Pääsin eilen kurkistamaan etukäteen H&M:n ja Marnin yhteistyömallistoa. Ja uh ja voi miten m a h t a v i a juttuja sieltä onkaan tulossa!!  Osasin kyllä jo etukäteen kuvien perusteella aavistaa, että tämä yhteistyö saattaa tuoda tullessaan monta himotusta herättävää asiaa, mutta eilisen presstoimistoivisiitin jälkeen voin vain ajatella voi budjettiparkaani!!

Varsinkin kaikki jakut ja takit ovat toinen toistaan kivempia – ja mikä parasta, hyvin arkikäyttöön soveltuvia. Tykkäsin myös kovasti afrikkaetnisistä printeistä. Ne eivät ole ollenkaan niin räikeitä ja vaikeasti yhdisteltävän oloisia kuin voisi kuvitella. Materiaalit ovat varsin laadukkaan oloisia. Varsinkin vähän paksummat pallolliset gabardiinit, pehmeät printtipuuvillat, villaneuleet ja kaikki nahkajutut tuntuivat todella hyvältä. Mallistossa käytetty silkki on aika ohutta, mikä toimii hyvin topeissa ja mekoissa, mutta esim. housuissa se tuntuu vähän arveluttavalta.

 Upeasti vinkkeliin laskostettu puolihame on keveänpehmeää puuvillaa. Laskostukset ovat vain etuosassa, joten hiukan ihmettelin, miten tuo istuu päällä. Kaunis printtikuosi eniveis…

 Hauska ja erittäin marnimainen t-paita löytyy sekä naisten että miesten mallistosta.

 Ihana, ihana pallollinen silkkitvillihuivi. Värit ovat kyllä livenä vähän heleämmät kuin tuossa ottamassani kuvassa.

 Aivan mielettömän kivat mustapallolliset pöksyt! Tästä samasta materiaalista on myös tosi nasta ja monikäyttöisen oloinen lyhythihainen jakku. Se ei nyt suostunut vain onnistumaan kuvissa… Potentiaalinen pariskunta Mintun ostoslistalle!

 Marnin signature-koruja. Erittäin vaikea valita, mitä koruista himoaisin kaikkein eniten… Luulenpa, että tuo valkoinen lumpeenkukkaviritys päätyy ostoslistalle.

 Sinipallollinen jakku on aivan ehdoton must have. Samoin kuin jakun pari, polvimittainen kapeahko hame.

 Pyjamapaitaa muistuttava paituli on pehmoista silkkiä. Toimii varmasti sekä jakun tapaisena että paitana. Tämä ei ehkä ole ihan itseni tyylinen, mutta oli pakko ottaa siitä kuva ja laittaa se tänne, koska aivan kaikki paikalla olleet ruotsalaistoimittajat ja -bloggarit kuolasivat kilvan sen perään. Potentiaalinen hypetys-asu siis…

 Miesten malliston huivi ja aurinkolasit. Toimii Mintullekin!

 Sellainen tuli mieleen, että pitäisikö noita koruja tosiaan hankkia oikein röykkiö? Näyttääkö yksi kaulakoru vähän orvolta?

 Jostain syystä en innostunut malliston korkokengistä mitenkään hurjasti… Sen sijaan hopeiset läpsyttimet – etenkin nuo vasemmanpuoleiset, olisivat aivan mielettömät ihanat. Voi kesä!!

 Sitten sokerina pohjalla… Kultakimalteiset pöksyt! Olen lähestulkoon varma, että nuo on vaan pakko hankkia. Kaikessa överiydessään ne on vain niin kertakaikkiaan herkulliset. Ja pitäähän sitä olla jotain ältsimageeta päällepantavaa, kun ne kuuluisat terassikelit taas koittaa!

Silkkimekot vaikuttivat osittain aika haasteellisen mallisilta. Melkein olisin halunnut sovittaa, mutta eihän se nyt pressitoimistossa kesken tilaisuuden oikein käy. Henkarissa moni malli näytti aika muodottomalta, mikä sopii tietty hyvin tikkulaihoille malleille, mutta antaa helposti säkkimäisen fiiliksen vähän normaalimman kropan päällä.

Hintatasoltaan Marni-mallisto tuntuu ehkä piirun verran kalliilta. Housut ja hameet ovat noin 79 euroa, matalat sandaalit 59 euroa (mikä ei kyllä ole niin kovin paljoa…), t-paita 19 euroa ja pitkä silkkimekko 129 euroa.

