Sain testattavakseni MaxFactorin uuden, markkinoinnin mukaan superkevyen Xperience -sarjan.

Periaatteessa tykkään MaxFactorin kaltaisista lompakkoystävällisistä konkarimerkeistä. Jotenkin tuntuu, että niin isolla brändillä ei ole varaa olla huolimaton laadun suhteen – ja toisaalta isot volyymit antaa mahdollisuuden siedetävämpään hintatasoon pikkumerkkeihin verrattuna.

Muutaman viikon testailun jälkeen löytyi pari ehdotonta lempparia, yksi kysymysmerkki ja yksi ihmetyksen aihe…

Xperience-sarjan ripsiväri ja meikkivoide päätyivät suursuosikkilistalle aivan välittömästi.

Olen käyttänyt MaxFactorin ripsareita jo aika pitkään. Varsinkin Masterpiece Max oli suosikki, joka päihitti niin cliniquet, kanebot kuin diorshowtkin. Itseasiassa tykkäsin siitä niin paljon, että en oikein käsittänyt, miksi ylipäätään enää pitää kehittää uusia versioita. Mutta nyt ymmärrän! Xperience mascara on ehkä täydellisin, mitä olen ikinä käyttänyt! Ripsistä tulee kauniisti kaartuvat, tuuhean ja pitkän oloiset ilman tönkköä teennäisyyttä. Väri levittyy tasaisesti ja helposti eikä se rapise poskille päivän mittaan. Ja mikä parasta: Xperience on helppo pestä pois siististi ilman silmiä ärsyttävää hinkkaamista. Ziljoona plussaa Mintulta!

Xperience meikkivoide on toinen positiivinen yllätys. En ole oikein löytänyt aikaisemmin mieluista, iholleni sopivaa meikkivoidetta. Toiveena on ollut kevyt ja luonnollinen, mutta silti kohtuullisen hyvin peittävä, hyvin pysyvä, mutta kuivalle iholleni silti riittävän kosteuttava voide. Kaikki aiemmin testaamani vaihtoehdot ovat olleet joko liian paksuja, kuivattavia, öljyisen kiiltäviä, huonosti levittyviä tai (pahimmillaan jopa “ja”) liian ohuita. Xperience levittyy kevyesti, peittää yllättävän hyvin ja tuntuu silti luonnolliselta, kestää siistinä koko päivän ja on kaikin puolin muutenkin ihan loistava meikkivoide. Lähestulkoon ziljoona plussaa tällekin!

Xperience-huulikiillon pitäisi olla hoitava ja tuntua kevyen luonnolliselta… Mintun tuomio on: mnjooo. Huulikiilto tuntuu hyvältä pienen hetken heti levityksen jälkeen, joo, mutta jo hetken päästä kuivalta ja huulipunamaiselta. Pitää muistaa, että en tosiaankaan osaa käyttää huulipunia ollenkaan. Jotenkin tuntuu, että henki ei kulje kunnolla, jos huulissa on jotain kiiltoa tömäkämpää. Lisäksi Xperience-kiillossa on makuuni aivan ehdottomasti liikaa glitteriä. Kevytkevyt kiilto on ihan jees, mutta ei yhtään enempää.

Mutta sitten toisaalta. Karkki takavarikoi Mintun hyljeksimän testi-kiillon ja on käyttänyt sitä erittäin tyytyväisenä sekä koostumukseen että ulkonäköön. Karkki asustelee nykyään Uppsalassa ja siitä syystä tuo huulikiillon kuva on peräisin Nellystä enkä ole ihan varma, onko kuvassa juuri oikea sävy… (Karkki, kirjoita kommentteihin, mikä sävy siinä kiillossa on – THX!)

