Kevätfiiliksissäni kaivoin vaatekaapin perukoilta takaisin käyttöön “mosaiikkihameen” – eli aikoinaan Hennesin alesta hankkimani sinisävyisen luottovaatteen. Kutsun sitä mosaiikkihameeksi, koska kuosista tulee mieleen vähän marokkolaiset kaakelikoristukset. En tosin ole koskaan käynyt Marokossa, mutta mielikuvat on mitä ne on. Sävymaailma on sen verran keväinen/kesäinen, että syksyllä tuo pääsee talviunille huilaamaan, mutta nyt tunsin, että on taas sen aika.
Kaveriksi hame sai Foo Fightersin keikkapaidan ja lämmikkeeksi Asokselta hankkimani pitkän kashmir-neuleen. T-paita on sekin aika kesäinen – ainakin fiilikseltään, mutta neule tasapainottaa hiukan kokonaisuutta paremmin alkukevääseen sopivaksi.

Olen onnistunut sössimään kameran asetuksia jotenkin hassusti niin, että kuvista tulee tosi vaaleanpunaisia alunperin. En ole etsinnöistäni huolimatta löytänyt, miten valkotasapainon saisi asetettua kohdilleen. Siksi olen joutunut säätämään kuvien värejä aika paljon jälkikäteen, eikä t-paidan printtiin sopiva matta oranssinpunainen huulikiilto taida oikein erottua… Pitänee yrittää saada pientä on-line apua joltain Olympus-velholta!
Nyt täytyy kuitenkin painua salamana nukkumaan, sillä huomisaamuna herätyskello soi raikkaasti jo klo 4.00. Edessä on pikareissu Helsinkiin siviilitöiden myyntikokoukseen. Kaksi herätyskelloa on jo laitettu soimaan, vaatteet valmiiksi tuolille ja taksi tilattuna. Nyt ei muuta kuin toivotaan, ettei matkatäpinä karkoita nukkumattia…

 

• t-paita, Foo Fighters keikkapaita
• neuletakki, Asos
• hame, H&M
• nilkkurit, H&M

Laukkuvarastoni on kasvanut juuri uudella yksilöllä! Muutaman päivän yhteiselon jälkeen voin kertoa, että olen aivan totaalisen ihastunut uuteen tulokkaaseen. Kaunis keskiruskea sävy, kermaisen pehmeä nahka ja just sopiva isohko, muttei jättisuuri koko, tekee laukusta aivan täydellisen arkilaukun. Ja mikä parasta, hankkiminen ei verottanut yhtään tämän vuoden sallitusta viidestätoista muotiostoksesta.
Peetu oli viettämässä pääsiäistä kotona ja päätimme toteuttaa vaihtokaupan, josta olemme puhuneet jo jonkin aikaa. Michael Korsin tote on neidon ostos viime kesältä. Se oli sitten kuitenkin Peetun makuun liian bling-bling kultaisine yksityiskohtineen ja oli jäänyt lähinnä täysin käyttämättä. Vähän saman kohtalon kokivat syksyllä hankkimani mustat Niken Air Force 1 -tennarit. En oikein edes kunnolla ymmärrä, mikä niissä sitten mätti, jotenkin ne ei vain tuntuneet istahtavan asuihin, vaikka kovasti yritin stailailla klassikkotennareita useampiin eri tyylisiin asuihin.
Lopulta päätimme tehdä vahtarit. Peetu sai AF 1:t ja Minttu laukun.

Käytännöllisyydessään Michael Kors on ihan huippuluokkaa. Rakastan sen monia taskuja, joihin voi järjestellä kaikki elämän pikku tarveasiat omiin lokeroihinsa. Tapanani on muuttaa asumaan arkilaukkuun ja hyvältä kumppanilta odotan ennenkaikkea toimivuutta kaikissa käänteistä. Taskujen lisäksi pitkä olkahihna kantokahvojen lisäksi auttaa, kun kannettavana on tietokonelaukkua ja treenikassia etsetera. Ihanaa, kun voi vaihdella kantaako laukkua kädessä vai messenger-tyyliin olan yli.
Tosin kivasta ulkonäöstäkään ei ole haittaa.

Peetu oli ottanut pois lajityypillisen MK-kolikon killumasta – kultaa oli hänen mielestään muutenkin ihan liikaa. Itse laitoin sen takaisin, mutta laukun päätyyn, enkä eteen, mihin se kai oikeasti kuuluisi.
Ihan mahtavaa, että voi astella kevääseen uuden laukun kanssa ja ihan ilman shoppailuongelmia! Ja se täytyy vielä lisätä, että Peetu on vähintään yhtä tyytyväinen uusiin tennareihinsa.

