Tulossa on takuuvarmasti aivan mahtava viikonloppu! Tänään starttaa VisitSwedenin ja Viking Linen sponssaama blogireissu Tukholmaan. Itse lennähdin jo eilen illalla Helsinkiin ja tänään astutaan suoraan kuumaan kuubalaiseen laivatunnelmaan!
Blogireissun tunnelmia voi käydä kurkistelemassa myös muista mukaanlähtevistä blogeista:
Ihanihan ensimmäisenä haluan ilmoittaa, että spämmikammotuksen pitäisi olla nyt aisoissa, mikä on hienoa. Samalla katosi muutamia ihan oikeita ja ihaniakin kommentteja. I’m so very sorry – elikkä ottaa kyllä muakin päähän, mutta kai se nyt sitten parempi on kummiskin olla ilman spämmiä…
Sitten päivän aiheeseen.
Kuvasin eilisen sunnuntain päivänvalossa kaikki Costa Rican reissun ostokset ja hämmästyin itsekin. Olen yleensä äärimmäisen pidättyväinen lomareissushoppailija kahdestakin eri syystä: a) tiedostan, että lomalla sitä elää jossain rinnakkaistodellisuudessa, jossa kuvittelee kaikenmaailman rantsuhuituloitten ja buddha-paitojen olevan osa relevanttia pukeutumista vielä kotonakin, vaikka niin ei todellakaan ole, b) olen äärimmäisen huono heräteostojen tekijä ja lomareissulla sitä harvemmin tulee palattua samoille apajille niiden kuuluisien yksien yöunien jälkeen. Siihen nähden Costa Ricasta tarttui mukaan hämmästyttävä määrä kampetta.
Rantahuitulaosastoa tuli tietty kartutettua – etenkin, kun muutamaa tuntia ennen koneen lähtöä ajoitettu pakkauksen aloitus ei houkuttanut kaivelemaan edellisten reissujen saronkeja mistään kellarin syövereistä. Ja ei kovinkaan yllättäen perillä tuli kiskottua matkapakkauksiin päätyneet farkut jalkaan tasan nolla kertaa…
Kivan hippirenttumainen rantakassi oli oikeastaan tämän ostoksen “hankinta”. Vasta hotellilla huomasin, että kassin sisällä oli samankuosinen, mutta ohuemmasta kankaasta valmistettu saronki. Toivottavasti tuo kuului hintaan… ja jos ei, laskun voi lähettää Mintulle. Tykästyin kovasti sekä laukun pussukkamaiseen malliin että sarongin 100 % puuvillaa (harvinaista!) olevaan materiaaliin. (Lisäksi kuvassa Karkilta konfiskeerattu Forever21-toppi).
Toinen huitula on 100 % modaalia, epäsymetrinen olkapäät paljastava leikkaus. Santa Teresassa tosi hot. Saapa sitten nähdä onko Tukholman kesäyöt ikinämilloinkaan yhtä rantahippirelax… Kotiseutuplussaa kuitenkin harmaasta väristä??
Virallinen kiertuepaita tuli hankittua aivan hillittömän ihastuttavasta, taide-ateljee-/kahvila-/putiikki-/etc -kombinaatiosta. Kolme toinen toistaan ihastuttavampaa nuorta neitoa teki herkullisen ihanansekavia taidehässäköitä, paistoi suussasulavia fajitaksia ja painoi persoonallisia surffiteeppareita pienessä tönössä savisen Santa Teresa -boulevardin varrella. Samasta puljusta on peräisin Karkin ja Peetun tuliaisteepparit, jotka mahdollisesti päätyvät esittelyyn vielä jonain päivänä.
Pikkumustahuitula, jota ihan oikeasti ja vakavasti ajattelin voivani käyttää myös Tukholmassa… Tykkään kovasti mekon halterneck/painijanselkä -leikkauksesta ja musta on nyt kuitenkin aina musta!
