Ompelimossa tapahtuu jälleen!

Löysin aika loppumattomalta tuntuvasta kangasvarastostani ihanan hiekkaisen vihreän puuvillasekoitekankaan. Materiaali on melko ohutta ja hetken mietiskelin, että parhaiten se sopisi johonkin mekkoon. Kuitenkin värinsä puolesta se ikäänkuin vaatii vähän safarihenkistä käsittelyä ja se taas ei oikein innostanut. Lopulta päältä pehmeäksi harjattu twill päätyi kevyiden kesähousujen materiaaliksi.

Kaava löytyi samasta tämän vuoden kakkos-Burdasta, kuin pellavajakkukin. Housuista oli lehdessä useampi eri versio: täyspitkät housut ja korkeavyötäröinen malli, jossa ei ollut lainkaan vyötärökaitaletta. Päädyin kopioimaan tuon kuvassa näkyvän version, eli normaalilla vyötärökaitaleella ja lyhyemmillä punteilla varustetun mallin.

Kangas sopi kyseiseen housumalliin oikein mainiosti. Sen sijaan housujen malliin en ole ihan täysin tyytyväinen… Fiksu olisi tietysti tarkistanut etukäteen, mutta minä en tietenkään hoksannut, että tässä mallissa – vaikka se ei olekaan se korkeavyötäröinen –  vyötärökaitale nousee tosiaan ihan vyötärölle asti, mikä tuntuu omaan makuuni aivan liian korkealta. Jotenkin sitä on tottunut, että normaalisti housujen vyötärökaitale osuu johonkin navan alle…

Toinen hassu juttu oli se, että tosiaan kopion tuon lyhyemmän version housuista, joka Burdan mielestä on selkeästi vajaamittainen. No Mintun päällä puntti oli edelleenkin hyvin pitkä ja poikkaisin pituudesta melkein 20 cm… Ties mille amatsoni-saksalaisille nuo on mitoitettu. 😀

Housujen taskut on piilotettu sivusaumaan, mikä ei ehkä ole ihan tyypillisintä chino-tyyliä. En halunnut korostaa taskujen sijaintia, joten jätin taskunsuun tikkaamatta.

Hienoinen mallipettymys olisi ollut vältettävissä sillä, että olisi malttanut mittanauhan kanssa zoomailla kaavaa, ennenkuin alkaa hommiin. Mutta kun inspis iskee, pitää valmista tulla ja hätäseen – ainakin täällä Mintun ompelimossa – ja siinä unohtuu välillä omatkin hyvät opit. No, kyllä housuille varmaan vielä käyttöä tulee… Ihan siistit loppukesän toimistohousut, eikö vaan?

Ensimmäistä kertaa moneen päivään pukeuduin oikein vaatteisiin… Koska varsinaisesti vaatteiksi ei kai lasketa niitä Balilta hankittuja lötköhousuja ja satunnaisia t-paitoja, joissa olen lomalaisen kotipäiviäni viettänyt.

Tänään piti kuitenkin käydä täydentämässä ompelimon lanka- ja vetoketjuvarastoa. Samalla käytiin ihanassa keittiötavaraputiikissa Gordon Bleussa, vaihtamassa Peetun ylppärilahjaksi saama hieno kivinen mortteli upeaan Le Creusetin vuokaan. Mortteli oli tosiaan hieno, mutta Peetulla on jo hyvä, ihan melkein samanlainen, joten lahja meni vaihtoon. Nyt meillä on (tai siis Peetulla on) ihana kermanvärinen, uunin kestävä kulho, johon voi tehdä amerikkalaistyylisiä syviä piirakoita. Just sellaisia, joita Aku Ankassa Mummo Ankka jäähdyttää ikkunalaudalla ja Karhukopla tulee ja vohkii koko piirakan!

Kummallinen kesäsää vain jatkuu. Eilen ukkosti aika herkullisesti ja tänään on ollut samanlainen kuuma, pilvistelevä, vähän sadetta tekevä päivä. Lämmintä on ollut silti, joten laitoin päälle H&M:ltä tilaamani kesämekon. Hyvä, että sillekin tulee vähän käyttöä. 🙂

• mekko, H&M
• sandaalit, Moheda
• laukku, Marc by Marc Jacobs

Ensimmäisen loma-arkipäivän kunniaksi päätin puhallella pölyt ompelukoneesta ja väsätä jo jonkin aikaa todo-listalla keikkuneen simppelin pellavajakun valmiiksi.

