Tämän päiväinen asuni ei ole millään tavalla kommentti eiliseen yhteistyömallistovuodatukseen. Vaikka olisi voinut ollakin. Edelleen varsinaisessa tehokäytössä oleva Marnin H&M-malliston t-paita on yksi käytetyimpiä, mitä garderobistani löytyy. Luonnonvalkoisen paidan musta pääntieresori antaa yllättävän paljon ryhtiä ja tekee siksi tuosta helposti toimistolle sopivan, vähän puetumman oloisen. Tykkään myös naivistisesta printistä kovasti.
Eihän tuo mikään asiakaspalaveripäivien asu ole, mutta konttorirotan random-arkena toimii ihan just täydellisesti. Marni-malliston kanssa ei nyt vielä tohdi rehvahstella vuosikausia kestäneestä käyttöjaksosta, sillä lanseerauksesta tulee kevättalvella kuluneeksi vasta kolme vuotta, mutta uudeltahan tuo oikeasti omasta mielestäni tuntuukin edelleen.

Vuosi sitten lanseeratun Isabel Marant -yhteistyön tuotoksista ostin itselleni valkoiset, hauskoilla country-etno sivusaumanauhoilla koristellut farkut. Olin jo pidempään ennen Marantin malliston lanseerausta miettinyt, että haluaisin talvikäyttöön sopivat valkoiset housut ja mieluiten farkkumalliset. Varmasti olisin päätynyt johonkin muuhun vaihtoehtoon, jos päivän asun housuja ei olisi ollut mukana yhteistyömallistossa.
Eli olisin jokatapauksessa törmännyt siihen syyhyn, minkä vuoksi en voi väittää Isabel Marant -farkkujeni olevan varsinaisesti missään tehokäytössä: valkoinen väri housuissa ei ole kovin kätevä. Farkut on pestävä käytännöllisesti katsoen jokaisen käyttökerran jälkeen, vaikka miten yrittäisi elää siististi. (Jotain olen näköjään ehtinyt saada vasempaan polveen jo tämän päivän aikana… aaargh! Ensin luulin, että näytössäni on vain joku tahra… Haha!). Jos on vähänkään märkä maa, ei kannata edes harkita housujen jalkaan laittamista. Pienen pienikin kosteus riittää kurastamaan takapohkeet polvitaipeeseen asti.
Se ei silti tarkoita, että olisin heittämässä housuja menemään tai muuten pitäisin hankintaa olennaisen huonona. Ei, Isabel Marantin henkkamalliston valkoiset farkut ovat ihan lempparit – on vain hyväksyttävä, että niitä ei voi ihan aina laittaa päälle.

 

• t-paita, Marni at H&M
• farkut, Isabel Marant pour H&M
• jakku, H&M
• kengät, Dr. Martens

Pienestä kisaväsymyksestä huolimatta – tässä esittelyssä Henkan Alexander Wang -mallistosta hankkimani jutut. Kisaväsymyksellä tarkoitan siis sitä, että ainakin itse odotan aina kovin innolla näitä mallistoja, seuraan julkisuuteen vuotavia kuvia ja h-hetken lähestyessä luen tarkkaan kaikki ennakkoarvostelut. Puhumattakaan siitä, että teen tarkat suunnitelmat, mitä haluan saada ostetuksi ja mihin budjetti antaa myöden.
Sitten, kun koko ruljanssi on ohi, koko aiheesta puhuminen alkaa kyllästyttää. Kuitenkin tiedän kokemuksesta, että yhteistyömallistovaatteista tulee itselleni aina pitkäaikaisia garderobin tukipilareita ja pukeutumispalapelin kulmapaloja. Ja kyllähän nyt sellaiset ostokset ansaitsevat ihan oman esittelypostauksensa!
Shoppailuhässäkän keskellä vaikeimmat saavuttaa olivat hienot, nahkapäälliset “lipsut”. Olin jo melkein luovuttanut koko ajatuksesta, kun bongasin yhden laatikon ihan muualla, kaikkien hyllyjen alla, ja kengät sattuivat olemaan juuri omaa kokoani! En ollut uskoa tuuriani, kun sain napattua unelmien kesäkengät itselleni. Ja voin kertoa, että ne ovat ihan mielettömän mahtavan tuntuiset jalassa.

