Tämän kesän ale-shoppailut ovat jääneet jopa omassa mittakaavassani aikas minimaaliseksi. Säät ovat olleet niin upeat, että ei ole tullut mieleenkään lähteä pyörimään kaupoissa – ja ne sattunnaiset sateiset hetket on tullut omistettua laiminlyötyjen kotihommien tekemiseen.

Eräänä iltana Peetu kuulutti sohvannurkasta tietokone sylissään, että on tekemässä tilausta Henkalle (vain alusasuja – ei mitään täällä esiteltävää) ja nyt olisi hyvä tilaisuus saada ostokset samaan pakettiin.

Tuumasin siinä, että kyllähän sitä nyt kannattaa ainakin aleosasto kurkistaa läpi – vaikkei oikeastaan mitään varsinaista suurta tarvetta tahi huutavaa hinkua mihinkään ollutkaan.

Kenkäosastolla törmäsin sling-back -sandaaleihin, joita olin katsellut sillä silmällä jo täyteen hintaa.

Olen halunnut kivoja, toimistokäyttöön sopivia, keskikorkeita kenkiä useampiakin. Kaikkein mieluiten käyttäisin klassisia avokkaita, mutta jostain syystä kantapääni on sen mallinen, että ne ei vain pysy jalassani, vaikka koko olisi oikea ja lesti hyvän tuntuinen. Tästä syystä sling-back tai mary jane -malliset ovat ainoa järkevä vaihtoehto.

Oikeastaan olisin toivonut, että nämäkin olisi ollut varpaalta umpinaiset… Mutta toisaalta, kyllä toimistokäytössä on ihan ookoo pitää avonaisiakin aika pitkälle syksyyn – eikö vaan? Sadekelien alettua kuljen kuitenkin Huntereissa töihin ja officella on pakko olla vaihtokengät.

Nämä ovat tasan toiset H&M:ltä hankkimani kengät. Edelliset, narupohjaiset superkorkeat sandaalit, ostin reilu puolitoista vuotta sitten. Niitä ei ole montaa kertaa tullut käytettyä. Malli on toki söpö, mutta ei mitenkään erityisesti tyyliseni. Lisäksi ne ovat tosi kamalan tuntuiset jalassa…

Ei mikään paras mahdollinen lähtökohta yhteiselämälle uusien kenkien kanssa. Haha!

Toisaalta nämä uutukaiset ovat nahkaa, joten tsäänssit ovat huomattavasti paremmat kuin edellisten muovi-/kangaskenkien kanssa. Samoin pari ensimmäistä – joskin aika lyhyttä – käyttökertaa, lupaavat oikein hyvää. Täytyy pitää peukkuja, sillä tykkään kovasti sandaalien ajattomasta mallista ja käärmeennahkamaiseksi painetusta mokkapinnasta.

Itse maksoin sandaaleista 250,- kruunua, mikä on mielstäni mahtavan hyvä hinta nahkakengistä. Tsekkasin juuri Suomen H&M:n sivuilta ja sieltä samat kengät saa 25,- eurolla – eli tällä euron kurssilla vielä paljon täkäläistä hintaa edullisemmin!

Valikoimaa, värejä ja kokoja, näyttää olevan edelleen ihan hyvin jäljellä. Tekisi oikeastaan ihan hurjasti mieleni tilata myös vaaleat beiget versiot. Klassinen malli on aivan varmasti hyvin käyttökelpoinen vielä ensi kesänäkin, jos nyt ajatellaan, että vaaleiden kenkien sesonki alkaa olla tältä erää hiipumaan päin.

Parin viikon päästä koittava Guldknappen gaala hiukan jänskittää. Itse tapahtumakin tietty – mutta tässä vaiheessa nyt eniten, että mistä löydän jotain säällistä päällepantavaa. Kurkistus omaan garderobiin ei paljoa lohduta. Valinnanvaraa on äärimmäisen niukasti ja kaikki, mitä löytyy, tuntuu todella tylsältä ja niin nähdyltä.

Inspiraatiota etsiessäni tuumasin, että paras mahdollinen lähde on viime vuoden vastaavat juhlat.

Kun puhutaan tapahtumasta, jonka nimessä on oikein sana gaala, tuntuu, että pitäisi ehdottomasti pukeutua pitkään pukuun. Nyt, kun maksihelmat ovat muutenkin ajankohtaiset, ei ajatus tunnu ollenkaan vieraalta – eikä yhtään liian paljolta. No, ihan mihinkään olkaimettomaan glitteriversioon en tohtisi verhoutua, mutta johonkin vähän iisimpään kylläkin.

