Ylihuomenna keskiviikkona on jälleen mahdollisuus osallistua Tukholman yliopiston Muotitieteen laitoksen järjestämään avoimeen luentoon. Tässä tarkemmat speksit:
Open lecture with Dr. Cecilia Belej from the National University of Tres de Febrero, Argentina
17 September 15.30-17.30 in F-salen, Filmhuset, Stockholm
The lecture is given as a collaboration between the Centre for Fashion Studies and the Section for Cinema Studies
The Centre for Fashion Studies and the Section for Cinema Studies welcomes you to the first open lecture this autumn which will set photographer Annemarie Heinrich’s work as a fashion and celebrity photographer under the limelight, and to explain the process of archival construction and preservation of her cultural legacy.
Cecilia Belej is a research fellow at the Institute of Research in Art and Culture “Dr. Norberto Griffa,” Universidad Nacional de Tres de Febrero in Argentina. She received an MA in Latin American Art History from IDAES-UNSAM, and a Ph.D in History from Universidad de Buenos Aires, in Argentina. Her research interest focuses on the political uses of mural painting in Argentina in the ´30s and ´40s. She currently teaches Social History at the Faculty of Social Sciences, Universidad de Buenos Aires.
The lecture will be given in English.
Warm welcome on September 17th!
Kuvat: Courtesy of the Annemarie Heinrich Archive

Arvatkaas mikä ihana viikko on taas edessä!? No Tukholman muotiviikkohan se! Ja itselleni tämä on ihan täysi muotiviikko, vaikka näytöksiä onkin “vain” kolmelle päivälle. Olen ottanut lomaa koko viikolle. Viimeisenä kesälomaviikkonani matkustan fashion-maailmaan! Tämä päivä on mennyt kampaajalla ja nyt aion fiksailla asut kuntoon tulevia päiviä ajatellen. Perjantaina kirjoitan ja editoin lupaamani jutut. Eli ihan täysi fashion week -viikko tiedossa!
Ohjelma huomisesta alkaen on tutun tiukka ja ihanan antoisa, niinkuin aina. Muutama näytös jää valitettavasti väliin osin päällekäisyyksien ja osin henkilökohtaisten syiden vuoksi. Esmes keskiviikkona on rakkaan ystäväni Camillan synttärit ja päätettiin jättää Whyred väliin ja sen sijaan mennä pika-illalliselle Richeen ennen Dagmaria.

 
Yritän laittaa tänne blogiin säännöllisesti kuulumisia ja ainakin asukuvia, mutta sattuneesta syystä en edelleenkään omista iPadia, joten “tien päällä” bloggailu ei oikein onnistu. (Ihana iPhone 5s:ni varastettiin ja koska en ole vielä saanut vakuutuksesta penniäkään, pihtailen iPadin hankkimiseen tarkoitettuja rahoja sitä varten, jos ja kun uutta oikeaa puhelinta varten tarvii kaivaa myös omaa kuvetta).
Kaikille teille, jotka olette kuluvalla viikolla Tukholmassa, on myös tarjolla fashion-ohjelmaa: Bernsin terassilla on joka päivä tiistaista torstaihin fashion bar, jossa kaikenlaisen muun säpinän lisäksi voi katsoa kaikki näytökset livenä streamattuna isolta screeniltä! Lisäksi torstaina on Bernsin ja Stureplanin väliin jäävällä shoppailualueella jo perinteiseksi muodostunut fashion night. Fashion Night on kivan elegantti katufestivaali. Dj:t soittaa musiikkia, on kuvausseiniä ja pikameikkejä tekeviä kosmetologeja, arvontoja, goodie bagejä ja yleisesti hauskaa shoppailumeininkiä myös niille, jotka ei juuri sillä hetkellä halua ostaa mitään.
Fashion Night -tapahtumaan pieni vinkki: Marc Jacobsin putiikilla on aina ehdottomasti parhaimmat bileet! Tai no, ehkä ihan kaikkein parhaimmat on Aplacella, mutta niihin on aina kutsuvieraslista, Marc Jacobsilla on yleensä tosi hyvät tarjoilut ja 30 % ale kaikista ostoksista..

Jo kolmatta vuotta peräkkäin hengailemme tämän elokuun ensimmäisen viikonlopun Skeppsholmenin ihanan merellisissä maisemissa Stockholm Music and Arts -festareilla musiikista nauttimassa. Eilinen meni mukavasti auringossa chillaillen. Tänään ohjelmassa on hiukan enemmän actionia.

Taidetta ei olla vielä ehditty käydä katsomassa ollenkaan, mutta vielähän sitä ehtii. Festarirannekkeella on vapaa sisäänpääsy kaikkiin Skeppsholmenin museoihin. Erityisesti Moderna Museet on kyllä aina käymisen väärti.

