Synttärilahjaksi saamani valloittavan ihana by Malene Birgerin huivi on ehtinyt piristää jo muutaman kerran päivän asua, mutta nyt vasta pääsin kaunokaisen kanssa oikein kameran eteen. Maanantaista musta-valkoista perustoimistoasua ei voi sanoa samaksi huivin kanssa. En tiedä johtuiko väriterapiasta vai mistä, mutta eilinen maanantai tuntui harvinaisen vähän maanantailta.

Ihan vielä ei maryjaneissa kykene painelemaan kotoa toimistolle, mutta päivien plussakelit sulattaa viimeisiä jää- ja lumikasoja siihen malliin, että varmaan ensi viikolla voi heittää jo talvikengät sivuun.

Muuten tuosta asusta ei olekaan paljoa sanottavaa – kuin että vaikeinta tällä hetkellä on yrittää olla käyttämättä ihanaa – mutta suhteellisen huomiotaherättävää huivia kuitenkaan ihan joka päivä, vaikka miten tekisi mieli. Värit tuntuvat kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä tosi hyvältä, joten pitäisi varmaankin keksiä jokin muukin värinlähde…

• huivi, by Malene Birger
• jakku, H&M
• hame, H&M
• t-paita, Primark
• kengät, DinSko

Joskus tuntuu, että pitäisi lopettaa blogien lukeminen ihan kokonaan. Niinkuin nyt esimerkiksi.

Kohta on kevät ja tarvitsen erittäin kipeästi uudet nauhakengät (mustat, mielellään paksupohjaiset ja hiukan äijämäiset), siistit tennarit (jostain syystä valkoiset perus-Hi-top Converset ei nyt tunnu iskevän – mitä ihmettä niiden sijaan?) ja kivat slippersit (ballerinakautta odotellessa). Lisäksi kenkävarastostani puuttuu täysin kävelykorkuiset mustat sandaalit.

Kenkäosaston ostoslista on siis pitkä, mutta mitä tekee Minttu. Viaton vierailu naapuritontin blogissa johti vakavaan pakkomielteeseen. Mun on ihan pakko saada kanssa Ida Sjöstedtin timangikengät.

Olen nyt tässä pari päivää yrittänyt pysyä nahoissani ja puhua itselleni järkeä. Tiedossa ei ole ainoitakaan juhlia, jonne unelmanihanat timangikengät voisi laittaa. Anopillehan nuo voisi sopia, mutta ihan vielä ei ole näköpiirissä, että saisin alkaa käyttää tuota himoittua titteliä. Mutta kyllähän pianon päälle aina kauneutta ja iloa ympäristöönsä levittäviä esineitä sopii. Eikö?

Mihin ihmeeseen kaikki päivät vaan häviävät?? En käsitä. Nytkin pitäisi olla jo peiton alla tankkaamassa virtaa ensi viikon koitoksiin, mutta halusin kuitenkin tulla laittamaan blogiin Karkista eilen illalla nappaamani kuvat.

Äiskän kaunis mustavalkoinen mekko kelpasi päälle, kun neito suuntasi Tukholman yliopiston lakiopiskelijoiden sittningiin. Kyseessä oli Karkin ekat juhlat näissä merkeissä uusien opiskelukavereitten kanssa – sen jälkeen siis, kun opinahjo vuodenvaihteessa vaihtui Uppsalan yliopistosta Tukholman yliopistoksi. Vähän tais jänskittää, mutta kivaa kuulemma oli – ja paljon mahtavan kivoja tyyppejä.

Mekko on peräisin parin vuoden takaiselta Costa Rican reissulta. Korvissa Karkilla on Marc by Marc Jacobsin nappikorvikset ja jalassa Rizzon ballerinat.

Jokin aika sitten tilaamani H&M-paketti saapui kyllä ihan hyvässä järjestyksessä ja ajallaan, mutta monestakin syystä on ollut niin haipakkaa, että tulokkaat pääsevät esittelyyn vasta nyt. Kaikki ostokset aion pitää – olen aika surkea ylipäätään palauttelemaan mitään nettiostoksiania. Kaikki ei nyt ollut ihan ooh-rakastuin-kuoliaaksi -tasoa, mutta joka vaatteelle löytyy varmasti käyttöä ihan pidempäänkin.