Tosin mingel-kuvia selaillessani huomasin, että enemmistö oli kuitenkin valinnut lyhyen mekon.

Kyllähän lyhyetkin helmat voivat olla ihan juhlavat – ja asusteilla pystyy muuttamaan kokonaisuuden ilmettä ihan huomattavasti.

No, onneksi pari viikkoa on ihan reilusti aikaa – ehkä tässä ehtisi vielä vaikka ommella jotain. Se olisi sikälikin paras vaihtoehto, sillä juhlapukubudjettini on harvinaisen minimaalinen tällä hetkellä. Yllättävän monet viime vuoden juhliin osallistuneet naiset olivat valinneet juhla-asukseen housut. Sinänsä ihan trendikästä, mutta itse haluan kyllä pukeutua helmoihin, kun kerran tuollaiseen häppeningiin pääsee.

Kuvat: Stureplan.se

Ei välitetä siitä, että Tukholman muotiviikot merkkaavaat järkähtämättä kesäkauden päättymisen vuosi toisensa jälkeen. Oikeastaan aika ihana aloittaa syksyn hulinat kunnon fashion-pläjäyksellä.

Muotiviikot on jaettu kahteen osaan myös tänä vuonna. Ensi viikolla starttaa sisäänostajille suunnatut messut, sitten on viikko aikaa huilia ja lauantaina 24.8. juhlittava Guldknappen toimii lähtölaukauksena varsinaiselle muotinäytösviikolle.

En edelleenkään tajua, miten Ruotsin – kuitenkin suhteellisen pienillä – vaate- ja muotimarkkinoilla on varaa jakautua kahdeksi eri tapahtumaviikoksi. Toki messuviikko (jolla BTW on yksinään virallinen oikeus tulla kutsutuksi Stockholm Fashion Week -nimellä – tästä aiheesta oltiin menossa jo oikein raastupaankin, mutta sitten muotinäytösviikko sai Mersun sponsoriksi ja alkoi kutsua itseään MBFW Stockholm -nimellä…)  houkuttelee jonkin verran eri kohderyhmää, sisäänostajia ja silleen, kun taas muotinäytösviikolla yleisö koostuu pääasiassa toimittajista, stylisteistä ja muista fashion-skenen vaikuttajista.

No, Mintun kannalta tällainen jakautuminen on vaan mukavaa – ehtiipähän osallistua useampaan häppeningiin. Ensi maanantaina on heti Fashion Weekin viralliset avajaispartyt. Aika hassu tapahtuma, joka on suunnattu pääasiassa julkkiksille ja en oikein tiedä kenelle. Ainakaan paikalla ei ole mitenkään erityisen paljon “normaalia” muotipressitapahtumissa pyörivää väkeä. Puitteet on kuiteskin hienot, tarjoilut hyvät ja kiinnostavaa muotipuoltakin jonkun verran, kun Rookies-finalistit marssittavat catwalkille kilpailumallistonsa.

Keskiviikkona on sitten toisenlainen muotinäytös Café Operassa. Tiedättehän tyyliin tavaratalomuotinäytös, jossa mallien asut on koottu eri valmistajilta. Ihan hauska tapahtuma silti tuokin.

Eniten kuitenkin odotan MBFW Stockholm -muotinäytösviikkoa! (Joka itsestäni tuntuu siltä oikealta muotiviikolta… ;D)

Muutamana viime sesonkina on puhuttu, että Tukholman muotinäytösviikko on menettämässä kiinnostavuuttaan. Menestyvät merkit siirtyvät kansainvälisemmille catwalkeille ja pienemillä ei ole varaa kunnon näytöksiin. Acne tuskin palaa enää takaisin kotikonnuilleen, mutta muuten tämän sesongin line up näyttää mielestäni aivan älyttömän lupaavalta!!

Tämä oli nyt vähän tällainen etukäteishehkutus, mutta tiedättepä, mitä tässä nyt tuleman pitää. Kauheeta asukriisiä pukkaa… Ensi viikko menee vielä ihan suhteellisesti ilman ressiä, mutta – aaargh – mitä ihmettä päälle Guldknappen gaalaan??

Meille on tänään muuttanut kahdet uudet pinkit korkkarit – hieno päivä!!

