Kyllä kai ne maanantaitkin on kivempia nyt, kun on jo selkeästi lämpimämpää ja aurinko paistaa? Aamulla tuntui silti aivan perusmaanantailta. Se tunne, kun hiukset märkinä, meikkaamatta ja vielä kylpytakki päällä vilkaisee sivusilmällä kelloa ja tajuaa, että raitiovaunu menee viiden minuutin päästä. Ensin sitä riipii vaatteita päälleen hirveällä tohinalla (sukkahousut ei mennyt rikki!) ja samalla laskiskelee, että lounaslaatikko on kyllä valmiina, mutta missä on työkännykkä ja toimiston avainkortti. Sitten tajuaa, että voi ihan yhtä hyvin päättää jo heti, että meneekin sillä seuraavalla raitiovaunulla, kun myöhästyisi sitä kuitenkin. 7 minuuttia lisäaikaa on sen verran, että ehtii heittää jopa pikaisen ehostuksen maanantaiväsynyttä ilmettä piristämään. Ja sitten se seuraava juna onkin peruutettu. Vagnfel tai personalbrist.
No päästiin töihin kukin ajallamme. Silleen nippanappa sivistyneen rajoissa.
Enpä olisi tänä aamuna muutenkaan ehtinyt paljoa hiuksiani fiksuksi väsäilemään. Todella pitkästä aikaa päätin antaa ihan luonnontilassa kuivuneitten karvojen liuhua vapaana. Tavallaan ehkä ihan kivankin kesäinen tuollainen huolimattomaksi itsekseen asettunut kiharasöherö. Vaikka toisaalta kyllä tuntuu, että ehkä look on toimistolle vähän turhankin surf-huoleton.

Muuten hiukset on pesun jälkeen jätetty ihan sellaisekseen, mutta suihkuttelin varsin reilulla kädellä Tony&Guy:n suoleavesisuihketta koko tukkaan. En ole testannut mitenkään erityisen monia vastaavia suihkeita, mutta koostumukseltaan tuo on ehdottomasti kevyin. Etuna on, että se ei todellakaan tee hiuksista raskaita (niinkuin esim aito merisuolavesi saattaa tehdä), mutta toisaalta kaipaisin ehkä aavistuksen enemmän tukea.
Jos jostain löytyisi sellainen ihmeaine hiuksille, joka tekisi luonnonkiharoista joustavat, silottaisi harotuksen, antaisi tukea ja tuuheutta olematta liian tahmainen tai paksu sekä lisäksi olisi vielä kevyt siinä mielessä, että hiuksia ei tarvisisi olla koko ajan pesemässä. Niin, jos jostain löytyisi sellainen supertuote, voisin kyllä kuvitella olevani useamminkin ihmisten ilmoilla lähes luonnontilaisissa hiuksissa.

Maanantaisen toimistopäivän työasun suurin uutinen on melko uusien hankintojen joukkoon kuuluva Samsøe & Samsøe -merkkinen viskoosisifonkipaita. Tykkään sen sini-vihreästä keltaisella kirkastetusta sävymaailmasta tosi kovasti ja jotenkin sifonki on materiaalina kivan rento.

 

• paita, Samsøe & Samsøe
• hame, H&M
• kengät, Vagabond

Unohdin ihan täysin vouhkata täällä blogissa yhtä vuoden tärkeimmistä merkkipäivistä! Viime torstaina oli vihdoin taas kevätpäiväntasaus – eli pitkä pimeä kausi on taas hetkeksi takana. Nyt voi hengittää hiukan kevyemmin ja antaa valon virrata sisuskaluihin asti. Ihanaa!
Kissakin on ollut ihan sekopäisenä. Täysin tolkkutomia säntäilykohtauksia se saa kyllä muulloinkin, mutta nyt tuntuu, että eläinparka on ihan riehaantunut keväästä, valosta ja pihapuissa sirkuttavista pikkulinnuista. Viisivuotias kissaneiti käyttäytyy kuin pahanteossa oleva pikkupentu.
Kissanpennuista puheen ollen – olen onnistunut hankkimaan pahanlaatuisen kissavauvakuumeen. Tekisi ihan älyttömästi mieleni hankkia Sunshinelle kaveri…. Toisaalta yritän puhua järkeä itselleni, että miksi ihmeessä pitäisi olla kaksi kissaa – eikö yksi ole ihan tarpeeksi? Eikä ole ollenkaan sanottu, että Sunshine edes ilahtuisi mitenkään, jos tänne sen reviirille ilmestyisi toinen mouruaja. Mutta sitten toisaalta. Olisihan niistä sitten seuraa toisilleen, kun olen pitkät päivät töissä. Ja kyllä kaksi kissaa menee siinä kuin yksikin – eikö? Yritän nyt pitää pääni kylmänä ja harkita vielä. Mutta olisihan se niin ihana…