 
Eilisen mahtava “fangirl”-moment, kun upea Chrissie Hynde katsoi suoraan kohti ja suupielessä häivähti hymyn tapainen. Oooh – se näki mut!!

Ensimmäisen lomanjälkeisen työpäivän kunniaksi tässä vielä vähän muistoja Gotlannin reissulta.
Aika usein kuulee bloggarien valittavan, että kun ei oikein kehtaa pyytää ketään ottamaan asukuvia – paitsi tietty toista bloggaria, jolle palvelun voi korvata yleensä samoin tein. Itselläni on aivan sama juttu ja varsinkin, kun viimeisimmissä ihmissuhteissani miespuolinen henkilö on ollut vähintäänkin vastahakoinen/kärsivä/ei-neuvoja-tai-toiveita-kuunteleva tai muuten vain yleisesti ärsyyntynyt siitä ajasta, minkä blogin pitäminen vapaa-ajastani lohkaisee, en ole ollut mitenkään erityisen hanakka pyytämään apua ystäviltäni. Tai saatika neuvomaan, millaisen kuvan haluaisin.
Normaalisti ihmisille riittää lomamuistoja ikuistettaessa yksi kuva per kuvauskerta – mahdollisesti saatetaan ottaa jopa kaksi kuvaa. Ylläoleva ilta-asukuva on Tinnin ottama (kiitos kovasti hun!!) ja ohjeistin, että ota tosi monta niin ehkä yksi on hyvä. Löysin muistikortilta kolme kuvaa. Mutta toisaalta – mekko (Matthew Williamsonin Lindex -mallistosta) on toki täällä nähty ennenkin, joten miksi suotta keskittyä outfitiin, kun ikuistettavana on kaunis keskiaikainen Visby! Mekon sinisyys ja ilta-auringon kullankeltaisuus näkyy eniveis mainiosti. Ehkä onkin vain parempi, etten kovasti huutele ohjeita kuvausvaiheessa?
Maanantai-illan kevennykseksi pitää vielä kertoa yksi juttu, jonka ihan vakavissani luulin olevan urbaani legenda. Visbyssä on nimittäin ihan oikeasti ihmisiä, jotka juovat “drinkkiä”, jossa sekoitetaan rosé-viiniä ja Fantaa!!

Siis seriously!? En ole koskaan maistanut (enkä aio!), mutta pelkkä ajatuskin johtaa mielleyhtymät suoraan ikävään vatsatautiin… Vähän happoa sekoitettuna appelsiinilimsan ätläkkyyteen. Ei voi olla hyvää.
Mutta vuosikaudet on tosiaan Tukholmassa pyörinyt huhua, että kauhusekoitus on coolin menoporukan ykkösjuoma rantabileissä. Olenpa nähnyt jonkun täkäläisen juottolan tarjoavan sekoitusta myös liitutaululle rustatulla drinkkilistallaan. Vitsinä, luulin. Mutta ei, nyt on oikein kuvatodisteet, että jotkut oikeasti tilaavat ja juovat rosé-viini-Fanta -litkua.
Lisää “pics-or-it-did-not-happend” -osastoa:

 
Meidän viereiselle aurinkopetille pölähti kölliskelemään ei enempää eikä vähempää kuin kymmenen vähäpukeista vesipoolonpelaajanuorukaista rosé-viiniä ja Fantaa litkimään. I say no more .. 😀

Koko tähänastisen 2000-luvun ajan ruotsalainen muoti on valloittanut maailmaa aivan uskomattomalla tavalla. Menestys on toki monen tekijän summa, pelkällä omaperäisyydellä ja lahjakkuudella ei vielä kovin pitkälle pötkitä. Edes kansainvälinen menestys ei valitettavasti takaa, että bisnes pyörisi taloudellisesti kantavalla tavalla. Siitä erittäin surullisena esimerkkinä mm. V AVE Shoe Repairin ja The Local Firmin (nyyyyyh!!) konkurssit ihan tämän kevään aikana.
Siitä huolimatta voidaan puhua poikkeuksellisen voimakkaasta ilmiöstä. “Ruotsalainen muoti-ihme” on jo melkein klisee talouslehtien otsikoinnissa. Lehtijuttuihin pääsevät kuitenkin vain ne kirkkaimmat tähdet – koko skenen muodostaa huomattavasti laajempi lahjakkaiden suunnittelijoiden joukko.