No,yhtäkaikki, kyynärpäiden teroittelu lanseerauspäivää 8.3. ajatellen on jo aloitettu! 🙂

Nyt on ihan pakko vinkata suosimerkkini Dagmarin mallikappalemyyjäisistä!

 Myynnissä on siis valittuja paloja edellisten sesonkien mallistoista sekä mallikappaleita. Yleensä Dagmarin ystiksissä on vähintäänkin edulliset hinnat, joten Minttu aikoo ainaskin rynniä paikalle (tosin vasta töiden jälkeen perjantaina…)! Tiedä vaikka löytyisi joku kiva kolttu yhteen tärkeään tapahtumaan maaliskuussa…

• Aika: perjantai 24.2. klo 7 – 17 ja lauantai 25.2. klo 10 – 18
• Paikka: Hotellet, Linnégatan 18

Maksuvälineenä käy sekä käteinen että kortit!

Hupsista… Taisinpa tilata itselleni bootsit… 🙂

Mutta, mutta, mutta – ihan oikeasti tarvitsen  kovasti uudet talvisaapikkaat. Vanhat hyvin palvelleet Vagabondini sanoivat lopullisesti irti työsopimuksen viime viikonloppuna. Katsokaa vaikka:

Vetoketju rätsähti ja päkiän kohdalla on orastava reikä. Eli onhan nämä jo loppuunkäytetty ihan millä tahansa mittakaavalla. Ei silti pahaa sanaa Vagabondin laadusta. Bootsit kestivät loistavasti kolme talvea erittäin aktiivisessa käytössä. Mutta nyt oli kyllä jo korkea aika saada päivitystä talvisaapasosastolle.

Kertoo muuten hiukan siitä, miten pidättyväinen ja huono shoppailija oikeasti olen. Kengät (ja kaikki muutkin vaatteet ei sen puoleen) pitää käyttää kirjaimellisesti loppuun, ennenkuin tohdin hankkia uusia. No, nyt ei tarvinnut kauaa miettiä, kun näin, että himoitsemani Diane von Furstenbergin kiilakantaiset bootsit olivat puoleen hintaan Shopbopissa.

Eikö olekin i h a n a t !!

Korkoa on kieltämättä hiukan enemmän kuin bikerseissa, mutta saapikkaat on tarkoitettu jokatapauksessa ensisijaisesti hameen kanssa käytettäväksi. Varastoistani löytyy kyllä mataliakin kenkiä, vaikka nyt ei kyllä enää bootseja. Mutta mitä väliä – mielestäni nuo on vaan niin hienot!

Nyt täytyy pitää peukkuja, että Shopbopin loistavat toimitusajat pitävät edelleen kutinsa ja saan himoitun kenkäpaketin kotiin asap!!

Fantastisia uutisia kaikille ballerina-kenkäfaneille! Repetto avaa tänä keväänä shop-in-shop -myymälän NK:lla.

Alunperin Repetto valmisti balettitossuja puhtaasti tanssikäyttöön. Kun nuori Brigitte Bardot alkoi käyttää tossuja ihan muutenkin, levisi ballerina-villitys ja Repetto-kuume oli fakta. Yhä edelleen Repetton huikean mukavat kengät nauttivat tietystä kulttimaineesta – eikä vähiten siksi, että tyyli-ikoni Kate Moss on vannoutunut Repetto-fani. Samoin yhteistyömallistot Rodarten, Opening Ceremonyn, Coletten, Commes des Garconsin etc. kanssa takaavat hypen jatkumisen.

Muutamia vuosia sitten, kun viimeksi olin Pariisissa, sovittelin aivan tajuttoman suloisia mustia nahkaisia, kärjestään mokkanahkaisia Repettoja. Putiikki ei huolinut maksuvälineeksi Amexia, joten kaunokaiset jäivät hyllylle. En ole oikein vieläkään toipunut menetyksestä, mutta nyt on vihdoin revanssin aika! Eipähän tarvitse miettiä, mistä hankin ensi kesän peruskäyttökengät!

Tässä nyt esittelyssä huimat aleostokseni!

Olen oikeastaan erittäin tyytyväinen, että olen onnistunut pitämään pään kylmänä ja tekemään aika tylsiä, mutta sitäkin tarpeellisempia työvaatehankintoja.

