Eilen illalla juhlittiin Beyond Retron Tukholmaan muuton 7 v. synttäreitä. Järkyttävästä räntä-/vesi-/jäähyhmäsateesta huolimatta paikalle oli saapunut kiitettävä määrä porukkaa. Bileitten kunniaksi putiikissa oli hyviä tarjouksia ja kaikille halukkaille tehtiin vintage-henkisiä meikkejä ja kampauksia.

Ulkoilutin uutta, fantastisen ihanaa Olympus PEN Lite E-PL 5 -kameraani (saatu blogin kautta) juhlissa – ja kuvasatoa tuli sen verran, että en oikein kyennyt karsimaan.  Aivan käsittämättömän paljon parempia kuvia saa otettua tuollaisella hyvällä kameralla tällainen manuaaleja ymmärtämätön kuvausjunttikin.

Piti lähteä synttäreille Karkin kanssa, mutta ärhäkkä syysflunssa kaatoi tytön sänkyyn. Ajattelin vain ihan nopsasti tsekata, josko synttärialea hyödyntämällä löytyisi jotain kivaa biletoppia/-mekkoa ylihuomisen juhliin. Vintage-kampausnurkkaus näytti kuitenkin niin houkuttelevalta, että en malttanut jättää väliin.

Aika harvoin sitä voi istahtaa spontaanisti kampaamon tuoliin ja ilmoittaa, että haluaisin näyttää Brigitte Bardotilta.

Meikkaupisteelle oli paljon pidempi jono kuin kammattavaksi, joten sen päätin jättää väliin. Hiukan kyllä houkutti hankkia myös Brigitte Bardotin meikki. No ehkä se olis ollut vähän too much, kun en kuitenkaan ollut menossa mihinkään.

En edelleenkään ole mikään pro peilin kautta kuvaamisessa, mutta hienosta Brigitte Bardot -hässäkästä ei nyt ole muita kuvia. Kyllähän näistäkin nyt vähän selkoa saa… Ja samalla vauhdilla kuvasin myös keskiviikkoisen toimistoasuni. Hunterit tosin kuuluu osastoon työmatka-asu.

• neulepaita, Monki
• kauluspaita, Viktor&Rolf for H&M
• farkut, Acne
• saappaat, Hunter
• kaulakoru, H&M
• kamera, Olympus

Mutta siis – pikkujouluasua olin synttäreillä metsästämässä. Kaoottinen mä-en-löydä-mitään -angsti ei sentään johtanut amerikkalais-kitchin joulunalleneuleen hankintaan. Paljetteja ja muuta kimallusta löytyi kuitenkin ihan kiitettävästi.

Monta kivaa toppia tuli kokeiltua – ja yhdet huikeat paljettiset bermuda-shortsitkin kannoin sovitukseen. (No luulin tietty, että kysymyksessä on puolihame – bermuda-shortsit on nyt vaan ihan liian too much, paljettisena tai ei…). Eli kauppoja ei nyt valitettavasti tällä kertaa tullut.

Lähteissäni bongasin vielä pari kaunista hymyä kameraani.

Tällaisia uskomattoman hurmaavia nuoria miehiä parveilee usein näissä täkäläisissä fäshion-tapahtumissa. Miksiköhän heitä tulee niin kovin harvoin ikuistettua kameran muistikortille?

Tiedän, että olen erittäin altis mainonnalle. Rakastan hyviä mainoksia, fiksua ja kivaa markkinointia – enkä pode huonoa omatuntoa siitä, että vaihdan mielipiteitäni, jos siltä tuntuu.

Silti en todellakaan osannut odottaa, että vain yksi ainokainen mainosvideo saisi aikaiseksi niin totaalisen takinkääntämyksen. Suoraan inhoa lähestyvästä väheksynnästä himotuimmaksi halujen kohteeksi. Näin kävi, kun katsoin järkyttävän ihanan Elin Klingin (taidan olla vähän rakastunut… <3) tähdittämän Louis Vuitton Mini Bags -videon.

Tähän asti Luikkarit ovat lähinnä aiheuttaneet pahoja lähiö-viboja… En tiedä miten on muualla, mutta täällä Tukholmassa eri kokoiset ja malliset Vuittonit ovat etenkin “lähiö-muijien” suuressa suosiossa. Siis en nyt halua kuullostaa (liian) elitistiseltä, mutta sekä aitoja että kopioversioita aiheesta pyörii kaupungilla niin paljon, että vähemmästäkin menee maku.

Mainoksen voima on ihmeellinen! “Play again” -nappia painaessani tuskin edes muistan, että olen joskus suhtautunut nihkeästi jopa klassiseen LV-logoon…

Suloiset laukkuihanuudet on tulossa kauppoihin vasta kevätsesongille – eli joulupukin listalle tuo ei vielä ehdi. Toisaalta ihan hyvä, että ehtii vähän säästää. Tai oikeastaan vähän enemmän, sillä jo nyt on sellainen olo, että yksi malli ja yksi väri ei riitä mihinkään.

