Peetun päivän asu viime lauantailta todistaa, että ihan kaikkia hellekesän vaatteita ei tarvitse pakata talvisäilöön. Fiksulla asustamisella kuuman kelin jumpsuitista kehkeytyy mainio outfit vaikka nyt sitten kaverin synttäribileisiin.
Peetun päivän soundtrack:
Ihan se kaikkein pimein ja mustin ja märin ja jäätävin syksy ei kyllä houkuta edelleenkään, mutta oikeastaan tällainen aurinkoinen, kivasti kirpakka syyskeli on aika ihanaa. Ja vihdoinkin saa käyttää vähän paksumpia vaatteita, kauniita pashmina-villaisia kaulahuiveja ja punaisia baskereita. Tai no, päähineet jätän kyllä suosiolla niille, jotka niitä osaavat käyttää. Niinkuin nyt esimerkiksi Peetulle.
Peetun uusi tweed-neuleinen paita ja Dunin neuloma rinkulakaulahuivi suorastaan houkuttavat nauttimaan kivasta syksystä. Hei, vielä on lehdet puissa ja päivisin yli 10 astetta lämmintä!
Aina välillä iskee auttamattomasti olo, että nyt-on-ihan-pakko-saada-jotain-uutta-kivaa-päällepantavaa. Jos samaan saumaan iskee tietoisuus tulevista pippaloista, jotka sitten yllättäen muuttuvat kaksiksi kivoiksi kemuiksi ja ihan sattumalta sattuu olemaan myös palkkapäivä, niin tietäähän sen, miten siinä käy…
Acnella uuteen mekkoon varattu budjetti tuplaantuu helposti ja ennenkuin sitä huomaakaan, roikkuu kätösessä vaaleanpunainen pussukka.
Mutta miten sitä voisikaan vastustella, kun eteen osuu jotain näin ihanaa:
Ja jotain, mikä heti ensisovittamisella tuntuu hyvältä ja omalta! Kyllähän sitä tietty pitää kelata kaikki vanhat ja hyviksi koetut perustelut tyyliin “musta ei mene koskaan muodista”, “kotelomekolle with-a-twist on aina käyttöä”, “onhan nyt juuri syksyn juhlakausi alussa” etsetera. Vaikka oikeasti en kyllä tarvinnut paljon vakuutteluja. 🙂
Tykkään ihan hurjasti mekon epäsymmetrisestä, toisen olkapään paljastavasta pääntiestä, bauhaus-henkisestä leikkauskuvioinnista ja ylipitkistä hihoista.
Hihat ovat todella ylitiöpitkät ja varustettu melkein kyynärpäähän ulottuvilla vetoketjuilla sekä peukaloreijillä! Pikkuisen tässä on kieltämättä urheiluvaate-/märkäpukuviboja, joihin olen langennut ennenkin. Mekko pääsee ensikäyttöön tulevana lauantaina ja silloin varmasti saan myös kuvia siitä päälläni.
Lisäksi Minttua lahjottiin ehkä maailman ihanimmilla, pettämättömän vintage-henkisillä Dolce&Gabbanan aurikolaseilla (thx luv!). Jotenkin näen itseni kurvailemassa punaisella skootterilla pitkin Roomaa just nämä sanikat päässäni!
Jotenkin meikkaamaton nassu ja kotiryytynyt olemus ei ihan täysin tee oikeutta kaunokaisille, mutta parempien kuvien puutteessa…
Eilen oli aivan megalomaanisen jännittävä päivä!
Kuvausryhmä tuli käymään…
Matkalla kohti Södermalmia
Kiertelyä SoFossa
Kuvausryhmä herätti pikkuisen huomiota tunnelbanassa. 😀
Shopping, shopping…
Päivän asu:
Jaakko Selinillä on ainakin Turon pikkutakki ja alla Nicolaj d’Étoiles -pusakka.
Söderin Beyond Retro
Lounaalla Urban Delissä
Lisäksi sain terkkuja rakkailta ystäviltä Suomesta… Luv u big time Tinni!!
Varmaan arvaattekin jo, mitä eilen tapahtui!?
Fiksut, riittävän matalat syksykelejä kestävät arkikengät on ollut ostoslistalla jo vaikka miten kauan… Miten ihmeen vaikeaa voikaan olla hankkia alle 12 cm korkoja?! No, lauantainen pikavisiitti Rizzossa vakuutti, että ihan kivoja mataliakin kenkiä löytyy lipsut-ballerinat-converset -genren ulkopuolelta.