Malliksi valitsin helmikuun Burdasta löytyneen, vähän laatikkomaisen jakun kaavan. Kaupoista tuota vanhaa Burdaa ei enää saa, mutta tietääkseni kirjastoista sen voi lainata. Ja ainakin ennenvanhaan Tampereen kirjaston lehtienlukusalissa sai piirtää kaavoja ihan sille varatulla pöydällä. Kirjasto tarjosi jopa silkkipaperit ja hyvät viivottimet kaavan jäljentämistä varten. Mahtaakohan olla edelleen yhtä hyvä palvelu?

Burdassa jakku oli toteutettu kirkkaan vihreästä satiinista. Itse valitsin materiaaliksi huomattavasti leppeämmän luonnonvaalean pellavakankaan. Pellava on erittäin kiitollinen ja ompelijan kannalta helppo materiaali. Jo luonnostaan pikkuisen kurttuinen kangas antaa anteeksi satunnaiset harhatikit ihan toisella tavalla kuin esimerkiksi Burdassa käytetty satiini.

Malli on mielestäni kivan suoralinjainen ja selkeä. Takasauman leikkaus ja rintamuotolaskokset antavat silti jakulle pikkuisen muotoa niin, ettei se näytä tönköltä päällä. Ohjeen mukaan tuohon kuuluisi pienet olkatoppaukset, mutta yritän pärjäillä ilman… Jotenkin jakun keveys katoaisi maltillistenkin toppausten myötä. Tosin olkasaumaa on mallissa laskettu hiukan ja siitä syystä en jaksanut lähteä pohtimaan, miten olisin saanut kätevimmin olkatoppausvaran poistettua. Etenkin, kun olin jo tuossa vaiheessa ehtinyt leikata kappaleet.

Tällä kertaa en tehnyt kaavaan mitään muita muutoksia kuin, että suurensin pääntietä 1/2 cm takakappaleen puolella ja 1 cm etukappaleen puolella. Mallissa on todella niukka pääntie ja enemmänkin sitä olisi voinut suurentaa ilman, että kokonaisuus olisi kärsinyt.

Tikkasin myös melkein kaikki saumat. Pellava on tietystä jämäkkyydestä huolimatta aika lörppö materiaali ja ajattelin, että tikkaukset antavat vähän ryhtiä.

Olen oikein tyytyväinen lopputulokseen! Jakkusesta tuli juuri sellainen kevyt paidan ja päällysvaatteen välimuoto, mitä halusinkin. Hyvä vaihtoehto sille iänikuiselle neuletakille… Se, että jakussa ei ole napitusta tai muutakaan kiinnitystä, lisää keveyden ja helppouden tuntua.

Kaava on mielestäni oikein hyvä ja hyvin mitoitettu. Kahden kappaleen hiha istahtaa kädentiehen ilman ähellystä – siitä yleensä tietää, onko kaavan piirtäjä ollut tehtäviensä tasalla. 🙂

Ei voisi loma paremmin alkaa! Eilen parannettiin maailmaa hyvän ystävän kanssa Söderin terasseilla ja tänään on saanut loikoilla auringossa, uida lämpimässä järvessä ja herkutella maailman parhaalla pehmiksella. Eikä siinä vielä kaikki! Kohta hyökätään leffateatteriin Peetun, Karkin, Ericin ja Vesan kanssa katsomaan uutta Batmaniä. Luulen, että olen ansainnut jättilootan popcornia. 🙂

Eiliselle terassikierrokselle pukeuduin ihanaan Zaran kalamekkoon. Laitoin mekon kaveriksi TopShopin matalat nahkasandaalit silläkin uhalla, että yksikin anonyymi kommentoija oli sitä mieltä, että minun tulisi kulkea aina koroissa ja jättää “mummoläpyskät” käyttämättä. No, ainakin nämä läpyskät ovat ihanat jalassa ja matsaavat värinsä puolesta täydellisesti mekkoon.

