Hypätään ihan just viikon arkiruokaohjeeseen ja huippumaukkaaseen lounaslaatikon täytteeseen, mutta ensimmäisenä haluan sanoa suurkiitokset kaikille tsemppauksista ja onnenpotkuista tämänpäiväiseen työhaastatteluun (josta kerroin siis eilisessä postauksessani). Haastattelu ja siihen liittyvä case-harjoitus meni sen verran hyvin, että pääsin jatkoon!! Jeijj!! Nyt meitä finaalikierroslaisia on yhteensä neljä ja lopullinen valinta tehdään mahdollisesti jo ensi viikolla. Sain juuri työsähköpostiini patteriston erilaisia testejä ja sitten on vielä kakkoshaastattelut, mutta tosiaan ehkä jo tosi pian tiedän, miten tässä kävi.
Jännittää ihan sikana!!

Mutta kuten ruotsalainen sananlasku kuuluu “äta bör man, annars dör man” – eli syödä pitää, muuten ei tule mistään mitään. Ja supertsemppausta vaativina aikoina on niin ihanaa, kun lautaselta löytyy jotain tuttua ja turvallista, täyttävää ja ihanaa, mutta hiukan modernilla twistillä.
Peruna taisi olla omien porukoitten comfort-foodia, mutta itselleni se on aina ollut pasta. Ohjeen kastike on näennäisestä kermaisuudestaan huolimatta varsin kevyt ja raastettu porkkana tuo jännää ruokamaisuutta koostumukseen. Itselleni oli ihan uutta, että porkkana raastetaan kastikkeeseen pilkkomisen sijaan, mutta Peetu kuulemma tekee niin aina. Kastikkeen rakenne on raasteen ansiosta turvallisen rakeinen ja mehevä.

PASTA ROSSO JA VALKOSIPULIHERKKUSIENET
(2 annosta ja 2 – 3 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

• 1 sipuli
• 3 valkosipulinkynttä (2 kastikkeeseen ja 1 herkkusienien paistamiseen)
• 5 – 6 porkkanaa
• purkki tomaattimurskaa
• 1 vihannesliemikuutio
• 2 dl ruuanlaittokermaa
• 250 g rasia tuoreita herkkusieniä
• öljyä paistamiseen (ja ehkä vähän voita!)
• suolaa ja pippuria (myllystä) maun mukaan
• pastaa of course

Valmistus: 

• Kuori ja raasta porkkanat semi-hienoksi raasteeksi. Kuori ja pilko valkosipuli ja sipuli. Paistele raastetta ja sipuleita hyvä tovi keskimiedolla lämmöllä, kunnes sipulit on läpikuultavia ja porkkanat “kuivia”. Lisää pannulle tomaattimurska, kasvisliemikuutio ja ruokakerma. Anna kiehuskella 15 – 20 min suht miedolla lämmöllä.
• Putsaa ja paloittele herkkusienet (noin kolmeen tai neljään osaan). Pilko kolmas valkosipulinkynsi tosi pieneksi. Paista sieniä kuivalla teflonpannulla kunnes ne alkaa tuntua nahkeilta. Lisää vähän voita tai öljyä ja pieneksi pikottu valkosipuli. Mausta suolalla ja pippurilla.
• Keitä sopiva määrä pastaa pakkauksen ohjeen mukaan.

Valkosipulisienien on tarkoitus olla maukkaana “strösselinä” annoksen päällä. Tästä syystä tämä pasta-annos ei poikkeuksellisesti vaadi kyytipojaksi parmesan-raastetta, joka kyllä muuten on intohimoni.
Lounaslaatikossa pasta toimii aivan erinomaisesti. Tai toimii ainakin siinä tapauksessa, että kollegasi eivät ole yliherkkiä valkosipulin tuoksulle. Itse kastiketta voi myös pakastaa, mutta ainakaan tämän ohjeen perusteella siihen ei ole suurempaa tarvetta. Itse olin tosi yllättynyt, että niinkin pienellä asialla kuin porkkanoiden raastamisella, voi saada niin suuren eron pastakastikefiilikseen.