Toivelistani yläpäässä oli myös lyhyt laatikkomallinen scuba-paita. VIP-shoppailuillan aluksi sain käsiini yhden XS-kokoisen harmaan version ko.paidasta ja sitä yritin huonolla menestyksellä treidata sovituskopin ulkopuolella mustaan M-kokoiseen paitaan. Olin jo käynyt maksamassa muut ostokseni ja päättänyt, että elämäni jatkuu ilman scuba-ihanuutta, kun havaitsin, että tavarahissistä tulee ulos vaaterekki täynnä mustia paitoja. Yksi M-kokoinen tänne kiitos!
Scuba-paita pääsi edustamaan toimistolle heti torstaina. Yllättävän monet työkaverini tajusi paitani jujun, vaikka stailaus valkoisen kauluspaidan ja mustien farkkujen kanssa olikin varsin huomiotaherättämätön.

Jersey-mekon tarina ei myöskään ollut mitenkään suoraviivainen. Löysin M-kokoisen mekon roikkumassa asusteosastolla korvakorunaulassa. Joku oli varmaan mallaillut useampaa kokoa ja päätynyt jättämään mediumin Mintun saaliiksi.

 
Ainoa asia, minkä löysin ihan normaalisti omalta paikaltaan tangosta, on miesten malliston “Choose your player” -teeppari. Tykkään paidasta aivan valtavasti ja se istuu juuri kivan rennon väljästi päälläni. Painatus on todella mieleiseni, melkein näkymätön reliefi. Perjantaina yhdistin paitaan mustan kapean hameen, mustan perusjakun ja mustat nauhakengät. Todella übermusta kokonaisuus tuntui pitkästä aikaa virkistävältä kaikessa monokromisuudessaan.
Edellämainittuja – ja monia muitakin – asuja on tulossa ihan satavarmasti blogiin esittelyyn. Tapanani kun on ollut käyttää näitä yhteistyömallistojen tuotoksia vuosikausia.

Noniin, täällä sitä ollaan taas kyynärpäät teroitettuna valmiina taistelemaan H&M:n Alexander Wang -malliston helmistä. Torstai-aamuna myyntiin tulevat vetimet houkuttelee mitä suuremmalla todennäköisyydellä tälläkin kertaa ihan kiitettävän määrän shoppailuhalukkaita liikkeelle, joten perusteellinen etukäteissuunnittelu on melkeinpä pakollista.
Täytyy kyllä tunnustaa, että sain kutsun jo tämän illan VIP-shoppailutilaisuuteen, joten tsäänssit napata toivelistan jutut on ehkä piirun verran suuremmat. Toisaalta ainakin vuosi sitten, myös VIP-tilaisuus vaati varsin päättäväistä mielenlaatua ja selkeää shoppailusuunnitelmaa – sen verran kiitettävästi oli porukkaa paikalla silloinkin. Mikäli budjettini olisi jälleen kerran rajaton, wish list kattaisi lähes koko malliston. Koska näin ei kuitenkaan ole, olen listannut haluamani Wangit pakkosaada -järjestykseen.
Ykköset:

Jaquard-kudottu jersey-mekko ja nahkaiset “salikengät”. Molemmat on niin pakko saada, että jos VIP-shoppailu ja nettimetsästys antavat vesiperän, pitää varmasti taas kerran hätyytellä Tampereen porukoita. Ne on kyllä ennenkin auttanut tällaisissa äärimmäisissä shoppailu-hätätiloissa.
Melkein pakko saada:

Lyhyen scuba-collegen ja laser-leikatut bikinit yritän napsia mukaani jo tänään illalla. Jos ei onnista niin nettipeukalo joutuu huomenna kovalle koetukselle. Varsinkin paita on ihan ehdoton, mutta jostain syystä en saa bikineitäkään pois mielestäni, vaikkei niiden sesonki olekaan varsinaisesti päällä juuri nyt.
Ihan hirveän mielelläni haluaisin nämäkin:

