Melkein viikko ilman nettiyhteyttä kotona! Aaargh, mitä vieroitusoireita!!
Tässä nyt kuitenkin vihdoin kuvia Gudrun Sjödenin värikylläisestä juhlanäytöksestä. Erityisesti jäi mieleen hauska etno-meets-nordic -stailaus.
Minttu lainasi illan kunniaksi Karkin Gudrun Sjöden -neuletakkia. Rosendahlin Trädgård oli suorastaan maagisen kaunis näytösiltana..
Sain muutama päivä sitten sähköpostiini vinkin putiikista, jonka tarjous tuntuu aivan liian hyvältä ollakseen totta! Eilen Helsingissä avatusta NOMO Jeans -liikkeestä voi hankkia itselleen mittatilaustyönä tehdyt farkut!!
Homman idea on se, että valitaan ensin halutut farkut tarjolla olevista malleista (kaikki perusmallit suorasta, bootcuttiin ja pilliin), sitten mieleisin farkkumateriaali (väri, vahvuus, pesu) ja halutunlaiset nippelit. Seuraavaksi vartalo skannataan ja valmiit farkut tupsahtavat postissa kotiin tai työpaikalle muutamassa viikossa.
Ja kun farkkujen hintakaan ei ole tähtitieteellinen, kaikki mallit ja materiaalit maksavat saman 136 euroa, tuntuu tosiaan, että vihdoinkin voi sanoa ikuiset hyvästit turhautuneille itku-potku-raivareille sovituskopissa.
Täydellisesti istuvat farkut ovat tähän asti tuntuneet ihan mahdottomalta utopialta. Voisiko tässä olla ratkaisu? Onko kukaan kokeillut palvelua jo?
Niin – ja kunnon blogiperinteen mukaisesti halua erityisesti korostaa, että kysymyksessä ei ole maksettu tai millään muullakaan tavalla sponsoroitu mainos. Olenpahan vain viettänyt ihan liian paljon aikaa sovittamalla farkkuja, joita en todellakaan halua pitää päälläni.
Gudrun Sjödén esitteli eilen 35-vuotisjuhlamallistonsa Rosendals Trägårdin tunnelmallisessa miljöössä. Laitan lisää kuvia herkullisen värikylläisistä asuista heti, kun saan haravoitua helmet muistikortille päätyneiden noin ziljoonan kuvan joukosta. Nämä ekologisesti viljellyistä kaaleista väsätyt päähineet oli kuitenkin pakko laittaa heti eetteriin!
Eikö kaikki trendigurut olekin yhtä mieltä siitä, että hattu on tämän syksyn ykkösjuttu? Kaalihattu kerää takuuvarmasti pointsit kotiin! 😀
Muutama päivä sitten kuuluttelin vinkkejä, mistä löytäisin kivan sleeven 17″ MacBook Prolle. Tusen, tusen tack kaikista ihaniin verkkokauppoihin johtaneista linkeistä. Pienen miettimisen jälkeen päädyin vaihtoehtoon, jonka olemassaolon puuttumista olin jo ehtinyt harmitella. Luulin nimittäin, että Marc by Marc Jacobs ei valmista ollenkaan suojia 17″ näytölle, mutta kiitos Auroran vinkin, sellainen löytyi Shopbop.comista.
Tänään kotona odotteli ihana yllätys! Bf taisi haluta oman suojapussukkansa takaisin (ja varmaan ihan pikkuisen myös ilahduttaa Minttua… ;D), sillä paketti humpsahti postista ilman, että olin edes sitä osannut odottaa. Ja toimitus oli kuulemma ihan älyttömän nopeaa – vain muutama päivä tilauksen tekemisestä.
Ja onhan se vaan niin hieno!! Sisältä kisunpehmeää karvamaista materiaalia ja päältä kolhuja vaimentavaa neopreniä.