Peetu läksi tänään päivällä käymään kylillä tapaamassa kaveriaan. Ulkoilutukseen päätyi pari viimeviikolla kotiutunutta hankintaa: Marc by Marc Jacobsin pikkulaukku ja H&M:n valkoiset kangaskengät. Puuteriset pastellisävyt sopivat sunnuntaiseen kevätkeliin aivan täydellisesti ja tummat sävyt antavat kontrastia ja raamittavat kokonaisuuden.

Laukkua Peetu kuolasi Shopbopissa vaikka miten pitkään. Lopulta positiivisten perustelujen määrä kasvoi niin pitkäksi, että tilaus lähti vetämään. Kaksivärinen pinkki-ruskea nahkalaukku on juuri sopivan kokoinen kaupunkihengailuun ja suloiset sävyt piristävät asun kuin asun.

 

• mekko, Forever21
• huivi, Primark
• takki, 2nd hand (Americana Classic Vintage)
• kengät, H&M
• laukku, Marc by Marc Jacobs

Mielestäni on aivan mielettömän hienoa ja siistiä, että Peetu käyttää, on käyttänyt jo vuosikausia, nahkatakkia, jonka ompelin itselleni aikoinaan ammattikoulun pukuompelulinjaa käydessäni! Pidin sitä aikoinaan itsekin varmasti pari-kolme vuotta aina, kun oli rotsikelit, mutta nyt tuo aikoja sitten valmistunut luomukseni on ollut Peetun jakamattoman rakkauden kohde vähintään viimeiset viisi vuotta. Olin takintekohetkellä itseasiassa tismalleen saman ikäinen kuin armas lapsukaiseni on nyt. Aika hassu juttu, kun oikein alkaa ajatella.
Enemmän kuin nahkatakin ennalta-aavistamatonta elinkaarta olen kyllä tänään miettinyt vahvojen naisesikuvien merkitystä. Karkki kyseli joskus yläasteaikoina, että mistä löytäisi itselleen fiksun ja menestyneen naisen esikuvaksi. Muistelen, että taisin ehdottaa Hilary Clintonia (vaikka Madonna tuli varmastikin ensimmäisenä mieleen…), enemmänkin paremman puutteessa kuin että olisin varsinaisesti ollut ehdottomasti sitä mieltä. Silloin ei tullut mieleen suomalainen tasa-arvotaistelija, kirjailija, ajattelija, mielipidevaikuttaja, sanomalehtimies ja kauppias, tamperelaissyntyinen Minna Canth.

Tänään on Suomessa ollut liputuspäivä, käsittääkseni edelleenkin ainoa naiselle omistettu. Minna Canth on ehdottomasti liputuspäivänsä ansainnut ja ehdottomasti loogista on myös se, että samanaikaisesti vietetään tasa-arvon päivää. Toivoisin, että tasa-arvosta puhuttaessa sitä ajateltaisiin laajemmin kuin vain sukupuolten välisenä kysymyksenä. Vaikka Minna Canth olikin tulisieluinen naisasianainen, jonka ansiosta mm. yliopiston ovet avautuivat muillekin kuin vain miehille, näki hän tasa-arvon ja tasavertaisuuden myös laajemmin, yhteiskuntaluokkiin ja -rakenteisiin liittyvänä asiana.
Toinen asia, mikä on tänään askarruttanut on se, että titiVITUNtyy -blogin kirjoittaja on selvinnyt!