T-paitamainen malli ja kiva lahjapaperikukallinen kuosi terävästi rajaavilla mustilla yksityiskohdilla ratkaisi tilaustilanteessa. Luin kyllä tuoteselosteesta, että paita on 100 % polyesteriä, mutta ajattelin, että eihän nykyään tekokuidutkaan ole sitä mitä ennen – päinvastoin. No, yhden henkisesti tiukan päivän paidassa vietettyäni voin todeta, että parempikin tsägä olisi materiaalin suhteen voinut käydä. Tavallisina toimistopäivinä tuo toiminee juuri niinkuin olen ajatellutkin. Malli on kuitenkin erittäin kiva, painatus sopivasti kreisin ja kitschin välimaastossa ja mustat väripalkit sivuilla antavat kivasti virtaviivaisuutta.. Kukkapaita löytyy täältä ja kokojakin on näköjään tarjolla ihan hyvin edelleen. Kovasti tai herkästi hikoileville en kyllä suosittele.

Mustavalkoinen mekko on ihanasti juuri niin cool kuin ajattelinkin. Sen sijaan en näköjään yhtään vaivautunut ajattelemaan, että en oikeastaan tykkää korkeista tai pooloista kauluksista. Mekon materiaali on ihanan napakkaa jerseytä – tosin aika polyesteristä tämäkin, mutta viskoosiin sekoitettuna olo ei ole yhtään hiostava tyköistuvasta mallista huolimatta. Kauluksen kanssa opin ehkä elämään. Lähinnä siksi, että mekko on muuten niin hieno, vaikka täytyy kyllä tunnustaa, että spontaani reaktioni oli, että voiskohan pääntielle tehdä jotain. Aika hyvin tuo on käynyt kaupaksi, koska täällä näyttäisi olevan jäljellä enää kokoa 36.

Mintunvihreä mekko on aivan ihana – eikä onneksi ollenkaan niin lyhyt kuin aluksi pelkäsin. Materiaali on aavistuksen hohtavankiiltävää, muttei missään tapauksessa niin paljoa, etteikö tuo kävisi mainiosti ihan arkisesta office-asusta. Ihmeellisesti näyttää väri vaihtelevan kuvassa, mutta oikea sävy on lähinnä tuollainen “lämmin” mintunvihreä, mikä näkyy kuvan yläosassa. Aavistuksen a-linjainen mekko on niin kiva, että olen jopa vähän miettinyt, että pitäiskö sitä tilata sama, mutta syvän korallinpunaisena…

Kaikkein onnistunein ostos oli ehdottomasti musta, bikertyyppinen vetoketjujakku! Materiaali on tosi kivan karkean oloinen ja hyvän tuntuinen, vaikka onkin pelkkää akryyliä ja polyesteriä. Istuvuus on erinomainen ja tykkään erittäin paljon fiiliksestä, joka on fiksumpi kuin siistin neuletakin, mutta rennompi kuin vapaamuotoisen bleiserin.

Yleensä teen Henkalle maksimissaan kolme tilausta vuodessa (syksyn ja kevään designeryhteistyöt + yksi tilaus peruskamaa, t-paitoja, sukkia, etc), mutta nyt päätin, että tuo jakku on saatava myös luonnonvalkoisena. Pelkkää jakkua en tietenkään voi tilata, joten nyt voisi olla hyvä hetki hankkia jotain kivaa kevätkotiin…

Vaalean jäiset pastellit, olkaimettomuus, merenneitosiluetti ja cool asenne – siinä olennaisimmat oscareista bongatut red carpet -asusteet, joilla pärjää muissakin tiukoissa gaala-tilanteissa. En malttanut jälleen olla listaamatta Top 5 -suosikkejani. Flopit jääköön jo totuttuun tapaan omaan arvoonsa, mutta yhden asian sanon silti: silitysrauta on hieno keksintö!