Hyväntekeväisyysteepparit eivät tosiaankaan ole mikään järin uusi keksintö. Jostain syystä niistä on aika vaikea innostua, vaikka asia olisi kuinka hyvä ja paitakin ihan siedettävä. Yleensä hyväntekeväisyyspaita päätyy sinne vaatekaapin pimeimpään nurkaan, ei-koskaan-käyttöön-päätyvien-mökkipaitojen kanssa samaan pinoon. Nudie on kuitenkin onnistunut toteuttamaan Amnestyn kanssa yhteistyössä sarjan todella makeita t-paitoja, joiden hankkiminen tuntuu haluttavalta muutenkin kuin hyväntekeväisyysmielessä.

Paitojen printit on peräisin kilpailusta, johon kuka tahansa saattoi osallistua. Kuvituksen teema on EMPOWERMENT. Raadin valitsemat printit päätyivät paitoihin asti. Tässä Mintun lempparit – kelpuuttaisin garderobiini näistä minkä tahansa!

 Ieuan Jones “My design is about a choice we make, in more developed and secure environments. The slogan ’truth or dare?’ embodies this choice: do we merely accept the truth that violence, hatred and ignorance exists? Or do we dare to change this through not only empowering others, but giving them the resources to empower themselves?”*

 Lars Holmberg “Many of us possesses the ability to take the power back from what has been written, from the system of rules, and reveal to others the enourmous amount of creative power such understandment mean.”*

Lina Brandt ”With my contribution I want to cure the world from injusticeness by adding more empowerment to it every day. Empowerment is the medicine for an unfair world.”* 

 Niclas Franzén “I think Education is the way forward for everything not just a way out of poverty but also the way forward for all problems in society may it be sexual or ethnical rights. Education is what is important to me so thats my main message with my print, in my mind I had a kid starting to learn the alphabet with the idea the more you learn the more empowered you will get. The path to a better world does not come through us but through our children.”*

10 euroa kaikista myydyistä t-paidoista menee Ruotsin Amnestylle. Hyvä diili!

Kuvat ja *-lainatut tekstit: Nudie

Lentoyhtiö SASin pahin konkurssiuhka on kai juuri tällä hetkellä ohitse. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, miten pitkäksi aikaa… Tänään juteltiin töissä lounaspöydässä joululahjaostoksista ja peräti kaksi työkaveria kertoi paniikkishopanneensa SAS-lentobonuspisteillä lahjoja netistä. Tajusin siinä samalla, että omalle EuroBonus -tililleni on myös kertynyt vähän pisteitä. Ei niin paljoa, että niillä saisi vielä edes lentoa Tampereelle, mutta sen verran kuitenkin (ja suurella vaivalla hankittuja!), ettei niitä viitsi ihan hukkaankaan heittää. Sillä hukkaanhan ne menisivät konkurssin myötä.

Koskaan aikaisemmin ei ole tullut pieneen mieleenikään tutustua bonuspistekaupan tarjontaan. Ihan lentokentän tax freen tasoista valikoimaa sieltä ei todellakaan löydy, mutta ymmärrän hyvin työkavereitani, jotka kertoivat löytäneensä sieltä ihan kivoja lahjoja varsinkin lapsille ja vanhemmille.

Mintun pisteet ei antanut aihetta mihinkään suurenmoiseen shoppailuhurmioon, mutta löysin pari kivan tuntuista tuotetta ihanalta ruotsalaismerkiltä Björk & Berries.

Yleensä mansikka- ja vadelmatuoksut ovat mielestäni kosmetiikassa aivan liian makeita ja helposti esanssisia. Björk & Berries käyttää vain orgaanisia aineksia ja luonnonmukaisia tuoksuja tuotteissaan. Varmaan juuri siksi, lopputulos ei ole lainkaan migreeniä houkuttelevan ätläkkä, vaan raikas ja luonnollinen. Ihan kuin vastatehtyä smoothieta!

Jos bonuspisteet uhkaavat aiheuttaa päänvaivaa, kannattaa tosiaan käydä kurkkaamassa tuolla putiikissa, mitä niillä voisi saada. Esimerkiksi mitättömällä vähän reilu 300 000 pisteen saaliilla voisi hankkia itsellensä kuusen juurelle laitettavaksi vaikkapa kaunokaisen kellon. Huomattavasti pienemmällä pistemäärällä irtoaisi upea huivi, jonka voisi hätätapauksessa antaa vaikka pikkusiskolle. Pääasia on kuitenkin, ettei mahdollinen konkurssi syö kortille kertyineitä bonuspisteitä! 🙂

Kuvat: SAS EuroBonus Shop

Kävin tänään työpäivän jälkeen kiertämässä kaikki Tukholman kolme H&M:n putiikkia, joissa on myynnissä Maison Martin Margiela with H&M -mallisto. Hopeista, sen paremmin kuin pinkkiäkään candy clutchia (terkkuja vaan Moksulle) ei löytynyt täältä.. Lähestulkoon kaikkea muuta sen sijaan näytti olevan ihan pilvin pimein.