Vuoden vaihteessa sarja täydentyy “Smokey Eye Effect” -duoluomivärillä. Testipaketin mukana seurasi luonnollisesti pressitiedotteet kaikista tuotteista. Luomiväripuikkoa on muistaakseni tulossa viittä eri värikombinaatiota. Valitettavasti testipakettiin eksynyt kirkkaanturkoosinvihreä-punainen tiilenruskea -väriyhdistelmä on ehkä ainoa, mitä kukaan meidän potentiaalisesta testiryhmästä (Minttu, Karkki, Peetu) ei suostunut vetämään silmiinsä edes testimielessä. Ei silti, voi se jollekin sopia, mutta täällä meillä käytetään lähinnä erittäin luonnollisia ja vähintäänkin neutraaleja värisävyjä…

Xperience luomiväripuikko on täysin avaamaton ja pistän sen mieluusti eteenpäin hyvään kotiin. Mikäli kiinnostaa, niin huikkaa kommenttiboksissa. Jos ilmoittautuneita on useampia, suoritetaan jonkinnäköinen juhlallinen arvonta!

PS. Ei tarvitse ilmoittaa nimeä/osoitetta kommenteissa – sähköpostiosoite riittää!

Kolmevuotiaan pienen balettitanssijatytön nutturapinnit, -verkot ja muut tärkeät värkit kulkivat kätevästi Elwa Molinin tanssikoululle äiskältä saadussa siniraitaisessa Marimekon meikkipussissa.

Pikkuisen vajaat parikymmentä vuotta myöhemmin Karkki tuumi, että oliskohan vähitellen aika vaihtaa vähän freesimpään versioon…

Vanha palvelija…

Kestävää ja hyvää laatua pussukka kuitenkin on ollut. Jo oikeastaan melko ruotoisen näköiseksi kulahtaneenakin se on edelleen täysin käyttökelpoinen. Vetskari toimii erinomaisesti, saumat pitävät kutinsa ja vain päällikangas on reikiintynyt.

Karkki etsi sinnikkäästi uutta meikkipussia, joka olisi yhtä hyvä kuin vanha. Kriteerinä mm. sopiva koko, vetoketjukiinnitys ja jämäkkä olemus.

Jotenkin kuvittelisi, että “sopivan” kokoisia pussukoita olisi tarjolla pilvin pimein. Ankaraksi äityneen metsästyksen jälkeen on helppo todeta, että megalomaanisen suuria matkalaukkumeikkipusseja ja tyttömäisen pikkuisia käsilaukkumalleja on kyllä, mutta kohtuullisen meikkivalikoiman sisäänsä nielaisevaa ja siitä huolimatta käsilaukkuun sujahtavaa kokoluokkaa ei löydy käytännöllisesti katsoen mistään.

Ei kovinkaan yllättäen Karkki päätyi vanhan meikkipussin päivitettyyn versioon. Marimekkoa tietenkin.

Karkin mielestä meikkipussissa pitää olla vetoketju. Kaikenmaailman nipsukiinnitykset ja neppariläppäviritykset vain aukeavat käsilaukussa ja levittävät sisällön pitkin laukun pohjaa. Sen lisäksi pussukan pitää olla sen verran tukevaa materiaalia, että se pysyy pystyssä itsekseen. Näin erillisen meikkilaatikon hankkiminen ei ole tarpeellista, vaan meikkipussia voi käyttää muuhunkin kuin kuljetukseen.

Saa nähdä, kestääkö uusi Marimekko yhtä kauan käyttökelpoisena kuin tuo 90-luvun alussa hankittu…

Kuulin vähän aikaa sitten aivan uskomattoman jutun! Toivon, että kyseessä on urbaani kaupunkilegenda, mutta jutun kertoja oli kuulemma lukenut jostain arvostetusta alan lehdestä, että Chanel 5 -hajuveden yksi olennainen osatekijä on kissojen tassuista erittyvä hormooni tai vastaava. Eihän tuo nyt varsinaisesti tarkoita sitä, että kissat joutuisivat prosessissa mitenkään hillittömästi kärsimään, mutta tuskin kovin nauttivatkaan… Jokatapauksessa ajatus tuntuu jotenkin tosi luotaantyöntävältä. Mieluiten kissat kissoina ja hajuvedet hajuvesinä!

Parfyymihyllyäni koristaa yllättäen uusi ihana tuoksu. Karkki päätti ilahduttaa äitiä ja muutama päivä sitten työpöydälleni oli salaperäisesti ilmestynyt hurmaava paketti. Sen uumenista paljastui Boss Orange EdT ja ihanat putelit suihkusaippuaa ja vartalovoidetta.