Pari paria hillittömän kokoisia uistimia (joo, korviksia) tarttui mukaan yhdestä lukuisista turisti-ish-putiikeista. Oikeastaan tämä poikkesi valtavirrasta siinä, että suuri osa kamppeista oli paikallisten tai ainakin costaricalaisten käsityöläisen/yrittäjien omia tuotoksia. Kuten esmes nuo ylemmät, tummanruskeasta langasta virkatut ja simpukankuoren kappalein koristellut korvikset.
Jos lomapaikkamme Santa Teresa olikin enemmän hippi, tosi paljon rantsu ja lähes pelkästään surf, löytyi Costa Rican pääkaupungista San Josésta ihan toisen tyylistä shoppailua.
Ihana graafisennaisellinen mustavalkoinen mekko löytyi paluumatkalla, kun pysähdyttiin yhdeksi yöksi San Joséen. Mekko on ehkä täydellisin ja eniten “Mintun tyylinen” Chanel-rip off sitten 90-luvun alun. Tuskin maltan odottaa tarpeeksi lämpimiä kelejä, että voin esittää viileää uudessa mekossani! Ainoa miinuspuoli on se, että mielikuvituksessani asusteena olalla roikkuu aito musta (joskus myös beige) Chanel 2.55… Ha ha!
San José oli tosiaan muutenkin shoppailupaikkana ihan toista maata kuin ihana hippi-backpacker-surfparatiisi Santa Teresa. Silti suorastaan hämmennyin itsekin, kun hyvän ystäväni karonkkaa varten etsimäni iltapuku ihan oikeasti tuli vastaan Costa Ricassa…
Tässä pikkuriikkinen kurkistus ihanuuteen:
Se on siis kirkkaan (lime)vihreä, kiiltävää satiniimaista materiaalia, täyspitkä ja tosi avonainen…
Ja tosiaan aikaisemmin oli puhetta karonkan etikettisäännöistä. Käsittääkseni voimassa on vähän samankaltaiset värikoodit kuin häissäkin, mutta vain päinvastoin. Eli väittelijä pukeutuu mustaan ja vieraat yrittävät sitä vältellä… Sikäli ehkä tuo shokkivihreä on ihan bueno valinta? Vaikka nyt kyllä kävi niin että mekko valitsi Mintun – eikä toisinpäin! 🙂
Jos satut kulmille loppiaisen aikaan, kannattaa ehdottomasti pistäytyä Fotografiska -valokuvamuseossa. Retrospektiivinen Fashion! -näyttely roikkuu ihasteltavana vielä 9. tammikuuta asti.
(kuva: Ralph Mecke)
Fashion! -näyttely esittelee muotikuvauksen helmiä 1920-luvulta tähän päivään. Mukana on hengästyttävä kokelma eri vuosikymmenien merkittävimpien valokuvaajien tuotoksia; esim: Anton Corbijn, Horst P Horst, Karl Lagerfeld, Annie Leibovitz, Ralph Mecke, Steven Meisel, Sarah Moon, Helmut Newton, Irving Penn ja Bruce Weber.
(kuva: Pauline Benthede)
Samaan aikaan Fotografiskassa on menossa Christopher Makosin näyttely “Lady Warhol”.
(Kuva: Christopher Makos)
Kuvat, joissa Andy Warhol poseeraa Lady Warholina, ovat esillä ensimmäistä kertaa maailmassa. Onhan sekin jo jotain…
Ihanan aurinkoisia terkkuja Costa Ricasta! Sometimes life is just too sweet… 🙂
Minttu loggaa nyt ulos ja laittaa tietsan kiinni – ihana, odotettu, unelmaloma Costa Ricassa alkaa tänään!!
Palaan takaisin sorvin ääreen heti 2011 alussa. Poissaoloajaksi olen ajastanut pari informatiivista postausta sekä
yhden mielettömän kisan/äänestyksen!!!
Eli kannattaa poikkeilla silloin tällöin lomani aikanakin täällä. 🙂
Voipi olla, että sopivan internet-kahvilan osuessa kohdalle, käyn myös laittamassa iloksenne muutamia kuvia. Mutta sen suhteen en kyllä uskalla luvata mitään. Joskus sitä täytyy pitää lomaa rakkaista harrastuksistaankin!