Kyllä nyt kelpaa lähteä ulkoilemaan tietokone kainalossa! Tosin sitä kangaskassia kantovälineenä en taida hylätä vieläkään. 🙂
Kesän jäljiltä huomaan, että vaatevarastooni on kertynyt kaikenlaista käsittämätöntä. Kuten turkoosit sandaalit, mintunvihreäraidallinen neulepaita ja perhoskuvioiset shortsit.
Jo parisen viikkoa olen tuntenut syvää kaipuuta takaisin perusasioiden pariin. Aloitin siivoamalla vaatekaapin. Keväällä hehkuvaniloiset vaatteet tuntuivat nyt vain yksinkertaisesti kirjavilta. Pyykkäsin kaiken ja viikkasin talviteloille. En ikinä heitä menemään juuri edellisen sesongin vaatteita – vain juuri meneillään olevan. Näin akuutti (mutta ohimenevä) kyllästys ei aiheuta lempparivaatteiden tuhoa.
Järkkälyhomman ohessa mietin ikuisuusprojektin “täydellinen vaatevarasto” pysyviä tukipilareita. Siisti, laadukas valkoinen t-paita pitää aina löytyä ja musta siisti kapea hame. Istuvat siniset farkut ja klassinen musta bleiseri myös. Ja siistit valkoiset tennarit.
En nyt varsinaisesti ole mikään Converse-uskovainen (vaikka täällä Tukholmassa niin moni…). Garderobini “siistit valkoiset tennarit” -paikkaa on täyttänyt niin klassiset nahkaiset Pumat kuin hillityn stylet Kedsitkin. Nyt kuitenkin päätin, että annan todellisille klassikoille jälleen mahdollisuuden ja hankin ensimmäiset Hi Topini tämän vuosituhannen puolella
Jälleennäkemisen riemua! Yritin hikipäässä kaivaa arkistosta kuvia, joissa Tinnin kanssa patsasteltiin jaloissa eriväriset All Starit. Siis eriväriset omissa jaloissa. You just have to love the 80’s…. Paitsi että kasarilla kuvat otettiin filmille ja filmi oli kallista etsetera. Kuvia otettiin lähinnä lomamatkoilla, jouluna, rippijuhlissa ja lakkiaisissa. Eli ei nyt ainakaan tähän hätään ole todisteita siitä, miten me oltiin tosi SKA. 😀
Sunnuntaipäivällisellä käytiin mielenkiintoinen keskustelu Conversen Hi Top All Stareihin liittyen. Miksiköhän logo-leima on varren sisäpuolella? Seurueemme pisimpään vaatealalla työskennellyt oli sitä mieltä, että se näyttää ihan virheeltä. Karkki ja Peetu tuumivat, että kyseessä on varmaan vain markkinointikikka. Minttu yritti nokkelana kehittää jotain koripallotekniseen kulutukseen liittyvää selitystä – muka faktana, mutta muut torpedoivat koko teoriakehitelmän ennenkuin ehdin päästä edes vauhtiin . 😀 Pitänee varmaan ehtiessä googlata, liittyykö tuohon jotain, mutta nyt täytyy kyllä mennä nukkumaan!
Ihanaa, kirpeänraikasta viikkoa teille kaikille!
<3 Minttu 🙂
Noinabout vähintään vuoden kestäneen jäähyväiskiertueen jälkeen on koittanut se hetki, kun sekalaista kansansuosiota nauttinut The Ark -yhtye esiintyy vihoviimeisen kerran livenä. Konserttipaikka on likilegendaarinen Gröna Lundin stage. Näiden meikäläisten ympyröitten ulkopuolella The Arkin merkittävin saavutus on kenties Euroviisuedustus vuonna 2008:
Konsertti-iltaa varten Peetu matsasi aiheeseen timantisti sopivat tähtisukkikset muutama päivä sitten Forever21:lta hankittuun hamoseen. Neulepaita lisää lämpimänäpysymistsäänssejä ja Minttu kyllä pakotti mukaan kuvan outfitin lisäksi myös takin ja lämpimän villahuivin.