En ole aivan täysin vakuuttunut siitä, että olisinko halunnut salaisuuden paljastuvan. Bloggari-Reino alkoi olla jo niin kokonainen hahmo, että on suoraan sanottuna pikkuisen antikliimaksi saada tietää totuus. Vaikka siis JuFo “JuFo III” Peltomaa onkin varmasti livenä fiksu ja cool tyyppi. Eikä nyt voi täysin kieltää sitäkään, että kyllähän vanhan Raptori-fanin sydän vähän hypähti, että no niin tietty…
Kaikki muistot ei kyllä ehkä kestä ihan samalla tavoin päivänpaisteeseen retuuttamista. Flunssassa kuumeisena kärvistelevä Peetu on aivan kysymysmerkkinä ja pyörittää ihmeissään silmiään, kun yritän selittää, että Raptori ja Oi Beibi oli aikoinaan tosi hauska ja uudenlainen ja very hilarious. Kieltämättä ihmettelen vähän itsekin.

Peetu on tosiaan tänään kipeänä – eikä näitä tämän postauksen kuvia muutenkaan olisi voinut tänään ottaa. Eilen oli vielä kuivaa ja kylmänkirpeää, tänään aamulla tuntui kevyet tennarit ihan järkevältä vaihtoehdolta, mutta puoliltapäivin alkoi sellainen räntäsade, ettei mitään rajaa. Täytyy tunnustaa, että kotimatkalla tuli melkein itku, kun alijäähtyneet jalkarätit läiskähteli pitkin naamaa.

 

• takki, Mintun ompelimosta
• hame, Forever21
• huivi, Primark
• nilkkurit, minimarket

Viikonloppuna tuskailtiin, kun joku on “unohtanut” joulukuusen raadon partsille. Mihin ihmeeseen sen nyt heivaisi ja kun aurinkoinen terassi- (lue: parveke-) kausikin oli juuri alkamassa? Samalla hiukan salaa hihiteltiin somea kansoittaville kuville takatalvessa kärvistevästä Suomesta. Ei olisi pitänyt, sillä iskihän se takatalvi tännekin. Tietenkin. Olisihan se nyt käytännössä täysi mahdottomuus, että jo maaliskuun puolessa välissä päästäisiin nauttimaan täydestä keväästä. No, lumi ei onneksi jäänyt maahan mitenkään kiusaksi asti ja nyt saadaan taas nauttia kuivasta asfaltista.
Maaliskuu on jotenkin hassu kuukausi vuodenaikojen välissä. Ei oikein enää kunnon talvea, mutta ei vielä kevättäkään. Pienellä vaivalla pääsisi helposti vielä viettämään mukavaa lumiriehapäivää, mutta mielessään sitä mallailee jo sandaaleja päivän asukokonaisuuksiin. Onneksi kuun alkupuolella on edes Karkin synttärit – muuten koko maaliskuu tuntuisi täysin turhanaikaiselta välivaiheelta.

Välivaihevuodenajat ja -kelit ovat tunnetusti varsinaisia pukeutumisinspiraation murhaajia. Heleät värit tuntuvat hyvältä luuytimessä, kun sattuu paisteinen ja lämmin päivä. Näinä takatalvihenkisinä puoliharmaina sitä taas yrittää tasapainoilla jossain talventumman ja keväänkepeän välimaastossa.
Farkut on täkäläisen office-pukeutumisen peruspilari oli sesonki mikä hyvänsä. Varsinkin keskitummat ovat siitä hyvät, että niiden kanssa ei tarvitse juuri vuodenaikoja katsella. Tänään oli aikas iisi toimistopäivä muuten. Suurin osa tiimiäni on Suomessa koulutuksessa, joten mitään erityisiä kokouksia tai muuta muodollisempaa outfittia vaativaa ei ollut ohjelmassa.