Silkkihuiveista koottu paita ja hame olivat edelleenkin mielestäni aivan ihanat, mutta potentiaalisesti aika pienelle käytölle jäävä setti on kuitenkin sen verran tyyris, että en kyennyt perustelemaan sen hankintaa itselleni. Tapasin myös kaikki nettiputiikista tilaamani jutut irl.  Harmaa villakangasjakku vaikuttaa aivan täysosumalta! Tosin en sovittanut sitä päälleni, mutta leikkaukset ja materiaali etc. vaikuttivat oikein hyviltä. Timangikaulakoru on ehkä vähän hassu, mutta taidan tykätä siitä silti. Musta mekkokombo oli ehkä ihan kiva sekin, mutta ehdin jo pettyä siihen, että iltapukupuolen olkaimissa ei ollutkaan strasseja ja vyökin oli erilainen. (Tuo ei ole kyllä eka kerta… Marni-malliston valkoisessa kukkakaulakorussa, jonka hankin ja jota olen pitänyt kyllä kovasti, oli nettikuvissa isohkot strassikivet kukan keskuksina. Tilatussa korussa niitä ei sitten ollutkaan…) Saattaa olla, että tykkään mekosta siitä huolimatta.

Pieni paniikkihiki oli kuitenkin nousta otsalle. Huomenna pitää lähteä jo aamupäivällä kohti lentokenttää ja Helsinkiä – eikä mulla ole tasan aavistustakaan, mitä laittaisin perjantai-illan kemuihin päälleni! Ravasin läpi tyyliin ziljoona putiikkia, jotta olisin löytänyt edes jotain kivaa, joka sopisi huomisen kahden eri tapahtuman dress codeen: Get Inspired ja Black.

Jalat muusina ja täysin uupuneena oli sitten lopulta pakko luovuttaa, kun viimeisetkin kaupat sulkivat ovensa tältä päivältä. Kotona tongin kaapista satunnaisia vaatekappaleita, jotka ehkä saattaisin kuvitella kiskovani päälleni. Ehkä sitä pitää luottaa (jälleen kerran) siihen, että säkenöivä persoonani häikäisee ja valloittaa niin, että kukaan ei ehdi huomata asuni mahdollisia heikkoja kohtia.. Haha!

Viimeisin H&M:n yhteistyöshoppailuhässäkkä on suoritettu! Nettiputiikkiin sai jonottaa taas tuttuun tapaan, mutta tällä kertaa kampetta tuntui olevan oikein hyvin jäljellä. Olin jo etukäteen lyhentänyt MMM-toivelistani kolmeen tuotteeseen – ja ne kaikki sain napsittua ostoskoriini ihan hyvässä järjestyksessä.

Päätin olla edes pikkuisen järkevä – ja hankkia jotain, jolle on käyttöä mahdollisimman paljon. Yleensä kun klikkailen kotiin vain juhlavetimiä ja vaikka voin laskea Karkin ja Peetun mukaan käyttäjäkuntaan, jää niille sopivat tilaisuudet yleensä vain muutamaan hassuun tapahtumaan. Siispä ensimmäisenä ja tärkeimpänä hankintana hieno rekonstruoitu villajakku. 

Harakka ei voi vastustaa blin-blingiä, joten vesiputouksen oloinen kristallikaulakoru oli myös pakko saada. Korut ovat myös potentiaalisesti helpommin yhdisteltävissä. Tosin sekä Lanvin-malliston korvikset että Versace-malliston rannekoru ovat koristaneet lähinnä säilytyslaatikkoaan… 

Kahden eri vaatteen muodostama symbioosimekko on villan ja silkin sekoitetta – eli aivan ihanaa materiaalia. Eikä magee pikkumusta ole mielestäni milloinkaan huono hankinta. Valitettavasti tilaus ei ole mitenkään kotona vielä huomenna aamulla. Muuten mekko ratkaisisi huomisen illan pukeutumisongelmat…

Ajattelin poiketa vielä illalla ylitiöoptimistisena putiikissa katsomassa, josko kävisi niin mieletön tuuri, että saisin hopeisen candy clutchin mukaani. (Ei, en oikeasti usko, että niin käy!) Sitten olisi edes  yksi osa huomisesta asusta ratkaistu…