Tänään olisi tosiaan ollut ihan hyvä päivä Huntereille. Jossain päin maailmaa tuulee ja myrskyää ihan perusteellisesti, mutta kyllä täällä Tukholmassakin saatiin iltapäivällä ihan riittämiin nauttia sellaisesta normiskaalaan sopivasta syysmyrskystä. Sateenvarjo meni ympäri noin kolme metriä sen jälkeen, kun olin lähtenyt toimistolta – ja oli luonnollisesti sen jälkeen täysin käyttökelvoton. Onneksi oli sentään tennarit jalassa, eikä mitään sen herkemmin vahingoittuvaa kenkäosastoa. Aamuinen kolmen asteen pakkanen olisi voinut houkutella jotkut niistä kaksista talvisemmista mokkakengistäkin jalkaan…

Tänä maanantaina aamuherääminen ei ollut ihan niin takkuinen kuin noin randomisti ajateltuna maanantait – etenkin näin syksyllä – helposti on. Olen kyllä varsin avoimesti talvi- ja kesäaikarukkausten vastustaja (siis WTF – eikö kello vois vaan olla sen verran kuin se on??), mutta ehkä just tämä yksi ainokainen maanantai-aamu, jolloin “kesäaika” on pakottanut edellisenä iltana nukkumaan jo hyvissä ajoin, mutta “talviaika” antaa yhden yöunitunnin lisää, on ainoa hetki, jolloin viikon aloittaminen tuntuu hitusen helpommalta.

Tosin olen kyllä painokkaasti sitä mieltä, että koko ajatus siitä, että kelloja pitää siirtää, on kyllä väkisin lähtöisin jonkun sellaisen miehen aivoituksista, jolla on ollut liian paljon vaikutusvaltaa ja ihan liian tylsää elämässään noin muuten…

Maanantait on yleensä sellaisia easy-dressing -päiviä. Niin myös tänään. Feikkasin toimistofiksuutta prässihousuilla ja valkoisella kauluspaidalla. Timangein koristeltu epäsymmetrinen liuhuneuletakki on 100 % villaa, joten toimistollakaan ei tarvinnut hytistä.

• neuletakki, MTWTFSS
• kauluspaita, Cheap Monday
• housut, frk
• tennarit, Converse

Olen unohtanut ihan totaalisesti esitellä ihanat Hunterini, jotka tuli tässä taannoin hankittua kovan kohun saattelemana. Brandoksen toimitus oli jälleen supernopeaa – paketti saapui lähipostiin noin kolmessa päivässä.

Klassiset mustat kumpparit ovat niin lähellä täydellistä kuin vain voi! Koko 39 on kieltämättä pikkuisen väljä – 38 olisi voinut olla ihan passelit nekin – toisaalta näihin mahtuu nyt ihanasti paksumpikin villasukka sisälle. Vähän jänskitti, että onkohan saappaan varsi urheilulliseen pohkeeseeni liian piukea, mutta aivan mainiostihan nuo sopivat. Mitään toppahousuja varren sisään tosin on turha haaveilla tunkevansa, mutta eipä sellaiselle taitaisi olla tarvetta muutenkaan.

Viikonloppu oli sään puolesta fantastisen aurinkoinen ja pikkupakkanen piti tiet ja polut kuivana. Vielä eivät Hunterit ole siis päässeet neitsytmatkalleen. Tälle viikolle on luvassa lämpimämpää (loppuviikoksi lähemmäs + 10 astetta!) ja reilusti sadetta – eli kumisaapaskeliä parhaimmillaan.

Onhan ne vaan hienot! Ja nyt voin vetää yhden asian yli siltä listalta, jonka tavoitteena on täyttää garderobini laadukkailla, ajan kulumista ja trendivaihteluita kestävillä klassikoilla.

Kuvailtiin pari viikkoa sitten Karkin ja Ericin uudet hienot talvitakit. Maisema oli tuolloin aika paljon syksyisempi, mutta toisaalta nyt jos koskaan on käyttöä hyvälle, lämpimälle villakangastakille.

Karkin tumman viininpunaisen/violetin sävyisen talvitakin jujuna on solmittava vyö ja erinomaisesti kaulaa ja poskia suojaava pystykaulus. Avattuna kaulus laskeutuu nätisti “tavallisiksi” kauluksiksi.

Ericin tummansinen kipparitakki on muotoa ja mittasuhteita myöten klassikko. Pituus on juuri loistava, koska se peittää juuri sopivasti alle puetun pikkutakin, jollaista Eric käyttää joka päivä töissä.

 Karkin asu:

• takki, Tiger of Sweden
• housut, Cheap Monday
• saappaat, Ecco

Ericin asu:

• takki, Tommy Hilfiger
• farkut, Levi’s
• kengät, Marc McNair
• huivi, Tommy Hilfiger

 Sekä Karkin että Ericin hienot villakangastakit on tämän syksyn mallistoa. Kyllä nyt kelpaa talven tulla!