Mallistossa on mukana useampikin hieno takki-/anorakkityyppinen vaatekappale – ja kaikki ovat toinen toistaan hienompia. Varsinkin parka on iskostunut haluhermoihin jo ensimmäisistä julkisuuteen vuotaneista kuvista lähtien. Jotenkin en vain kykene perustelemaan itselleni sen hankintaa, koska takkivalikoimani kasvoi viime talvena Samsøe & Samsøe -merkkisellä grafiitinharmaalla vettäpitävällä öljykangasparkalla. Eikä taida garderobistani löytyä aukkoa biker-malliselle toppanahkatakille tai vielä yhdelle parille aivan liian korkeita kenkiäkään – niin hienoja kuin ne olisivatkin.
Housuosastolta kelpaisi kyllä:

Scuba-pöksyt, nahkaiset nappiverkkarit ja superteknisen oloiset leggarit ovat kaikki mielestäni huippuhienoja! Voi olla, että live-tapaamisen jälkeen jotkut näistä päätyvät ensimmäiseen, ihan ehdottomasti pakko saada -kategoriaan…
Miesten osaston herkut:

Aikaisemmista H&M:n yhteityömallistoista olen hankkinut melkein joka kerta jotain myös miesten osastolta. Siis ihan itselleni. Tällä kertaa kuumottelisi avaruushenkinen hopeinen untuvatakki (miten siistiä, kun olisi aina foliohattu mukana!!) ja musta t-paita. Takkia en taida ihan tosissani sillä silmällä katsella, mutta teeppari saattaa hyvinkin päätyä omistukseeni. Ei yksi käyttökelpoinen lisä t-paitojen suurkuluttajalle mikään huono investointi olisi.
No, saa nyt sitten nähdä, mitä kaikkea sitä osuu kohdalle tänään illalla. Ei sekään olisi ihan tavatonta, että suunnitelmat muuttuvat, kun näkee vaatteet ensimmäisen kerran luonnossa.

Ensi viikolla on taas pari superkiinnostavaa ystävämyyntiä täällä Tukholmassa. Tiedoksi siis kaikille shoppailuhalukkaille, jotka sattuvat olemaan näillä kulmilla oikeaan aikaan. Etenkin Filippa K:lla on ollut tapana hemmotella todella edullisilla hinnoilla ja suhteellisen laajalla valikoimalla. Dagmarillakin on yleensä ihan runsaasti kampetta myynnissä, mutta hinnat ovat aavistuksen korkeammat. Tosin sielläkin on helposti 60% – 70% alkuperäisistä alennusta ja vanhempien mallistojen häntiä voi löytää ihan pilkkahintaan.

Aika ankaraa jumittamista havaittavissa uuden luottohameen kanssa. Näköjään en osaa enää pukeutua sen paremmin juhlaan kuin arkeenkaan ilman nahkavekkariani. Jotenkin tunnen oloni se päällä mukavaksi, hauskalla tavalla tyylikkääksi ja persoonallisella tavalla klassiseksi. Pitäisi varmaan yrittää etsiä joku toinenkin saman tyylinen hame, ettei tuota tule käytettyä ihan täysin puhki.
Mutta kyllä onkin ollut ihania, aurinkoisia syyspäiviä! Jotenkin sitä tuntee olonsa aivan erilaiseksi, iloisemmaksi ja kevyemmäksi, kun päivällä paistaa aurinko – eikä aamullakaan ole ihan pilkkopimeää. Iltaisin olen nyt vihdoin päässyt hyvään teen juomis- ja kynttilöiden polttamisvireeseen. Sekin tuntuu yllättävän mukavalta. Ja kohta saa alkaa tosissaan touhuta joulua – kivaa! (Vaikka jotkut on kyllä näköjään jo aloittaneet joulupukille kirjoittelun…).

