä versiota, mutta kuulemma vain halpoja ja huonolaatuisia sakeja lämmitetään. Nyt maistelemamme oli maultaan yllättävän lähellä valkoviiniä – tosin täysin ilman rypäleen kirpeyttä tai hapokkuutta. Ainakin aiempi negatiivinen mielikuvani muuttui täysin – tosin sekä Alkon että täkäläisen Systembolagetin sake-valikoima on sen verran rajallinen, että tuskin siitä mitään varsinaista kilpailijaa meidän kodin “talon viiniksi” tulee.

On ihan superhauska olla liikkellä muiden bloggareitten kanssa! Kukaan ei ole nokka nörpällään, vaikka kaikki annokset pitää kuvata joka kulmasta ennenkuin niihin voi käydä käsiksi. Ja muutenkin se, että haluaa ikuistaa kaiken hauskasti asetellusta servetistä taivaalla lentävään lintuun, on ihan luonnollista.

Haha – BUSTED!
Tässä vielä koko meidän ihana maistelu-menu:
SQUID CRACKER & SALMON
rapea mustekalakeksi, lohisashimi, yuzumajoneesia, kirjolohenmätiä
SOFTSHELL BUN & RED DRAGON
rapeaksi paistettua pehmeäkuorista taskurapua, höyrytettyä mustekalanmusteleipää,red dragon-majoneesia
ALBACORE TUNA `TATAKI´ & CHARRED SHISO
Albacore-tonnikalaa, grillattu kevätsipuli-shisodressing,
omena-marinoitua daikonia, paahdettua shisoa, yuzumajoneesia, kirjolohenmätiä
BEEF TARTAR SHIZO & TRUFFLE
häränlihatartar shisolehdellä, tryffelimajoneesia, japanilaisia pikkeleitä
KALE & SPINACH GYOZA
höyrytetty japanilainen taikinanyytti, lehtikaalia,
pinaattia, lehtikaalituhkaa
Gaijinista suuntasimme seuraavaksi ratkomaan älyllisiä pähkinöitä aMazed Games Room Escape -mestaan.

Meidät jaettiin kolmeen eri joukkueeseen. Jokainen joukkue lukittiin omaan huoneeseen, josta piti tunnin aikana selvittää tie ulos nokkeluutta, älyä, hoksottimia ja ryhmätyötaitoja käyttäen.
Olin alunperin aavistuksen skeptinen tämän ohjelmanumeron suhteen. Ohjelmassa luki vain, että “escape room” ja näin mielessäni jonkun paint ball – katusotatyyppisen settingin, missä pitää hirmu ähräyksellä ja hiellä selvitä esteistä ja muista fyysisistä haasteista. Siitä ei todellakaan ollut kysymys, vaan tavoite oli tosiaan selvittää täysin älyllisesti, miten huoneen lukon saa auki annettuja vinkkejä hyväksi käyttäen.
Meidän tarinassa kahlekuninkaan viimeinen temppu oli mennyt pieleen ja meidät suljettiin hänen hotellihuoneeseen. Jos emme olisi selvittänyt tietämme ulos, kummittelevan kahlekuninkaan sielu olisi siirtynyt meihin. Hyytävää!! No, onneksi selvitimme tiemme ulos peräti 9 minuuttia ennen määräaikaa (tosin pienoisen onnenkantamoisen saattelemana…) – ja mikä tärkeintä – ensimmäisenä meistä kaikista kolmesta ryhmästä! 😀
Escape room -adrenaliinien jälkeen olikin sitten aika siirtyä aperitiiveille ja illalliselle.

Sanoinko jotain bloggareista ja kaiken kuvaamisesta? Haha!

Illallisella ihanassa ja inspiroivassa seurassa!
Toinen todella merkittävä syy siihen, että tykkään blogata Indiedaysissä on bloggareitten välinen ihana yhteishenki. Meidän ei tarvitse olla saman ikäisiä tai edes blogata samalta “alueelta” – yhteishenki, toista kannustava ilmapiiri ja todella mahtava samanhenkisyys on silti tosiasia! Tälläkin reissulla tuli taas tutustuttua uusiin bloggarikollegoihin, vaihdettua elämänkokemuksia ja kikatettua mahanpohjat kipeäksi. Kaikki kokemuksia, joita ilman en haluaisi olla.

Hotellin huikaisevan mukavassa sängyssä vietetyn yön jälkeen tein vielä pienen kiertokävelyn Helsingin keskustassa ennen lentokentälle lähtöä. Päätavoite oli käydä tsekkaamassa Karkin nykyiset hoodsit – ja hyvältähän ne näyttää!
Escape room -ryhmäkuva: aMazed Games Room Escape