Oscar gaala 2013 punaisen maton top 5 asua:

Jessica Chastain

Siluetiltaan yksinkertainen Armani Prive -puku on hyvä esimerkki siitä, että joskus periaatteessa kuolleena syntynyt idea pukeudun-kultaan-ihan-kuin-se-oscar-patsas toimii ihan hyvin käytännössä.

Jennifer Lawrence

Dior Haute Couture -mekko on oikeastaan jo melkein liiankin häkellyttävä ja too much. Nähtyäni tämän videon en voinut muuta kuin ottaa tuoreen Oscar-voittajan mukaan top-listalle. Tyyppi ja puku täydentävät toisiaan aivan saumattomasti!

Nicole Kidman

Myönnetään, olen pikkuisen heikkona Nicole Kidmaniin ja tarvittaisiin aika paljon, että hän ei päätyisi top-listalleni. Siitä huolimatta olen ihan aidosti sitä mieltä, että metallinkiiltävä L’Wren Scott -merenneitopuku on aivan hillittömän makee.

Charlize Theron

Dior Haute Couture -mekko vaatii aika tavalla älä-mulle-ala -asennetta näyttääkseen muulta kuin pieleen menneeltä morsiamen ryöstöltä, mutta Charlize Theron tuskin kykenee muuhun kuin näyttämään aivan hillittömän coolilta. Extra-pisteet pudottavan hienoista hiuksista.

And the Oscar for the best red carpet dress goes to….

AMANDA SEYFRIED

Alexander McQueenin käsialaa oleva upea iltapuku on pohjaväriltään jäisen lila johon kontrastia tuovat kullan väriset helmikirjailut. Halterneck-/kauluspantapääntie on periaatteessa aika vaikea kantaa tyylikkäästi. Pehmeälinjainen kampaus kuitenkin häivyttää mahdollisen kuristustunnelman ja kokonaisuus on viimeistä villinä liuhuvaa hiussuortuvaa myöten täydellinen!

Yksityiskohta kirjailusta. Vähemmästäkin menee ihan pökerryksiin!

Kuvat: UsMagazine ja Just Jared

PS. Edellisen postauksen arvontaan ehtii vielä hyvin osallistua – palkintona 85 euron arvoinen Sebastian Professional -setti!

Viimeksi Tampereella käydessäni päädyin räntäsateisena sunnuntaina pyörimään Kehräsaaren tunnelmallisten vanhojen tehdasrakennusten keskelle. Näytti ensin siltä, että kaikki putiikit ovat kiinni – ja ehdin sitä jo hiukan harmitellakin. Tukholmassa kun on ehtinyt tottua siihen, että kaupat ovat avoinna lähes poikkeuksetta myös pyhinä. Melkein jo luovutin, kunnes huomasin ihastuttavan aukioloaikakyltin, jossa ilmoitettiin putiikin normaalien aukioloaikojen lisäksi, että avoinna ollaan myös aina muulloin, kun ovi on auki. Päädyin sitten sattumalta aivan varmasti yhteen Tampereen hurmaavimmista kaupoista – eli ompelimo/putiikki/ateljee/myymälään nimeltä Ateljeekatu.

Ateljeekadussa (-kadulla?) toimii varsinaisen myymälän lisäksi myös mittatilausompelimo, mutta itse innostuin ihan jo etäisyysteknisistä syistä lähinnä putiikin koruista ja asusteista. Kaikkien persoonallisten ja yksilöllisten ihanuuksien joukosta päätin kotiuttaa valloittavan hurmaavat Planet Ida -merkkiset pitsikorvikset.

Korviksien myyntitaustana toimivat vanhat koirakortit ovat niin suloiset, että kissaihminenkin sulaa! Oikeastaan aika harmi, että en ole keksinyt kortille mitään muuta käyttötarkoitusta… Mutta voihan sitä ainakin käyttää korujen säilytykseen – vaikka yleensä heitänkin nuo läpyskät menemään.

Ei-tamperelaisille vinkiksi: Kehräsaaressa kannattaa poiketa, sillä Ateljeekadun lisäksi sisäpihalla on muutamia todella ihastuttavia pikkuputiikkeja, joista voi löytää ihan aidosti uniikkeja juttuja.