Laukkuvarastoni on kasvanut juuri uudella yksilöllä! Muutaman päivän yhteiselon jälkeen voin kertoa, että olen aivan totaalisen ihastunut uuteen tulokkaaseen. Kaunis keskiruskea sävy, kermaisen pehmeä nahka ja just sopiva isohko, muttei jättisuuri koko, tekee laukusta aivan täydellisen arkilaukun. Ja mikä parasta, hankkiminen ei verottanut yhtään tämän vuoden sallitusta viidestätoista muotiostoksesta.
Peetu oli viettämässä pääsiäistä kotona ja päätimme toteuttaa vaihtokaupan, josta olemme puhuneet jo jonkin aikaa. Michael Korsin tote on neidon ostos viime kesältä. Se oli sitten kuitenkin Peetun makuun liian bling-bling kultaisine yksityiskohtineen ja oli jäänyt lähinnä täysin käyttämättä. Vähän saman kohtalon kokivat syksyllä hankkimani mustat Niken Air Force 1 -tennarit. En oikein edes kunnolla ymmärrä, mikä niissä sitten mätti, jotenkin ne ei vain tuntuneet istahtavan asuihin, vaikka kovasti yritin stailailla klassikkotennareita useampiin eri tyylisiin asuihin.
Lopulta päätimme tehdä vahtarit. Peetu sai AF 1:t ja Minttu laukun.
Käytännöllisyydessään Michael Kors on ihan huippuluokkaa. Rakastan sen monia taskuja, joihin voi järjestellä kaikki elämän pikku tarveasiat omiin lokeroihinsa. Tapanani on muuttaa asumaan arkilaukkuun ja hyvältä kumppanilta odotan ennenkaikkea toimivuutta kaikissa käänteistä. Taskujen lisäksi pitkä olkahihna kantokahvojen lisäksi auttaa, kun kannettavana on tietokonelaukkua ja treenikassia etsetera. Ihanaa, kun voi vaihdella kantaako laukkua kädessä vai messenger-tyyliin olan yli.
Tosin kivasta ulkonäöstäkään ei ole haittaa.
Peetu oli ottanut pois lajityypillisen MK-kolikon killumasta – kultaa oli hänen mielestään muutenkin ihan liikaa. Itse laitoin sen takaisin, mutta laukun päätyyn, enkä eteen, mihin se kai oikeasti kuuluisi.
Ihan mahtavaa, että voi astella kevääseen uuden laukun kanssa ja ihan ilman shoppailuongelmia! Ja se täytyy vielä lisätä, että Peetu on vähintään yhtä tyytyväinen uusiin tennareihinsa.
10 Comments
Loistavaa, että saitte vaihtareilla molemmille toimivat jutut.
Molemmat olemme tosiaan paljon tyytyväisempiä nyt!
Onnea uudesta laukusta ja sutjakoista vaihtokaupoista! Mä olen ottanut kaikki MK killuttimet pois, näin mua oikeen opastettiin jonkun tietävämmän taholta. Käytän sitä avaimenperänä nykyään. Sopii muutenkin mulle, en tykkää mistään isoista logoista missään.
Ai onko tuo kolikko vähän sama juttu kuin iittalan i:t juomalaseissa tai valmistajan merkki takin/jakun hihansuussa? Eli pois ehdottomasti! Itse en ole varsinaisesti logokammoinen (ja toisaalta välillä aikamoinen harakka), mutta en silti halua alleviivata junttiuttani! 😀
Jaa-a, nämä kait näitä makujuttuja. Mutta kun minulle asiasta “huomautettiin” en vaan ole enää tykännyt että se logo heiluu laukussa kiinni. Ja mä todellakin otan kaikki iittala-tarrat tms aina pois. Mutta jos tykkäät – anna killuttimen heilua. Tai osta tilalle sellanen örkki tai Karlito tms, LOL!
No niinhän se taitaa olla. Itse saan vilunväristyksiä etenkin juomalaseihin (ja muihin ruokailuastioihin) jätetyistä iittalatarroista. Samoin joskus näkee, kun se jakun tai takin hihansuuhun jätetty valmistajamerkki on jo pahasti rispaantunut, mutta yhä paikallaan. Mielestäni melkein sama kuin kulkisi hintalaput kiinni vaatteessa. Ymmärrän, että MK-kolikon voi käsittää samalla tavalla, mutta sisäinen harakkani rakastaa kaikkia kiiltäviä asioita… Saa nyt nähdä annanko sen olla paikallaan vai siirränkö muualle. Avaimenperäidea on kyllä ihan loistava!
Se lappu puvun takissa on jotain ihan kamalaa! Olin kerran yhdessä korkeatasoisessa konferenssissa maailmalla jonne tuli myös Nokian insinöörejä. Laput takin hihassa ja muutenkin vähän niin ja näin. Kyllä hävetti esitellä näitä hyvin sliipattujen eurooppalaisten edessä…
No voi uhhuh! 😀
Onpas näppärän oloinen ja muutenkin kiva laukku! Mä tykkään myös noista taskuista, arkilaukussa ovat oikein käteviä.
Mä taistelin pitkään itseni kanssa ja mietin, että onko Korsin laukut ns. nimensä väärtejä… Että ovatko pinnalla vain nyt, kun jokaisella tuntuu Korsin laukku olevan. Että olisiko jokin muu merkki tai jopa merkitön yhtä käypäinen, säilyttääkö arvonsa, onko materiaali kestävää. Tällaista peruslaukkupohdintaa 🙂 Pohdinta unohtui kuitenkin sen siliän tien, kun bongasin eräästä nettikaupasta pinkin Korsin, jota olen himoinnut 🙂
Voi olla, että Kors tekee “Hilfigerit” – eli tuuppaa itsensä jokaikiseen myyntikanavaan niin, että ihmiset kyllästyvät koko merkkiin. Silloin merkin status-arvo kärsii, (ja tässä tapauksessa erityisesti laukkujen…) mutta kaikki meidän talouden kaksi Michael Kors -laukkua on hyvää materiaalia, laadukasta nahkaa ja työn jälki on myös täysin kiitettävää. Eli sikäli olen niihin tyytyväinen ja koska teen hankintani aina pitkään käyttöön, ei hetkellinen notkahdus statusarvossa liikuta mielipiteitäni.