Salaatti on yleensä meillä – niinkuin varmasti monilla muillakin – lähinnä kevät- ja kesäruoka. Syksyllä maistuu paremmin kaikki keitot, padat ja muut lämmittävät keitokset. Toisaalta, kun yhdistää sesongin makumaailmassa tyypilliset juurekset raikkaisiin vihanneksiin tulee lopputulokseksi aivan ihanan syksyinen salaatti.
Lämpimän bataattisalaatin jujuna on uunissa paahdetut porkkana- ja bataattitikut. Lisää ruokaisuutta tulee punaisista linsseistä ja fetajuustosta. Eli salaatti riittää mainiosti pääruuaksi ihan sellaisenaan.
Listasin Lämpimän bataattisalaatin kasvisruokien alle hakemistoon, mutta – jos totta puhutaan – tuossahan on myös paistettua pekonisilppua mukana. Pekoni ei ole missään tapauksessa välttämätön kokonaisuuden kannalta, joten sikäli kasvisversio toimii hyvin myös. Toisaalta pekonin suolaisuus rimmaa kyllä aivan ihanasti bataatin makeuden kanssa.

LÄMMIN BATAATTISALAATTI
(2 annosta ja 2 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

• noin 500 g bataattia (about kolme isoa)
• 250 g porkkanoita
• peukalonpään kokoinen pala inkivääriä
• 2 valkosipulinkynttä
• 2 rkl hyvää oliiviöljyä
• 1 dl punaisia linssejä (keittämättömiä)
• 1 pikkupussi babypinaattia
• pikku laatikollinen cocktail-tomaatteja
• 1 granaattiomena
• 150 g fetajuustoa
• (1 paketti pekonia)
• suolaa
• pippuria myllystä

Kastike:

• 2 rkl hyvää oliiviöljyä
• 1 rkl vaaleaa balsamiviinietikkaa
• 1 tl juoksevaa hunajaa

Valmistus:

• Kuori ja pilko bataatit ja porkkanat tikuiksi ja levitä uunipellille. Kuori ja raasta valkosipulinkynnet sekä inkivääri ja sekoita yhdessä oliiviöljyn kanssa bataattien ja porkkanoitten kanssa. Lisää suolaa ja pippuria myllystä maun mukaan. Paahda 200 asteisessa uunissa noin 30 min (kääntele kerran-pari kypsennyksen aikana).
• Keitä linssit paketin ohjeen mukaan.
• Huuhtele pinaatti ja tomaatit. Puolita tomaatit. Kaivele granaattiomenasta siemenet (suttuista hommaa, mutta niin sen väärti!). Paista pieneksi leikattu pekoni kuivalla pannulla ja nostele talouspaperin päälle valumaan.
• Sekoita kaikki kastikkeen ainekset. Mausta halutessasi suolalla ja pippurilla.
• Sekoita paahdetut juurekset, pinaatti, tomaatin puolikkaat, linssit ja kastike. Ripottele päälle granaattiomenan siemenet, paloiteltu fetajuusto ja paistetut pekonit

 

Aivan mielettömän ihana ja ruokaisa Lämmin bataattisalaatti on meidän uusi lempparisuosikki! Hiukan sen tekemisessä on enemmän väsäämistä kuin kahden ainesosan vihersalaatissa, mutta lopputulos on tosiaankin sen väärti.
Pakastamista salaatti ei luonnollisestikaan kestä, mutta seuraavan päivän lounaan tuosta saa hyvinkin. Babypinaatti on rakenteeltaan sen verran perussalaattia järeämpää, että se pärjää ihan reippaana yön yli. Lounaslaatikosta tuo ei toki ole enää nimensä veroisesti lämmin, mutta mainiolta se maistuu siitä huolimatta!
Omnomnomnom 🙂

Tuntuuko vanha kunnon jauhelihakastike tai sen astetta fiinimpi italialaisserkku bolognese tylsältä ja kyllästyttävältä? Tuo arkiruokien kunkku saa ihan uutta potkua ja särmää, kun perusjauhelihan vaihtaa lampaaseen ja heittää mukaan vähän söpöjä pieniä herkkusieniä.
Syvän makuinen mehevä lammasjauheliha sopii aivan erinomaisesti tomaattipohjaiseen bologneseen. Mintun kokkikouluohjeessa oiotaan vähän, eikä tomaattikastiketta keitellä alusta asti itse. Siksi resepti sopii toteutettavaksi myös kiireisenä arki-iltana, kun sapuska pitää saada pöytään asap. Lammas toki tykkää muhiskella padassa pidempäänkin, jos siihen vain on aikaa.

