Olipas mukava tulla pitkän viikonlopun jälkeen tänne blogiin ja huomata, etten ole todellakaan yksin epäsuosittuine mielipiteineni! Välillä sitä ajattelee olevansa ainoa maailmassa, joka ajattelee tai tuntee tietyllä tavalla, mutta yleensä samanmielisiä löytyy, kunhan vain vähän katselee ympärilleen!
Pitkän viikonloppuvapaani syynä oli perjantai-aamuna superhyper-aikaisin alkanut ja eilen piirun nukkumaanmenoajan jälkeen päättynyt reissu Peetun luokse Uumajaan. Ihan pelkkä kohteliaisuusvisiitti ei ollut kysessä, sillä äiskä oli tilattu paikalle muuttoavuksi ja muuttoautoa ajamaan.

Viikonlopun ohjelma meni suunnilleen näin:
Perjantaina Minttu hyppäsi Tukholmasta 6.22 aamulla Uumajaan lähtevään junaan. Junaan, koska tavaraa oli niin paljon (mm. 1 kattolamppu ja 2 jalkalamppua, pora, poranteriä ja muuta remppavarustetta), että niitä ei olisi ikinä saanut lentokoneella vietyä. Perillä vietiin ensin kamat Peetun uuteen kotiin ja sitten porakoneen kanssa vanhalle kämpälle ottamaan seiniltä alas peilit, taulut, hyllyt sun muut. Illan ohjelmassa oli take away sushia, irtokarkkeja ja pari jaksoa Norjan ensitreffit alttarilla -sarjan kakkossesonkia.
Lauantaina haimme Peetun vuokraaman muuttoauton. Melko “luotettavan” oloisesta Rent’a’Wreck -nimisestä vuokraamosta käyttöön saamamme Saabin vanha automaattifarmari osoittautui kolhuistaan ja repsottavista penkinpäällisistään huolimatta kelpo peliksi.

Parin-kolmen kilometrin muuttomatka piti ajaa viitisen kertaa, mutta yllättävän nopeasti saimme siirrettyä neidon maallisen omaisuuden osoitteesta toiseen.
Muuttolatikkorumban jälkeen suuntasimme Ikeaan. Muutaman tunnin ähräyksen jälkeen olimme saaneet yhden kärryn ja yhden vaunun täyteen kaikkea mahdollista tuikitarpeellista paperiserveteistä ja taulunkehyksistä yöpöytään, vaatekaapin sisustoihin ja keittiösaarekkeeseen.
Purettuamme autosta täyden Ikea-lastin, hurautimme vielä markettiin ruoka- ja kodintavaraostoksille. Kaikki autottomat tietää, miten mahtavalta tuntuu, kun kerrankin saa kaikki painavat säilykkeet, pesuaineet, jauhot sun muut ja hankalasti kannettavaksi sopivat asiat, kuten vessapaperipaalit, ihanasti autolla oven eteen!
Koko kroppa hellänä kaikesta roudaamisesta väsähdimme melko välittömästi noutopitsat ja yhden jakson Norjan ensitreffejä nautittuamme.
Sunnuntaina aloitimme palauttamalla vuokra-auton ja tekemällä muuttosiivouksen Peetun vanhaan opiskelijakämppään. Parin tunnin jälkeen soluasunto kiilsi huomattavasti puhtaampana kuin mitä se oli, kun Peetu sen kolme vuotta sitten sai. Ja hyvä niin.
Loppupäivä menikin sitten Ikea-kalusteita kootessa. Tiesittekö, että niihinkin voi tulla himo? Yhden kun saa valmiiksi, on pakko hyökätä välittömästi seuraavan kimppuun!
Olimme kaikesta puuhailusta niin uuvuksissa, että hädin tuskin pysyimme hereillä Burger King -illallisen ja luontodokumentin ajan (Norjan ensitreffeistä ei ollut tullut vielä uusia jaksoja…).

Maanantaina ehdittiin vielä porata tauluja, koukkuja ja hyllyjä seiniin ennenkuin noin 30 vuotta vanha porakoneeni alkoi singota kipinöitä sen verran uskottavasti, että emme enää uskaltaneet käynnistää sitä uudelleen. Onneksi kaikki tärkeimmät ja isoimmat jutut tuli valmiiksi. Eikös se ole ihan trendikästä pitää isoa, leveäraamista kokovartalopeiliä lattialla, seinää vasten nojallaan?
Jatkoimme supertehokkaalla linjalla ja ehdimme myös hakea Peetun paikallisesta osto-ja-myynti -aplikaatiosta löytämät suloiset valkoiset pinnatuolit ruokailutilaa varten ennenkuin Mintun oli aika kiitää kohti lentokenttää.

Etukäteen ajateltiin, että muuttorumban ohessa meille jää hyvin aikaa käydä syömässä jossain Uumajan lukuisista ihanista ravintoloista. Tosi mahtavaa, miten kohtuullisen pieneen kaupunkiin on pesiytynyt niin monta White Guiden suosittelulistoille päätynyttä paikkaa. Aika monessa niistä on kyllä tullut jo edellisillä reissuilla käytyä, mutta aina tuntuu riittävän uutta koettavaa. Ja mikä ettei sitä mielellään menisi huippuun ravintolaan uudestaankin.
Suunnitelmat on tehty muutettavaksi ja tällä kertaa me päätimme sitten kuitenkin priorisoida ihan muita asioita kuin kulinaarisia nautintoja. Peetun uudesta kodista tuli muutaman päivän huhkimisen jälkeen niin ihana, että eihän siitä mihinkään ravintolaan olisi malttanutkaan lähteä. Eikä olisi jaksanutkaan.
Eli helposti voi arvata, että tässä ei nyt ole kysymys viikonloppuisesta dinneriasustani. Kuvat on itseasiassa ottanut Tinni taannoisella Bremenin reissullamme.

Jos totta puhutaan, kuvien asu ei päätynyt aivan sellaisenaan illalliselle sielläkään. Kävelymatka lauantaiseen illallisravintolaamme oli reilut neljä kilometriä, joten korot jäivät järkisyistä kämpille. Hiukan samasta syystä – ja osittain myös siksi, että ilta alkoi muuttua varsin viileäksi – hameen tilalle vaihtui housut.
Tykkään kuitenkin asusta oikein kovasti! Sähkönsininen kiiltonahka-clutch piristää valko-musta-koralli-nude -kokonaisuutta hauskasti. Hame on ikivanha Dagmarin putkimekko, jota olen nyt alkanut käyttää hameena. Oikeastaan kaikki asun osaset on nähneet jo monta monituista sesonkia, mutta uudelleen yhdisteltynä kokonaisuus näyttää ainakin omaan silmääni ihan uudelta. Varmastikin asuni pääsee siis vielä jollekin dinnerillekin. 🙂

• paita, V Ave Shoe Repair
• hame, Dagmar
• sandaalit, Zara
• clutch, Karen Millen