Keneltäkään ei tainnut jäädä huomaamatta, että talvi tuli nyt. Suorastaan liikuttavan yksimielisesti julisti sekä uutisvirta facebookissa että kuvat Instagramissa järkytystä (yleensä) tai riemua (poikkeutapauksissa) siitä, että tämän syksyn ensimmäinen lumisade osui eilen Helsinkiin ja Tukholmaan. Tämän aamun kuvasaldon perusteella maa on valkoinen edelleen ainakin Tampereella ja Helsingissä. Täällä pientä huurretta näkyy vain satunnaisesti.

Sääkatsauksen kautta notkea loikahdus päivän asuun! Oikeastaan olisin halunnut yhdistää perjantaiseen toimistopikkumustaan mokkaiset Diane von Furstenberg -saappaani, mutta a) en aamukiireessä joutanut penkomaan niitä vaatehuoneen perukoilta ja b) en uskaltanut luottaa siihen, että aamuinen pikkupakkanen pysyy koko päivän – enkä halunnut riskeerata rakkausbootsien kastumista. Niinpä jalkaan etsiytyi mustat luottonilkkurit.

Valkoisella kukkahärpäke-kaulakorulla hain vähän valoa muuten mustaan kokonaisuuteen. Visuaalisesti tuo toimii mielestäni oikein hyvin. Sen sijaan sain todeta, että kyseinen kaulakoru ei todellakaan sovellu talvitakin alle. Niinpä se saa painua tämän päivän jälkeen talviunille ja tehdä paluun vasta sitten, kun taas voi huidella menemään takki auki.

• mekko, Zara
• jakku, H&M
• nilkkurit, DonDonna
• kaulakoru, Marni for H&M 

Muistatteko vielä Mintun ompelimosta valmistuneen maksihameen, joka ei oikein soveltunut normaaliin elämään ja aikataulujen vaatimaan harppomiseen? Sain vihdoin tuunattua hameeseen kunnon halkion – ja kyllä nyt kelpaa kipitellä bussien perässä!

Aukaisin siis alunperin takasaumaksi tarkoitetun hameen ainoan pitkän pystysauman noin about normaaliin minihamepituuteen – eli vaaksan verran polven yläpuolelle. Halkio on maailman yksinkertaisin; ompelin vain saumanvarat sivuille ja that’s it. Käytön kannalta ei taida olla hurjasti väliä, mihin kohtaan halkion pukee, mutta itselläni oli visio vasemman jalan päälle asettuvasta vilautusaukosta. Juu nou, vähän niinkuin Angelina Joliellakin… Haha!

Uudistettu maksihame sai kaveriksi luonnonvaalean, vähän läpikuultavan palmikkopaidan, mustat pompulahelmet ja bootsimaiset nilkkurit. Asu toimi hyvin sekä toimistolla että parissa fäshion häppeningissä, jossa käytiin Karkin kanssa työpäivän jälkeen pyörähtämässä.

• neule, MTWTFSS
• hame, Mintun ompelimosta
• kengät, Vagabond
• koru, Kookai (tuunattu tosin) 

Eilen juhlittiin Helsingissä Ellen Style Awardseja. “Vuoden säkenöivin juhla” kokosi yhteen “vuoden upeimmat pukeutujat”, joten eikun kuvasatoa facebookista lounastunnin riemuksi selaamaan. (Lainaukset Ellestä)

Hoksasin muutaman asian kuvia katsellessani.

• Ellen toimittaja Salli Raeste on aivan fantastinen pukeutuja ja hänen asunsa Style Awardseissa oli ehdottomasti yksi onnistuneimmista!
• Olen ilmeisesti asunut Ruotsissa jo liian kauan, koska muutamia bloggari-kollegoita ja männävuosien missiä lukuunottamatta, en tunnistanut kuvista oikein ketään. Kyllä täkäläiset stylistit sun muut tunnistan edes ulkonäöltä…
• Se, että musta oli hallitseva väri naisten juhlapukeutumisessa, ei ole mikään uutinen. Sen sijaan mustan pitsin esiintymisfrekvenssi on ainakin kuvien perusteella suorastaan häkellyttävä. Black lace overdose – I say no more.
• Suomesta löytyy näköjään hillitön määrä tosi söpöjä poikia (nuoria miehiä, miehiä)!!
• Sileä nuttura tai muu kampaus näyttää lähes poikkeuksetta kuvissa paremmalta kuin boho-chic söherökampaus. Tämä huomio menee note to self -osastoon. Itselläni kun on taipumusta nimenomaan kaikkeen muuhun kuin sileään ja hallittuun. 😀
• Nyt niin hot-hot barokkityyli ei ole makuuni. Ihme juttu, kun en kyllä muuten ole kuuluisa minimalismistani. Kai se on niin, että liika on liikaa – tai sitten tyylini on kehittynyt vähän toiseen suuntaan.
• Yllättävän vähän juhlakansalla näkyi H&M:n Anna Dello Russo -yhteistyön koruja. Olin varautunut övereihin, mutta ainakaan kuviin asti ei päässyt kuin pari hassua AdR-pimpattua outfittia.
• Ylimatsaus ei ole edelleenkään tyylikästä.
• Harmi homma, että ainakaan näissä Ellen facebookiin laittamissa kuvissa ei näy kengät. Ne kun usein on se asun paras kohta!

Kuva: Elle Style Awards