LAMMASBOLOGNESE
(3 annosta ja 2 – 3 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

• 500 g lampaan jauhelihaa
• 1 sipuli
• 200 g miniherkkusieniä
• 2 valkosipulinkynttä
• 1 purkki valmista tomaattipastakastiketta (jotain tomaatti-basilika -tyyppistä perusjuttua)
• 3 rkl tomaattipyreetä
• 2 dl vettä
• 1 rkl juoksevaa hunajaa
• 1 rkl kuivattua oreganoa
• 1 tl kuivattua rosmariinia
• suolaa
• mustapippuria myllystä

Valmistus:
Kuori ja pilko sipuli, paista syvällä pannulla pienessä öljytilkassa yhdessä jauhelihan ja putsattujen herkkusienien kanssa. Lisää pari valkosipulinkynttä pieneksi pilkottuna tai puserrettuna ja kaikki muutkin reseptin ainekset. Kiehuttele hiljaisella tulella vähintään 5 – 10 min, mutta mielellään vähän enemmänkin, jos on aikaa.
Tarjoile hyvän pastan kanssa!

Lammasbolognese on aivan ihana lounaslaatikkoruoka! Se ei juuri piittaa kuljetuksista tai mikrolämmityksistä ja makukin vain syvenee ja paranee seuraavaan päivään. Kastiketta voi hyvin myös pakastaa. Pasta on parhaimmillaan tuoreena, mutta kyllä tuollainen vähän spaghettia järeämpirakeinen versio elää mainiosti yön yli.

Pienenä aina, kun oltiin isän kanssa kahdestaan kotona, eikä äiti ollut laittanut ruokaa valmiiksi, tehtiin porkkanalättyjä. Silloin paistohommat hoidettiin sellaisella ihanalla pannulla, jolla tulee kerralla viisi pikkuista lättyä. Höyryävän kuuma herkku nautittiin puolukkasurvoksen kanssa.
Karkkikin muistaa vaarin spesiaalin hyvin. Kolme ensimmäistä kouluvuotta vaari oli melkein päivittäin tyttöä vastassa koulusta ja niinä päivinä, kun iltapäivällä oli balettikoulua, piti käydä syömässä mummulassa. Mummu oli silloin vielä töissä, mutta vaari eläkkeellä, joten porkkanalätyt pysyivät ohjelmassa myös Karkin aikana.
Ei siis mikään ihme, että oltiin hiukan nostalgisella fiiliksellä, kun valmisteltiin tämän viikon lunchlådaa. Porkkana-kesäkurpitsalätyt on kuitenkin päivitetty reilusti tähän päivään. Vaari tuskin olisi hyväksynyt sen paremmin kesäkurpitsaa kuin taikinaan tulevia paahdettuja auringonkukansiemeniäkään. Oliivikastike olisi saattanut toimia, mutta tuskin olisi hänen mielestään ollut parempi vaihtoehto kuin omin käsin poimituista puolukoista tehty survos.

PORKKANA-KESÄKURPITSALÄTYT JA OLIIVI-RANSKANKERMAKASTIKE
(2 annosta ja 2 lounaslaatikkoa)
Ainekset lätyt:

• 4 munaa
• 2 dl maitoa
• 2 dl vehnäjauhoja
• about 6 porkkanaa
• 2 pienehköä kesäkurpitsaa
• 1 dl auringonkukansiemeniä
• suolaa
• pippuria
• öljyä paistamiseen

Ainekset oliivi-ranskankermakastike:

• n. 200 g purkki vihreitä kivettömiä oliiveja
• 2 dl ranskankermaa
• suolaa
• pippuria