Tänään iltapäivällä kiepsahdin sitten viimein oikein ostoksilla (hyvin harkittu ostos on… ööh… hyvin harkittu!). Jotenkin Rizzossa on kiva käydä ostoksilla. Pieni siivu silkkipaperia paperikassissa antaa fiiliksen, kuin olisi saanut paljon enemmänkin rahojensa vastineeksi.
Mutta siis ne järkevät, erittäin kävelykelpoiset syyskengät ovat tässä:
Tykkäilen ihan täysillä pikkuisen western-henkisestä korosta ja yleisilme ei muutenkaan ole kuitenkaan ihan liian järkevä. Merkki on DonDonna ja hintaa oli viirun yli 100 euroa. Ei paha hyvistä nahkakengistä!
Muutama päivä sitten Tukholman TopShopissa oli VIP-shoppailuilta. En nyt sitten tiedä miten vip se nyt oikeasti oli – tuntui, että kaikki, jotka olivat jostain saaneet tietää “vastausta pyydetään” -osoitteen olivat päätyneet paikalle… Mutta kivaa oli eniveis!
Karkki ja Karkin kaverijengi. Osutiin paikalle just täydellisesti noin 12,5 minuuttia ennen ovien aukeamista ja saatiin lunki paikka ihan hetkessä käsittämättömän pitkäksi venähtäneessä jonossa.
Karkin kaverilla oli ihan käsittämättömän hieno kirppislöytö-laukku. Milloinkahan sitä oikeasti itsekin ehtisi kunnon 2nd Hand -metsästykseen…
Jonoa tosiaan kertyi ihan hetkessä niin paljon, että hirvitti! Ja ihanihan pikkuisen tuli ikävä SOUKin edesmennyttä tilavaa TopShopia… Vaikka parempi tietty Gallerian pieni putiikki kuin ei ollenkaan.
Iltashoppailun suurin vetonaula oli tietty 20% alennus koko tarjonnasta…
Jo jonossa mietittiin parasta strategiaa ja päädyttiin siihen, että on parasta alottaa kengistä. Jaa-a, muutama muukin oli tainnut tehdä saman suunnitelman. 🙂
Mintun päätavoite oli tsekata TopShopin tuorein Kate Moss -mallisto. Jostain syystä olen ollut aina ihan hillitömän heikkona juuri noihin, vaikka ihan hyvin tiedänkin, että Kate Moss ei ole mikään suunnittelija ja tuskin vaikuttanut yhtä palaveria enempää itse suunnitteluprosessiin.
En nyt sitten tiedä johtuuko Gallerian TopShopin rajallisista tiloista vai mistä, mutta Kate Moss -mallistoa oli tarjolla tyyliin kaksi erilaista t-paitaa, yksi trikoomekko (harmaa täyspitkä – so next season!) ja ihania kashmir-sekoitetoppeja. Ainoa, mikä nyt pikkuisen kiinnosti, oli juuri nuo topit. Jotenkin kuitenkin tuntui, että syyskuussa puuterinvärisen nirunarutopin hankkiminen on aika tyhmää.
Ostoslistan ykkösenä oli matalat tai ainakin matalahkot (lue: järkevät) kengät. Kuvan puukkarit 12 cm korkoineen olivat lähimpänä, mihin pääsin. Ei kovin hyvin – vai mitä? Ha ha!
Mitenkään hillittömästi ei siis shoppailtu. Jotenkin oikeastaan tuollaiset hektiset ale-illat on aika stressaavia.. Olisi siis pitänyt käydä etukäteen rauhassa käydä fundeeraamassa ja sovittelemassa. Ihan niinkuin ennen alennusmyyntejäkin. Jotain sentään löytyi…
Viime syksystä kevääseen päiväntasaajan tuntumassa viihtynyt (ja muutenkin erittäin viluinen) Karkki on ollut kauhuissaan viileistä keleistä. Niinpä ihana (teko)turkissomisteinen myssy oli suorastaan pakkohankinta!
Ja tiedoksi kaikille niille, jotka ihmettelevät: kyllä, Karkki piti myssyä oikeasti päässään koko illan – eikä vain poseerannut kuvaa varten! 🙂