Forever21 -tilauksessa kotiin saapui valkoinen kauluspaita ja ruutuhousut. Tykkään paidan ohuesta, vähän ruudullisen oloisesta materiaalista (100 % puuvillaa), mutta malliltaan se on kyllä aika teltta… No, jonkun neuleen alla sitä tulee jokatapauksessa käytettyä. Housut sen sijaan on ihan täysosuma! Toimistoystävällisesti vähän stretsit pöksyt on tosi mukavat päällä – ja istuvatkin ihan ookoo. Puntit on kivasti just nilkkaluuhun, joten nilkkurit pääsevät hyvin oikeuksiinsa.

COSilta löytyi käytännöllinen mekko – mukavasti joustavaa materiaalia tuokin. Malli on siitä hauska, että näyttää aivan siltä kuin olisi paita ja kynähame päällä. Vain alhaalta ylös menevä vetoketju kalvaltaa tilanteen. Tummanvihreä neuletakki on 100 % villaa, mutta sovitettuani sitä, totesin, että se ei kutita yhtään. Pitäähän tuollainen aarre viedä kotiin asti! Potentiaalinen käytän, kunnes kyynärpäät kuluvat puhki -neule.

Hermot kestivät alennusmyyntitunkua aika hyvin ja sain oikein kannettua kotiin pari ostoskassiakin. Tosin toinen COS-kassi kuuluu yhdelle toiselle bloggarille…

Ei ole tarkoitus leveillä pelkillä paperikasseilla. Ostokset kuitenkin ansaitsevat tulla valokuvatuksi vähän kauniimmassa valaistuksessa. Oikeastaan halusin tulla kertomaan uskomattoman hyvästä palvelukokemuksesta, joka teki aleshoppailusta lähestulkoon siedettävää.

COSilla pyöriessä kului melkein pari tuntia. Osa ajasta meni toki tilanteen vaatimien tekstiviestien näpyttelyyn, mutta pääasiassa yritin kuitenkin a) tutustua tarjontaan b) valita sovitukseen pääsevät vaatteet c) päästä sovittamaan d) maksaa.

Tungos vaaterekeillä ei ollut ihan kaamea, mutta ale-vaatteisiin käsiksi pääseminen vaati kuitenkin sen verran yhdistettyjä pujottelu- ja lähitaistelutaitoja, että hermot olivat mennä aivan välittömästi. Hetki joogahengittelyä ja itsetsemppausta (nythän shoppaillaan, piruvie, kun tänne sitä varten tultiin!) auttoi ja pääsin kilometrin mittaiseen pukukoppijonoon peräti kuuden eri vaatteen kanssa. Jonottaminen on syvältä. Vähältä piti, että en jättänyt haalimaani vaatekasaa siihen ja lähtenyt niine hyvineni takaisin kotiin.

Onneksi en lähtenyt sillä olisin jäänyt vaille täysin ainutlaatuista palvelukokemusta! Tiedätte varmaan tunteen, kun on jonottanut sovituskoppiin jonkin aikaa ja käsivarrelle kasatut vaatteet alkavat tosissaan painaa. Kun sitten vihdoin on ensimmäisenä jonossa katsastaa vallan makuun päässyt jononvalvojamyyjä tullimiehen tarkkuudella, että et vahingossakaan ota liian montaa vaatetta mukaasi koppiin. COS on tajunnut, että sovituskoppihomma ei todellakaan ole shoppailun miellyttävin vaihe – eikä sitä ole syytä pahentaa myyjän ärhäkällä poliisiasenteella.

Olin varautunut normaaliin meininkiin ja olin varmasti klassisesti holkki auki, kun reipas ja aidosti iloisen oloinen myyjäpoika sanoi ensimmäisenä “nyt siellä on vapaa koppi, saanko kantaa nuo vaatteet sinne”. Myyjä otti vaatteet käsivarreltani, kantoi ne vapaaseen sovituskoppiin, asetteli nätisti koukkuihin ja vannotti minut pyytämään apua, jos sellaista tarvitsisi. Siis WHAT!? Olin niin häkeltynyt ja hyvillä mielin, että teki mieli ostaa kaikki sovitukseen ottamani vaatteet.

Aika vähästä se lopulta on kiinni. Det lilla extra...