Elokuun viimeiseen päivään asti on Sven-Harrys Konstmuseumissa esillä Ruotsin Ellen muotijohtajan Cia Janssonin kuratoima näyttely Svenskt Mode 2000 – 2015. Näyttely kerää yhteen koko tämän vuosituhannen merkittävimmät ruotsalaiset muotisuunnittelijat ja esittelee kiinnostavan läpileikkauksen eri vuosien avainluomuksista. (Kyllä, olisin voinut antaa oikean korvani tuosta Ida Sjöstedtin AW 13 -näytöksen glittericollegesta. Sitä valitettavasti ei valmistettu tuotantoon ollenkaan ja myöhästyin minuutilla ystiksestä, jossa niitä oli kuulemma ollut pari kpl. myynnissä…)

En väitä, että näyttely olisi mikään aivan ehdoton “pakko nähdä” -juttu kaikille. Mutta muodista, muotiyrittämisestä, skandinaavisen tyylin kehittymisestä ja omasta ajankuvasta kiinnostuneille se on hyvin antoisa kokemus. Piirokset, kirjoitetut jutut ja videoesitykset täydentävät itse asukokonaisuuksien sanomaa. Itsestäni ainakin on todella kiehtovaa, kun pääsee vähän kurkistamaan ihailemansa suunnittelijan kulissien taakse.

Ymmärrän toki, että itse katselen näyttelyn asuja vähän toisin silmin kuin keskivertovierailija. Useimmat – tai ainakin todella monet asukokonaisuuksista, ovat itselleni tuttuja Tukholman muotiviikkojen catwalk-näytöksistä.
Yksi huikeimpia fashion-momenteja, joita olen ikinäkoskaan kokenut, on Fifth Avenue Shoe Repairin elokuun 2007 näytös, jossa esiteltiin kevätsesongin 2008 mallisto (vai sanotaanko nykyään ihan oikeasti “kokoelma”? Omaan korvaani se kuullostaa tosi oudolta, mutta monet kielipoliisibloggaritkin tuntuvat käyttävän sitä nykyään…). Koko sali oli aivan pimeä, näytöksen avasi punainen tylliunelma niin, että valot syttyivät sitä mukaa, kun malli käveli eteenpäin. Tunnelma oli niin maaginen, että pelkkä muisto saa aikaiseksi kylmiä väreitä.

Sven-Harrys Konstmuseum on ihan melkein keskustassa, vain parin korttelin päässä Odenplanin t-bana-asemalta. Svenskt Mode 2000 – 2015 näyttely on kattava ja kiinnostava, mutta siellä ei välttämättä tarvitse viettää koko päivää. Parissa tunnissa ehtii hyvin katsoa kaiken olennaisen ja syventyä vähän filmeihinkin. Omasta mielestäni tuo on siis positiivinen asia, koska huomaan, että joskus en saa aikaiseksi lähteä joihinkin kiinnostaviin näyttelyihin vain siksi, että tiedän, että siellä menee sitten niin monta tuntia. Ruotsalainen nykymuoti käy hyvin pienestä, herkullisesta iltapalasta!

 
Ja tosiaan, tuo näyttelyn nimi ei ole mikään virhe – vaan viimeiseksi museon katolla esitellään myös mahdollisia tulevaisuuden lupauksia.
Kattoterassille kannattaa kiivetä myös siksi, että sieltä on aika hillittömät näköalat muutamiin tosi makeisiin Vasastan-asuntoihin – tai lähinnä niiden terasseille. Karkki ilmoitti nyt vihdoinkin löytäneensä tulevaisuuden kämppänsä… Haha!

Ensi lauantaina on Tukholmassa mahdollisuus mennä aivan mielettömän huippuun ilmaiskonserttiin. Steve Angello (ex Swedish House Mafia) järjestää Size in the Park nimisen tapahtuman, josta jo nyt etukäteen vaikuttaa muodostuvan täysin legendaarinen. Konserttipaikka on ihan Tukholman keskustassa, Kunsträdgårdenissa. Hiukan kyllä ihmetyttää, miten kaikki ihmiset mahtuu puistoon, kun herran maksullisetkin konsertit vetää helposti kymmeniätuhansia.
Itse aion ehdottomasti paikalle, vaikka ryysis tulee tosiaan aika varmasti olemaan aivan käsittämätön. Jo pelkästään se on hienoa, että tällainen tapahtuma järjestetään. Keskellä Tukholmaa. Ilman pääsymaksua. Niin siistiä!

En ole mikään suuri asiantuntija, mutta ihan nastalta vaikuttaa muukin line up.

Size in the Park on siis ensi lauantaina 17.5. täällä Tukholmassa Kungsträdgårdenissa klo 19.00 – 00.00. Vapaa pääsy! Kuka lähtee mun kanssani?!