En väitä, etteikö jo päättymässä olevat pääsiäisenpyhät olisi vaikuttanut tämän päivän postausideaan. Virallinen pääsiäisväri – keltainen – on periaatteessa inhokkivärini numero yksi. Mutta vain periaatteessa, sillä niin paljon kuin inhoankin keltaisia vaatteita, samainen väri asusteissa on ihan suosikkini.
Skidinä lempivärini olivat keltainen ja vihreä. Osittain se johtui varmasti siitä, että noin neljä-viisi -vuotiaana rakastuin korviani myöten bestikseni pari vuotta vanhempaan veljeen, joka pelasi Ilveksessä. (Ihan älytöntä googlata blogijuttua kirjoittaessa ihminen, jota ei ole tavannut noin kahteen ziljoonaan vuoteen ja tajuta, että hänellä on oma Wikipedia-sivu!) Kaikki päikkärissä tekemäni askartelut oliva kelta-vihreitä ja muistan rakastaneeni varsinkin keltaista tosi paljon.
Ainoa ongelma on, että keltainen – lähestulkoon riippumatta värisävystä – ei todellakaan sovi ihoni sävyyn! Oma perusväritykseni on aivan liian pliisu ja sopii huomattavasti paremmin yhteen murrettujen ja maanläheisten sävyjen kanssa. Aksenttivärinäkin käytän mieluiten punaista tai sähkönsinistä. Tosin joskus en vaan voi vastustaa keltaisen kutsua!

Laukut ja kengät toimivat mielestäni hyvin ihan missä häly-värissä tahansa. Se on sikäli hyvä, jos välillä iskee hillitön halu ympäröidä itsensä sävyllä, joka periaatteessa ei sovi ollenkaan.
Kuvat: Minttu, net-a-porter, shopbop, Acne

Sekä Instagram että Facebook vahvistaa, että viikonloppuna täällä meitä ilahduttanut takatalvi on siirtynyt pikkurapakon ylitse sinne vanhaan kotimaahani. Meillä myräkkä alkoi perjantaina, joka jatkui vielä maanantaina vesisateella, mutta eilen oli jo taas kymmenen astetta lämmintä. Eli koittakaa kestää siellä lahden toisella puolella – viimeistään ylihuomenna paistaa taas!
Kevään paluun kunniaksi kaivoin garderobista Minimarketin kukka-bomberin, josta tykkään aivan valtavasti. Harmittavan huonosti kuvissa toistuu kuosin kaikki hienot nyanssit. Sinisen eri sävyjen lisäksi mukana on myös aavistus hentoa pinkkiä, mikä tuo kivaa twistiä jakun ilmeeseen ja matsaa hyvin tennareitten punaiseen.

Muuten tämän päivän pääaktiviteetti on ollut saada kaikki (siis “kaikki”) valmiiksi aikaisin huomenaamulla alkavaa Åren reissua varten. Olin suunnitellut – itselleni tyypilliseen tapaan – sekunttiaikataulun tälle illalle, että ehdin tehdä kaiken, mitä muka on ihan pakko saada valmiiksi. Tulipa sitten pikkuinen yllätys, kun sain vahvistuksen Blue Tomato -nimisestä nettikaupasta, että tilaamani lumilautapussi toimitetaan ensi perjantaina. Tilausta tehdessäni toimitusajaksi luvattiin 1 – 4 päivää ja siksi uskalsin ylipäätään luottaa siihen, että saan tilaukseni ajoissa. Nyt tuosta on kulunut 11 päivää ja toimitus tosiaan vasta perjantaina.
Tänään olen sitten ihan hulluna soitellut läpi jokaisen urheilu- ja laskettelukaupan täällä Tukholmassa. Siksi alunperin päädyinkin tilaamaan netistä, koska huomasin olevani vähän liian myöhään liikkeellä ja lautapussit ovat loppu joka paikasta. Lopulta sain kiinni XXL Sport -putiikista reippaan nuoren miehen, joka kertoi, että heilläkin lautapussit on jo pakattu varastoon, mutta sellainen löytyy, jos haluan. No haluan haluan, vaikka ruma se on kuin mikä, kissankorkuisine neonvihreine XXL-teksteineen.

Mutta onhan se aika luksus-ongelma, että lautapussi on hiukan (tosi paljon) ruma, kun on kuitenkin lähdössä huippulomalle ihanassa seurassa yhteen maailman kivoimmista paikoista!
Ja tänään on ollut ihan keväiset kuivat kelit täällä Tukholmassa, joten tennareilla mentiin.