Tykkään kovasti pikkuisen makeista tuoksuista. Boss Orange on ihan täydellinen sekoitus kesäistä hedelmäistä raikkautta ja vaniljamaista pehmeyttä.

Tiedän, että joillakin on tapana vaihdella useiden tuoksujen välillä. Itselläni on aina käytössä kerralla vain yksi hajuvesi ja uuteen vaihtaminen tuntuu aina kuin pieneltä “uudelta alulta”. Sinänsä hauskaa, että jälkeenpäin voin vain tiettyä hajuvettä nuuhkiessani palauttaa mieleen kokonaisen aikakauden fiilikset ja muistot…

Sain yhden aikas ison jutun hoidettua kunnialla kotiin, joten ihan pakkohan sitä oli vähän juhlia. Päätin heittäytyä oikein hurjaksi ja pistäydyin sekä NK:lla että Filippa K:n Second Handissä. Täytyy kyllä tunnustaa, että tarkoitus oli hemmotella itseä vain ja ainoastaan visuaalisilla ja ei ostotapahtumaan johtavilla inspiraatiohetkillä, mutta tietäähän sen, miten siinä käy. Kun sitä törmää siihen juttuun, mitä ilman ei pysty elämään (vaikka hetki sitten se oli ihan helppoa, kun ei tiennyt kyseisen tuotteen olevan olemassakaan…), ei siinä paljoa järkipuheet auta.

Olen jo pitempään etsinyt “keskikokoista” hyvää nahkalaukkua, tukevalla pitkällä hihnalla. Oikeastaan oli ajatuksissa hankkia kivasti kulunut keskiruskea satulalaukku, mutta kun törmäsin Filippa K:n 2:nd hand putiikissa tuohon lähes käyttämättömään mustaan pikkumessengeriin, en voinut muuta kuin kiikuttaa sen kassalle.

Totaalisen täydellinen heräteostos hyökkäsi kimppuun NK:n M.A.C:in osastolla. Kynämallinen nude-sävyinen kynä, joka käy mm. peitepuikoksi (elämäni ihka ensimmäinen “peitepuikko”! Jee! ;D) ja mikä parasta – sitä voi käyttää koostumuksensa ansiosta myös ihan kajalin/eye-liner-kynän tapaan. Olen aina vierastanut puhtaanvalkoisella tehtyjä “silmää kirkastavia” kajaleita – hei haloo, kaikki näkee, että silmissä on kajalia! Vaalea nude rajauskynä tekee juuri sen, mitä haluaakin – peittää, korostaa ja kirkastaa. Ihan huomaamatta.

Ehkä joku muistaakin, että aloitin reilu kuukausi sitten perusteellisen voidetestin. Tavoitteena oli selvittää luksusvoiteen ja budjettivoiteen tehoerot oikeassa käytössä. Testivoiteina ovat olleet Helena Rubinsteinin huippuvoiteen Prodigy Re-Plastyn ja L’Oréalin uutuustuotteen Youth Coden vaikutukset ja erot. Molemmat voiteet lupailevat samantyylisiä asioita – heleämpää ihoa, pienempiä ihohuokosia, kimmoisampaa yleisilmettä ja juonteiden häipymistä. Mahtavia juttuja siis kaikille meille, jotka emme enää ole 25 vuotiaita… 😀

Testauskuukauden aikana olen aamuin illoin uskollisesti käyttänyt kasvojen ja kaulan vasemmalle puolelle Prodigy Re-Plasty -sarjan seerumia ja voidetta ja oikealle puolelle Youth Code -sarjan vastaavia tuotteita. Silmänympärysvoiteena on ollut Youth Codea molemmissa silmissä.

Ja kuinkas sitten kävikään…

L’Oréal Youth Code ilahdutti olomuodollaan ja miedolla tuoksullaan jo ennen varsinaisen testikuukauden alkua. Käytössä tuote osoittautui hyvin miellyttäväksi puolitäyteläiseksi peruskasvovoiteeksi, joka toimii ihan mainiosti myös yövoiteena. Silmänympärysvoide voi olla kevyempiin ja geelimäisempiin vaihtoehtoihin tottuneen mielestä turhan tuhtia, mutta itselläni se on toiminut hyvin. Seerumi on yllättävän voidemainen, mutta imeytyy kyllä suht nopsasti ihoon. Toisaalta jo nyt alkaa tuntua, että mitenköhän sitä saa ahdisteltua loputkin seerumit tuubista ulos.