Tuumasin, että reteä violetti tiikeripaita on tänään just hyvä. Tiikerin vihreät muovitimangisydämet matsaavat hienosti Glitteriltä saatuihin asennekorviksiin.

 

• t-paita, Lanvin for H&M
• jakku, frk
• farkut, H&M
• kengät, Acne
• korvikset, Glitter (saatu)

Facebookia, Instagramia, Twitteria ja mitä näitä nyt on selatessa tulee sellainen olo, että puoli maailmaa on tällä hetkellä Lontoossa, New Yorkissa, Pariisissa, Bangkokissa tai jossain muussa ihanassa paikassa kevätlomamatkailemassa juuri nyt. Ulkona auringonpaisteessa nautittujen herkkubrussien kuvat kieltämättä pistivät hiukan matkakuumehermoja koetukselle. Toisaalta en kyllä halua valittaa – aivan ihana sunnuntai tuli vietettyä täällä kotikulmillakin.
Sunnuntain ohjelma koostui lähinnä ylipitkäksi venähtäneestä aamun lehden lukutuokiosta ja Karkin ja Peetun kanssa hengailusta. Päivän pääaktiviteetin piti olla Karkin synttäreitten juhlistaminen Suomesta saapuneitten sukulaisten kanssa, mutta koko revohka oli onnistunut saamaan jostain ärhäkän mahataudin, joten suunnitelmat menivät kokonaan uusiksi. Korkattiin silti terassikausi ja nautiskeltiin hetki iltapäiväauringossa partsilla. Edes joulun jäljiltä parvekkeella edelleen lymyilevä joulukuusen raato ei jaksanut rasittaa ainakaan kovin paljoa… Hiukan kyllä ihmeteltiin, että mihin ihmeeseen saadaan se siitä hävitettyä. No, onneksi täällä on tapana polttaa kokkoa vappuaattona ja ihan meidän lähellä on lähin paikka, mihin tuon meidänkin onnettoman puuparan voi käydä dumppaamassa.

Peetu matsasi aurinkoiseen päivään ihanan puhtaankeltaisen mekon. Kuvastakin ehkä juuri ja juuri erottuu materiaalin kivasti vähän vohvelimaiseksi kuvioitu pinta. Mekko on Peetun löytö Primarkista viime tammikuun Lontoon reissulta. EDIT: mekko onkin Forever21:sta! Menin hämyyn, kun se on kuitenkin ostettu fyyysisestä putiikista eikä netistä! Harmaa huppari sekä suojaa yhä varsin hileenä puhaltavalta tuulelta että näyttää sikahyvältä keltaisen kaverina.



 

• mekko, Forever21
• huppari (Mintun), Nike
• tennarit (Mintun), Karhu

Keväisen kuivilla kaduilla voi pistellä menemään kevyillä, herkullisen värisillä kävelykengillä. Parasta nauttia nyt, sillä ainakin jotain kevyttä takatalven tapaista on taidettu viikonlopuksi lupailla kummallekin puolen Pohjanlahtea.
Peetun torstain työasun ideana oli yhdistellä erilaisia mustavalkoraitoja. Punaiset minimarketin kävelykengät toimivat kokonaisuuden kiintopisteenä ja väriläiskänä. Vaikka kyllähän tuo rinnuksen norsukin oman huomionsa nappaa.

Punaiset nauhakengät oli kyllä todella mielettömän onnistunut löytö minimarketin ystiksestä! Vähän tummemman punainen pintanahka ja puhtaan kirkkaanpunainen kiiltonahka on ihan täydellisessä liitossa näissä herrainkenkäinspiroituneissa kaunokaisissa. Vaikka monien mielestä onkin iso ja vakava no-no kahden eri sävyisen punaisen yhdistäminen – ainakin näin kokonaisina pintoina.

Peetun hiusten violetit latvat on toteutettu L’Oréalilta testiin saaduilla “Hair Chalk” -hiusväreillä. Poispestävästä väristä on tulossa ihan erikseen juttua, kunhan saadaan ensin kerättyä vähän enemmän testikokemusta.

 

• neulepaita, Forever21
• mekko, Forever21
• kengät, minimarket