 

• jakku, Minimarket
• hame, H&M
• t-paita, H&M
• tennarit, New Balance

Maanantaisin toimistopukeutuminen on usein hiukan haasteellista. Toisaalta sitä kaipaa hiukan skarppia ryhtiä viikon alkuun, toisaalta pehmeää iisiä lempeyttä viikonlopun loppumisen angstia lievittämään. 
Tänään oli poikkeuksellisen tiukka maanantai. Ihan aamusta sain keskittyä sentään meiliboksin raivaamiseen (hei kuka oikeasti lähettää viikonlopun aikana niin paljon työmeilejä!?), mutta kymmeneltä alkoi kokousputki, joka huipentui iltapäivällä parituntiseen kehityskeskusteluun.
Suhtaudun periaatteessa erittäin positiivisesti kyseiseen, usemmiten kehityskeskustelun nimellä tunnettuun palautteenantotilaisuuteen. Syksyn ja talven aikana juuri minun tiimissäni on kuitenkin ollut välillä aika pahoja sisäisiä ristiriitoja ja siksi tiesin, että keskustelu tulee viemään voimia, vaikka miten yritettäisiin olla rakentavia. 

Keskustelu meni oikeasti tosi hyvin. Sain kritiikkiä siitä, että olen varsin huono ottamaan vastaan rakentavaa palautetta (lue: en tykkää tulla kritisoiduksi), mutta että muuten olen luotettava, vastuuni tunteva ja kokonaisuuksia hallitseva ja positiivinen, yllättävistä tilanteista hetkumaton tyyppi, jonka kanssa on helppo tehdä yhteistyötä.
Palautehommasta sovimme, että pidämme kerran kuussa puolen tunnin palaverin, jolloin harjoittelemme feedbackin antamista ja vastaanottamista. Sopii mainiosti – ainahan sitä mielellään oppii uutta.

Sain myös sanottua, että en oikeastaan ole kiinnostunut perinteisestä “urakehityksestä” ( shocking news!), mutta mielelläni näkisin itseni esimerkiksi seuraavan viiden vuoden sisään jossakin nykyistä vastaavassa duunissa pääkonttorillamme Münchenissä. Esimieheni suhtautui toiveeseen varsin neutraalisti ja jossain määrin jopa positiivisesti – itseasiassa ainoa kysymys oli, että ei kai mulla ole kova kiire sinne…  Varsin positiivista, jos hän haluaa pitää edelleen mut täällä! Ja lisäksi sain kehityskeskusteluraporttiin kirjatun toiveen saksan kurssista. Eli oikeastaan olen sitä mieltä, että tämä – aika tiukka – maanantai, on kyllä mennyt aika hienosti.
Toimistopäivän jälkeen käytiin vielä kaverini Hannan kanssa Body Shopin Tukholman flag ship storessa uuden Fuji Green Tea -vartalon hyvinvointiin tarkoitettujen tuotteiden lanseeraustilaisuudessa. Ensin olin hiukan harmissani, että maanantaisessa aamukiireessä unohdin kameran kotiin, mutta sitten totesin, että siinä tolkuttomassa tungoksessa ei kyllä mitään kuvia olisi pystynyt ottamaankaan. Ihan kiva ilta oli siitä huolimatta, vaikka tunnelman kannalta olisi ehkä ollut parempi varata hiukan isompi tila, jos kerran osallistujia on niin paljon.

 

• paita, Samsøe & Samsøe
• toppi (alla), H&M
• farkut, H&M
• kengät, Acne

Luvatun takatalvipäivän kunniaksi päätin tänään ulkoiluttaa vielä kerran Diane von Furstenbergin talvisaappaitani. Toistaiseksi tosin sitä luvattua lunta ei ole juuri näkynyt, mutta ehkä sitten huomenna…
Täysin poikkeuksellisesti luvattu takatalvi ei aiheuta täällä mitään erityisiä negatiivisia tuntemuksia. En keksi siihen kuin yhden syyn: olen lähdössä ensi viikolla laskettelulomalle Åreen huippumukavan Stockholm by me -Veeran kanssa! Alitajunta on ilmeisesti lumisia rinteitä odotellessa asettautunut takaisin talvi-modeen ja siksi tänne Tukholmaankaan luvatut lumihiutaleet eivät hetkauta sääriippuvaista sisimpääni.

Perjantain kunniaksi laitoin päälle ihan liian vähälle käytölle päässeen ihanan Smile-swetarin Isabel Marantin H&M-mallistosta. Viesti tietty sopii ihan mihin päivään tahansa, mutta tänään erityisesti.

• college, Isabel Marant pour H&M
• hame, H&M
• saappaat, Diane von Furstenberg