Jakkumaisena asiana tämän päivän asussa on Henkan alesta hankkimani ohut valkoinen mustaruudutettu kauluspaita. Oikeasti se näytti ihan kivalta toimistolla, mutta ulkona oli kuvia otettaessa sen verran kova tuuli, että mikään ei oikein halunnut asettua paikalleen.Tukka silmillä ja paidanhelmat lepattaen – sellaista glamouria tänään.
Huomenna onkin sitten taas jo perjantai – mihin ihmeeseen kaikki viikot menee? Lauantaisen pyhäpäivän johdosta saan taas nauttia siitä ihastuttavasta ruotsalaisesta kummallisuudesta, jonka mukaan perjantaisin, joita seuraa pyhäpäiväksi julistettu lauantai, töitä tehdään vain lounaaseen asti. Kaikkien näiden vuosien jälkeenkin tuo jaksaa ihmetyttää – mutta en toki valita! Puoli päivää töitä ja sen jälkeen voi nauttia muutaman tunnin pidemmästä viikonlopusta.

 

• toppi, Mexx
• paita, H&M
• hame, TopShop
• kengät, Vagabond

Lisää kesäsäilöstä takaisin käyttöön kaivettuja asioita: Acnen ihanat poninkarvaiset Pistolit!! En muistanutkaan, miten kovasti niistä tykkään – ja miten hyvät ne on jalassa. Aivan täydellinen arkikäyttöön sopiva koron korkeus, joka antaa olemukselle hiukan ryhtiä, muttei estä junan kiinni juoksemista aamukiireessä.
Tässä esittelyssä myös vaate, jolle olen antanut nimen “vyötäröjakku”. Nimitys tulee siitä, että jopa kaltaiseni suora pötkylä voi saada aikaiseksi illuusion vyötäröstä jakun leikkauksen ansiosta. Varsin kiitollisena sitä on kieltämättä tullut toimistolla käytettyä. Ehkä vähän turhankin usein.

Joko muuten Suomessa on pikkujoulukausi alkanut? Muistelisin, että ensimmäisiä jouluaiheisia firmajuhlia vietetään siellä jo näin Halloweenin korvilla. Toisaalta sesonki päättyy viimeistään Itsenäisyyspäivään, kun taas täällä meilläpäin kiireisin pikkujoulujuhlaviikko tuntuu olevan se viimeinen ennen sitä varsinaista.
Tämä tuli nyt mieleeni kahdestakin eri syystä. Toisaalta en jaksaisi odottaa enää yhtään, että saisin alkaa kunnon jouluhössötyksen. Sen verran ollaan nyt jo onneksi tehty suunnitelmia, että tytöt tulee molemmat kotiin joululomaksi (ihanaa!!), aattoiltaa vietetään yhdessä ja mukaan tulee vähän sukua ja ehkä ystäviäkin.
Lisäksi erityisesti työpaikan pikkujoulut on pyörinyt päässä, sillä juhlakutsu kolahti sähköpostilaatikkoon muutama päivä sitten paljastaen tämän vuotisen teeman. Ja se on niinkin helppo kuin “90-luku”.

Siis excuse moi, mutta miten ihmeessä sitä voi pukeutua 90-luku -teeman mukaisesti? En tiedä olenko vain niin vanha, mutta tuntuu, että kyseinen vuosikymmen on niin lähellä, että siitä ei vielä ole ehtinyt mehustua sitä kirkkainta tyyliydintä esiin. Spice Girls, grunge, Madonnan tötterökorsetti (pahus… vieläköhän niitä Lindexin versioita olisi jossain jäljellä…), salihousut ja catwalkien puhdaslinjainen androgyniys ovat kaikki 90-lukua. Omasta sen aikaisesta juhlapukeutumisestani muistan lähinnä mustat ja viininpunaiset antiikkisametin tai loimusametin nimellä kulkeneesta polyesterijerseystä tehdyt vesirajaa hipovat mekot ja sivuheitto-otsiksen. Urp.
Eikun nyt keksin, mitä tässä pitää tehdä! On aivan pakko katsoa Friendsit läpi ensimmäisestä tuotantokaudesta alkaen!! Siitä jos mistä saa käyttökelpoista ysäri-inspiraatiota. Samalla tulee hoidettua HIMYM:n jälkeinen “mitä-ihmettä-mä-nyt-tölläisin” -ongelma. Täydellinen win-win -tilanne!

• jakku, H&M
• hame, H&M
• kengät, Acne