Siihen asti: Ihanaa joulunaikaa ja pitäkäähän hyvää huolta toisistanne!
<3 Minttu
Muutama viikko sitten Peetu ilmoitti, että haluaa lähteä ensi vuodeksi vaihto-oppilaaksi USAan. Hetki siinä tuli haukottua henkeä samanaikaisesti, kun muistelin, miten omat jenkkivuosihaaveeni jäivät aikoinaan suureksi harmikseni toteutumatta. Sen jälkeen ollaan istuttu tuntikausia keittiön pöydän ympärillä ja juteltu ameriikan juttuja.
Ja tietäähän sen, miten siinä käy: ihan hillitön matkakuume iskee vääjäämättä!
Juuri viimeksi puhuttiin Peetun kanssa siitä, minne kaikkialle sitä voikaan päästä high school -vuottaan viettämään. Alaskaan tai Hawaijille. Kaliforniaan tai New Yorkiin. Oli kuulemma lukenut jonkun ruotsalaisen vaihtarin blogia, joka oli päätynyt Orange Countyyn. (Mieti, O.C. but for real! ;D) Onneksi Peetu itse suhtautuu asiaan tyynesti ja tuumaa, että mikä tahansa fly-over-states -mestoista käy ihan yhtä hyvin, vaikka monet muut paikat ehkä kuullostavat coolimmilta. Jotenkin hassua muuten, että noin 90 % USAn paikoista tuo mieleen jonkun leffan, telkkarisarjan tai Lucky Luken…
Ajattelin, että Peetun jenkkivuodesta saisi erinomaisen tekosyyn tehdä perusteellisen tutustumisreissun pitkin poikin eri osavaltioita. Tosin aiheeseen ei tarvitse tutustua kovinkaan perusteellisesti, kun voi todeta, että vuosi on auttamatta liian lyhyt aika. Vähemmässä tuskin ainakaan ehtisi koluta kaikki ne paikat, missä haluaisi käydä. (lisää matkajuttua: Yhdysvallat) Molemmat rannikot, suurimmat kaupungit, rannat, vuoristot, aavikot, syvä mid-west… etc. Kaikki pitäisi kokea.
Vaikka voisin kyllä aloittaa New Yorkista.
Tuntuu suorastaan kiusalliselta, että en ole ikinäkoskaanmilloinkaan käynyt New Yorkissa. Kaikkien leffojen, tv-sarjojen, kavereitten kertomusten ja noin ziljoonan blogijutun jälkeen kaupunki tuntuu jo vähintäänkin tutulta.
No, Peetu tuskin päätyy viettämään vaihtarivuottaan nykkiin. Perheet löytyvät kuulemma yleensä vähän pienemmiltä paikkakunnilta. Mutta mikäli matkasuunnitelmat toteutuvat, aion tehdä kaikkeni, että reitti kulkee New Yorkin kautta.
Kuulemma New Yorkiin ei kannata mennä kesällä. Paitsi jos on erityisen innostunut hankkimaan lämpöhalvauksen kotiinviemisiksi. Toisaalta tavaratalot, nähtävyydet ja ravintolat on todennäköisesti kaikki ilmastoituja, joten ei kai ajankohdalla nyt niin hillittömän suurta merkitystä ole…
Ihan ehdottomasti mahtavinta olisi kuitenkin päätyä New Yorkiin muotiviikkojen aikaan. Näytöksiin tuskin meikäläisellä suomi-bloggarilla olisi paljoa asiaa, mutta ainahan sitä voisi hengailla näytöspaikkojen ulkopuolella imemässä vaikutteita IRL muotinäytöksestä.
Ja nyt en tosiaankaan aio toivoa New York -vinkkejä kommenttiboksiin, sillä seuraavana odottaa reissu Costa Ricaan… Hoksasin muuten juuri, että tuohon reissuun olisi helposti voinut yhdistää uuden vuoden vieton New Yorkissa (= unelmani siitä lähtien kun näin ensimmäisen kerran “When Harry met Sally”), mutta ei tullut mieleen lentolippuja varatessa. Ens kerralla sitten!