Tosin kummatkaan niistä ei saanut osoitteekseen Mintun garderobia…

Karkki ja Peetu “eksyivät” tänään Rizzon aleen. Karkki juhli hienosti mennyttä hammaslääkärivisiittiä ja Peetu ensimmäistä varsinaista kesätyöpalkkaansa hankkimalla alesta täydellisen ihanat, herkullisen hulvattomat pinkit korot.

Peetun pinkit ihanuudet ovat kiiltonahkaiset, nahkapohjaiset klassikkomalliset avokkaat. Ihan hyvä ostos, vaikka maailmalta flip-flopit jalassa palannut reppureissaaja olisi kyllä ehkä enemmänkin järkevien, arkisten käyttökenkien tarpeessa… No, samalta reissulta löytyi onneksi myös suloiset vaahtokarkinvihreät Converset. Ja ymmärrän kyllä erinomaisen hyvin, että tuollaisia herkkuja on vaikea vastustaa! Peetu myös väittää, että avokkaat ovat hyvät jalassa ja muutenkin mukavan tuntuiset, ja kun mallikin on tosiaan ihan klassinen, niin mikäs siinä sitten.

Karkin pinkit korot ovat sävyltään aavistuksen intensiivisemmät, mokkanahkaiset peep-toet. Varpaiden alta löytyy noin sentin verran korokepohjaa, mikä tekee kengistä käytössä varmasti korkeasta korosta huolimatta mukavammat kuin ihan tasapohjaiset. Mokkanahka on aivan ihana siitä, että kaikki värit näyttävät niin syviltä ja hehkuvilta siinä. Miinuspuolena on tietty herkkyys ja alttius tahroille etc. käyttövaurioille. Juristiopiskelijan arkeen (tai oikeastaan juhlaan, mutta niinhän ei sanota…) kuuluu monenlaisia juhla- ja cocktail-tyyppistä pukeutumista vaativia tilaisuuksia, joten kivoille statement-koroille tulee takuuvarmasti paljon käyttöä.

Siskosten pinkit korkkarit -kerho! Tytöt totesivat itse, että molemmat kengät ovat kuin suoraan Barbien garderobista. Haha!

Nyt vain ihmetyttää, että missäs ne on ne Mintun pinkit korkkarit??

Ensimmäinen loman jälkeinen toimistopäivä on ohitse! Eikä se ollut ollenkaan niin mänttiä kuin olisi voinut kuvitella.

Jos onnistuneen loman perusteena pidetään sitä, että töihin palatessa on unohtanut kaikki ovikoodit, salasanat ja muut office-elämään olennaisesti kuuluvat kommervenkit – olen epäonnistunut. Muistin kaiken ja mitään erityisiä “mites tämä nyt menikään” -hetkiä ei ollut. Sen sijaan onnistuin unohtaamaan matkalukemiseni aloittelijamaisesti kotiin. No, tulipahan tsekattua Instagramin ja Facebookin päivitykset toooodella perusteellisesti – haha!

Päätin pidentää kesälomafiilistä kunnon riemunkirjavalla kukkahörhöpaita-oranssihousu -combolla. Ja pikkuisen kai sain vielä pidettyä rennosta lomamoodista kiinni.

• paita, H&M
• housut, Filippa K
• laukku, Marc by Marc Jacobs
• kengät, Moheda

Kesäisin juhlapukeutuminenkin on jotenkin iisimpää. Pikkujoulukauteen hankittu musta pitsipeplumtoppi toimii mielestäni aivan mainiosti myös heinäkuussa, kun laittaa kaveriksi valkoiset shortsit ja paljaat kintut.

Valkoiset shortsit on kyllä muuten ehkä älyvapain vaatehankinta pitkään aikaan. Tähän asti ne on lentänyt pyykkiin jokaisen käyttökerran jälkeen – ja harvoin ne pysyy siistin näköisenä edes yhtä päivää. En nyt sitten tiedä, miten järkevää on pukea nuo päälle grillijuhliin, mutta luotan siihen, että kesäyön hämärässä pienet roiskeet eivät erotu. Haha!

Valokuvaajana toiminut Peetu antoi lievää kritiikkiä; kuulemma poseeraan aina tismalleen samalla tavalla tylsästi. “Kokeile äiti näyttää vaähän joltain muulta välillä!” kävi käsky – ja tässä on tulos. Jalat on ainakin bloggarityyliin vinksallaan, jos ei muuta. Haha!

• toppi, Zara
• shortsit, H&M
• sandaalit, Lacoste
• aurinkolasit, Tiger of Sweden
• korvikset, ostettu reissusta
• sormus, Ideakoru (saatu blogin kautta)