Tulokset eivät nyt sitten kuitenkaan olleet ehkä ihan päätähuimaavia. En suoraan sanottuna huomaa mitään suurta eroa aikaisempaan oikealla puolella kasvojani. Ihan hyvä käyttövoide siis, mutta mitään huikaisevaa muutosta on ehkä turha odotella.

Plussat:

+ mukava, mieto tuoksu

+ hyvä perusvoide, toimii hyvin meikin alla

+ helppo käyttää sekä seerumia, että voiteita

Miinukset:

– ei selkeästi näkyviä muutoksia ihossa

– seerumi ei vaikuta kovin riittoisalta

Helena Rubinsteinin Prodigy Re-Plasty perustuu kokonaan uudenlaiseen kemialliseen koostumukseen, jota aikaisemmin on käytetty vain ihonhoitoklinikoilla. Puhdas C-vitamiini ja moderni teknologia lupaavat näkyviä muutoksia iholla peräti jo heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen! Ja täytyy kyllä sanoa, että ensimmäisen kerran elämässäni suorastaan hämmästyin, millaisen efektin voide voi iholla aiheuttaa. Vasemman puolen iho on selkeästi heleämpi ja tasaisempi. Otsaani tulee helposti pientä punaista näppylää. Testikuukauden jälkeen on havaittavissa lähes koominen raja, Prodigy Re-Plasty -puoli on selkeästi tasaisempi ja “normaalin” värinen, kun taas toinen puoli on… no, sellainen kuin se nyt tavallisestikin on.

Koostumukseltaan Prodigy Re-Plasty on e-rit-täin riittoisa. Testin alussa tulin ottaneeksi purnukasta aina liikaa voidetta, vaikka yritin lusikoida paketin mukana tuleella läpyskällä hyvin hyvin pieniä nokareita. Seerumissa on pikkuisen äklö tuoksu, mutta jotenkin se ei haitannut, koska se selkeästi on ainesosien haju – eikä hajua peittämään lisätty voimakas parfyymi. Meikin alla voiteen runsaus oli pikkuisen ongelmallinen etenkin kiireessä, jos imeytymiselle ei jäänyt riittävästi aikaa.

Plussat:

+ selkeät parannukset ihossa

+ erittäin riittoisa

+ hygieeniset pakkaukset (pumppupullo seerumissa ja pikku “lusikka” voiteessa)

Miinukset:

– seerumin erikoinen haju

– kallis hinta!

Loppuyhteenvetona voin sanoa, että olin oikeastaan tyytyväinen kumpaankin tuotteeseen, mutta vähän eri tavalla. L’Oréalin Youth Code on hyvä tavallinen perusvoide, joka ei nyt anna mitään erityisen huikeita tuloksia, mutta toimii silti kivasti. Helena Rubinsteinin Prodigy Re-Plasty on puolestaan mahtava luksusvoide, jonka tuloksia taitaa olla ihan mahdoton kotikonstein ylittää. Eli missään tapauksessa purkeissa ei ole “samaa töhnää” – niinkuin suosittu urbaani legenda väittää! (Sen sijaan pitää kyllä kuulemma paikkansa, että eri hintaluokan voiteita valmistetaan samoissa tehtaissa, jopa samoilla koneilla, mutta tosiaan pikkuisen eri raaka-aineista)

On niin ihanan aurinkoista, kevättä rinnassa ja sunnuntai-aamun juoksulenkkikin sujui makealla flowlla, että on ihan pakko ilahduttaa vähän teitäkin.

Ei-minkään-erityisen kunniaksi (paitsi kevään, auringon, kuivan asfaltin, hyvien juoksutossujen ja kaiken muun ihanan…) pistin sitten kaikki Go 4 it vol. 2 -blogiputiikin kynsilakat 20 prosentin alennukseen!! Tsekkaa koko valikoima täältä: Kynsilakat.

Ainiin tosiaan – olisinhan voinut olla trendikäs ja kutsua kynsilakka-alea hienosti mid-season-saleksi… En sitten ollut.