Valmistus lätyt:
Kuori porkkanat ja pese kesäkurpitsat. Raasta molemmat melko isoksi raasteeksi. Vispaa munat, maito ja jauhot taikinaksi. Paahda auringonkukansiemeniä hiukan kuivalla pannulla. Laita vihannesraaste, paahdetut auringonkukansiemenet, suolaa ja pippuria taikinan sekaan. Paista pienessä määrässä öljyä joko pieniä tai isoja lättyjä. Pienet on helpompi kääntää. FYI.
Valmistus oliivi-ranskankermakastike:
Pilko oliivit pieneksi hakkelukseksi ja sekoita ranskankermaan. Mausta tarvittaessa suolalla ja rouhi päälle reilusti mustapippuria myllystä.

Viileä ja suolainen oliivikastike sopii täydellisesti kuumien vihanneslättyjen kyytipojaksi. Jos lättyjen olisi tarkoitus olla arki-illallinen, voisi kylkeen tehdä vielä vaikka simppelin vihersalaatin salaatinlehdistä, kurkusta ja tomaatista.
Periaatteessa lätyt on aivan mainio mukaanotettava lounasruoka (pinaattilätyt esmes!). Meidän tämänkertainen porkkana-kesäkurpitsaraaste oli sen verran isojakoista, että lätyt eivät kovin mielellään pysyneet kasassa. Ihan hyvin tuosta kuitenkin sai päivän lunchlådan mukaansa.
Pakastamista en näiden täytteiden kanssa suosittele. Pinaattilätyt toimii tosi hyvin pakkasessa, mutta porkkana-kesäkurpitsalätyt hajoaa jostain syystä täysin atomeiksi, kun niitä yrittää sulattaa pakastamisen jälkeen.

Janssonin kiusaus on nakkien ja (kaupan) perunasalaatin ohella juuri se ruokalaji, jonka yhdistän eniten kivojen bileiden yöpala-ajankohtaan. Silloin kunnon janssoni onkin paikallaan. Suolainen, rasvainen ja energiapitoinen vickning on ehkä parasta mitä voi olla juhlien jatkuessa pikkutunneille.
Tässä ei nyt kuitenkaan ole kyse mistään biletyshommasta vaan on viikon lunchlådan aika!

Perusjanssonin tärkein ainesosa taitaa olla kerma. Perunat ja anjovikset olisivat varmasti vain kohtuullisen hyviä, jos niitä ei hukuttaisi ihanaan ja herkulliseen täyskermaan. Tässä lohijanssonissa on hiukan vähemmän ihan silkkaa energiaa, mutta makua tulee sitäkin enemmän kylmäsavulohesta ja arkimeininkeihin ihan riittävästi kermaisuutta Philadelphia-tuorejuustosta.

LOHIJANSSON
(2 annosta + 3 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

• 1 kg perunoita
• 2 keskikokoista palsternakkaa
• 3 dl maitoa
• 200 g Philadelphia-juustoa
• 100 g ohuesti siivutettua kylmäsavulohta (tosin Karkin mielestä lohta pitäisi olla tuplat!)
• 1/2 ruukkua tilliä

Valmistus:
Pese/kuori perunat ja palsternakat & siivuta ei ihan älyttömän ohuiksi, mutta ohuiksi kumminkin -siivuiksi. Laita maito, Philadelphia-juusto, siipaloidut perunat ja palsternakka kattilaan ja keittele silloin tällöin sekoittaen, kunnes perunat alkaa esitellä pieniä pehmenemisen merkkejä. Kantsii sekoitella ja tsekata, että mitään ei jää kiinni kattilan pohjaan – maito voi olla aika arvaamaton ruuanlaittokaveri. Keittelyn loppuvaiheessa lisää pieneksi hakkeloitu tuore tilli ja suolaa maun mukaan.
Laita voideltuun uunivuokaan ensin kerros peruna/palsternakka/maito/tuorejuusto -seosta. Levittele seuraavaksi kylmäsavulohet edellisten päälle. Laita lohien päälle loput peruna-/palsternakkaseoksesta.
Kypsennä koko helahoitoa noin 20 – 25 min 225 asteisessa uunissa.