Hiuksiin väsäsin palmikkohässäkkänutturan ja sen ansiosta mekon kaunis selkäpuolen pääntie pääsi kunnolla oikeuksiinsa.

• mekko, Zara
• sandaalit, TopShop
• aurinkolasit, Dolce & Gabbana

Jee – arvatkaapas kuka on lomalainen!? Haha! Ja niiiin ihanaa, että aurinko ja lämpö päättivät just tänään tehdä ainakin visiitin tänne Tukholmaan! Oikeastaan aika fiksua jakaa loma kahteen osaan ja olla välillä töissä koko kuukausi. Alkukesän lomasta tuntuu olevan jo ikuisuus ja tavallaan aika nastaa jäädä pois töistä nyt, kun monet alkaa palailla takaisin.

Mutta nyt pikaisesti perjantain toimistoasu. Ihan justiinsa pitää singahtaa ovesta pihalle ja viettämään ihanaa tyttöjen iltaa hyvän ystävän kanssa. Viimeinen toimistopäivä ennen lomia meni Styleinin mallikappalemyynnistä haaviin osuneessa liehupaidassa ja epätoivoisessa yrityksessä saada H&M:n kesäsandaaleja istahtaan johonkin asuun.. 🙂 (Aivan älyttömän vaikea saada tuon topin värejä toistumaan edes jotenkin järkevästi kuvissa… Se on oikeasti ihanasti vihreä-sininen-nude -sävyinen painatukseltaan, mutta kuvissa näyttää lähinnä harmaalta. Oh well.)

• toppi, Stylein
• farkut (Peetun), Acne (Kex)
• sandaalit, H&M

En väitä, ettenkö aika useinkin miettisi jo edellisenä iltana, mitä laitan päälleni seuraavana päivänä. Usein ajatus lähtee jostain vaatteesta, jota en ole vähään aikaan käyttänyt tai esimerkiksi kengistä, jotka tuntuvat hankalalta yhdistää yhtään mihinkään. Tai sitten jostain super-ihanasta, jota olen hankkinut ja suunnittelen, miten uutukaisen yhdistelisin. Sitten on taas niitä päiviä, jolloin aamukiireessä ei ole todellakaan hajuakaan, mitä sitä taas tänään kiskoisi päällensä ja – jos totta puhutaan – fiilis on myös EVVK. Tänään oli yksi niistä päivä…

Musta kapea hame on garderobini peruspilari numero yksi, siisti valkoinen t-paita tulee heti sijalla kaksi, iisi perusjakku – mielellään with a twist – tulee sijoille 3 – 5 ja mukavat kengät vievät sitten varmaan kaikki loput top-kymppipaikat. Tämänaamuisen kokovartalo-bad-hair-dayn pelastus oli se, että joskus olen hokannut, mitä kannattaa laittaa päälle silloin, kun mikään ei tunnu toimivan. Ihan hyväksi tunsin oloni aamustresseissä päälle päätyneessä asussa ainakin noin pukeutumismielessä. Jos bloggari näyttää hiukan väsyneeltä kuvissa, se johtuu vain (toivottavasti!) puolilta päivin iskeneestä migreenistä, jonka onneksi sain aika hyvin kuriin omalääkäriltäni saamilla, aikaisempaa tujummilla lääkkeillä.

Jakku on alunperin Karkin. En ole ihan varma olenko saanut sen vai olenko saanut sen vain lainaan – ei näistä voi koskaan olla ihan varma. ;D Tykkään siitä jokatapauksessa kovasti. Jakku on paksua napakkaa jerseytä, mikä tekee siitä todella mukavan toimistovaatteen – ikinä ei kiristä tai kinnaa mistään. Siitä huolimatta se on yhtä fiksun näköinen kuin “oikea” jakku. Hihoissa on hauskat poimutukset, joiden ansiosta jakku näyttää aina siltä kuin olisi rennosti kiskaissut vähän ranteita näkyviin.

• jakku (Karkin), H&M
• hame, H&M
• t-paita, H&M
• ballerinat, Marc by Marc Jacobs