Tällä ohjeella ruokaa ei tule mitenkään hurjan paljon, joten esmes meillä pakastaminen ei tullut mieleen tämän lunchlådan kanssa. Peruna ei yleensä tykkää pakkasesta, eli siksi ehkä en kyllä ehkä ihan ekaksi suosittelisi sitä, mutta en tosiaan ole testannut sitä vielä tämän ohjeen kanssa. Toisaalta muistini mukaan se perinteinen janssoni selviää kyllä ihan hyvin pakastimessa.
Lohijansson kyllä pärjää helposti hyvänä 3-4 päivää jääkappissa, joten säilytyksestä tai säilyvyydestä ei pitäisi tulla mitään ongelmaa.

Tämän viikon arkilounasvinkki on klassikkojen klassikko: purjo-perunasosekeitto.
Tykkään syödä kasviskeittoja lounaaksi, koska niistä tulee mukavasti täyteen, mutta sillä tavalla kevyesti, että koko iltapäivä ei mene kamalassa ruokakoomassa. Samasta syystä salaatti on kiva vaihtoehto, mutta varsinkin syksyisin tekee useimmiten mieli jotain lämmintä.
Purjo-perunasosekeitto on tosiaan ihan klassikko, enkä ryhtynyt nyt kikkailemaan perusreseptin kanssa mitenkään erityisesti. Halusin kuitenkin tehdä keitosta vegaanin ja siksi käytin Oatlyn kaurakermaa tavallisen ruokakerman sijaan. Lisäksi vinkkinä, että mustapippurin kanssa ei kantsi säästellä, jos haluaa välttää vauvanruokavibat.

VEGAANI PURJO-PERUNASOSEKEITTO
(4 annosta ja 2 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

• noin 1 kg perunoita
• iso purjo
• 2 kasvisliemikuutiota
• 1 pkt kasvisruokakermaa
• suolaa
• mustapippuria myllystä
• tuoretta persiljaa koristeeksi

Valmistus:

• Pese (tai kuori) ja pilko perunat. Itse olen edelleen siinä uskossa, että perunan kaikki vitamiinit on heti kuoren alla, joten välttelen kuorimista, jos se vain on mahdollista.
• Halkaise purjo, huuhtele ja paloittele pienemmäksi.
• Laita kasvikset isoon kattilaan ja kaada päälle kiehuvaa vettä niin, että ne peittyvät. Murustele päälle kasvisliemikuutiot. Anna kiehua niin, että perunat ovat pehmeitä. Muusaa sauvasekoittimella. Mausta suolalla ja mustapippurilla.
• Lisää kasvisruokakerma ja kiehauta nopeasti.
• Silppua päälle tuoretta persiljaa.

Purjo-perunasosekeitto on yksi lemppareistani ja sitä tulee tehtyä keittovuodenaikana (eli kesää lukuunottamatta aina) vähintään kerran kuussa. Sen lisäksi, että se on tosi hyvää, se on myös edullinen arkiruokalaji. Erittäin positiivista silloin, kun tuntuu, että seuraavaan palkkapäivään on vähän turhan pitkä aika.
Oikeastaan ainoa miinuspuoli tuossa on se, että se ei oikein sovi pakastettavaksi. Niinkuin olen täällä jo useaan kertaan kertonutkin, olen varsin rabiaatti varastoimaan lounasannoksia pakastimeen. Peruna ei kuitenkaan oikein tykkää jäätymisestä ja purjo-perunasosekeitto menee vähän tylsän hiutaleiseksi pakkasessa. Hyvältä se toki silti maistuu, mutta samettinen koostumus on mielestäni osa nautintoa.

Bonuksena vielä opiskelijavinkki: Peetun budjettiversio keitosta on muuten sama kuin tässä, mutta ilman ruokakermaa. Tulee kuulemma oikein hyvää silti. Ja sauvasekoitinkin on neidon mukaan ihan tarpeeton, kunhan vain pilkkoo purjosipulin aika hienoksi ja keittää soppaa niin kauan, että perunat hajoavat itsestään. Sitten vain sekoitus kauhalla ja opiskelijaversio vegaanista purjo-perunasosekeitosta on valmis!