Kotikampaamosta päivää!
En olisi ikinä uskonut, että tämäkin päivä taas koittaa – että värjään hiukseni itse kotona! Inspiration Day -tapahtumassa, jossa olin käymässä Helsingissä muutava viikko sitten, oli mukana myös LÓreal Paris esittelemässä uutta Prodigy L’Oréal Paris –hiusvärisarjaansa. Aikani asiantuntevan esittelijän kanssa juteltuani tulin siihen tulokseen, että uskallan käydä väripurtiloiden kanssa hiusteni kimppuun.
Aikaisemmin värjäsin hiukseni aina itse, mutta lopulta kyllästyin siihen, että lopputulos oli aina jotenkin kummallinen. Keltaiseen ja oranssiin taittava blondi pehko ei ole kovin sofistikoituneen näköinen, mutta sekin olisi vielä mennyt. Pahinta oli kuitenkin, kun aavistuksen neutraalimpaa sävymaailmaa halutessani, hiukset muuttuivat välittömästi vihertäviksi. Eikä millään kovin trendikkäällä tai kivalla tavalla. Jossain vaiheessa havaitsin, että kulutan niin paljon rahaa itse tekemien värjäysten korjaamiseen, että parempi lopettaa koko juttu ja uskoa homma ammattilaiselle.
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään hyvää luottokampaajaa. Kampaamossa, missä yleensä käyn, vaihtuu tekijät tämän tästä ja varsinkin ne, joilla on taito hyppysissään, matkaavaat aina liian nopeasti uralla eteenpäin. Yleensä väri on ollut kuitenkin ihan ookoo, mutta esimerkiksi viimeksi kampaaja oli niin kiinnostunut kaikesta muusta hiuksiani föönatessaan, että onnistui polttamaan päänahkani ja otsaan nousi jopa pieni vesikello…

Olin siis varsin otollisella mielialalla testailemaan uusia Prodigy L’Oréal Paris -hiusvärejä aiemmasta vannomisestani huolimatta!
Edellisestä kotivärjäyksestäni on jo varmaan neljä-viisi vuotta. Pakkauksen sisältö näytti kuitenkin heti tutulta: oli värituubia, kehitysainetta, sekoituspullo, hoitoaine ja suojahanskat. Hanskat ainakin tässä Prodigy-pakkauksessa on todella laadukkaat ja tykkäsin myös sekoituspullosta, minkä ansiosta värin levitys oli tosi helppoa.

Homma hoitui muutenkin helpommin kuin mitä muistin. Sain Inspiration Dayssä hyvät ohjeet värjäykseen. Tavoitteenani ei ollut muuttaa väriä vaan piilottaa tyvikasvu ja ne-minkä-nimeä-ei-sanota-ääneen (no ne harmaat!). Levitin ensin ainetta vain tyvikasvuun ja annoin vaikuttaa 20 min. Sen jälkeen ruuttasin loput väristä pituuksiin ja annoin vaikuttaa vielä 10 min.
Sitten vain pesu, hoitoaine ja kuivaus – ja voilá!

Olen tosi tyytyväinen lopputulokseen!
Väri on aavistuksen tummempi tyvestä, mutta mielestäni blondissa tukassa se on vain luonnollisen näköistä. Kymmenessä minuutissa latvaan tarttui kuitenkin aivan uskomaton kiilto. En olisi uskonut, että hiukseni voi näyttää niin terveiltä ja hyväkuntoisilta!
Testissä Prodigy L’Oréal Paris sävy 8,0 “Blonde”.

Onhan siinä aina oma säätämisensä, kun kotona värjäilee. Pitää olla tarkkana, ettei sotke paikkoja kylppärissä ja muutenkin pitää touhuta – eikä vain uppoutua toiseen todellisuuteen Se&Hör ja kahvikuppi kourassa. Toisaalta eipähän tarvitse vaivautua varaamaan aikaa ja järjestelemään vapaata sovittuun aikaan – kotivärjäyksen voi tehdä juuri silloin, kun itselle parhaiten sopii. Eikä tarvitse kuunnella kampaajan nalkutusta siitä, kuinka taas on antanut tyvikasvun venähtää niin kamalan pitkäksi – eikä myöskään jälleen kerran vastata virallisiin kampaamohaastattelukysymyksiin, että mitä sä oikeen teet työksesi ja ootko naimisissa ja eikö ees poikaystävää…
Taisi siis käydä niin, että tämän Prodigy L’Oréal Paris -värjäyskokeilun jälkeen jäin taas koukkuun kotivärjäämiseen… Haha!
Täältä Indiedaysin ja Prodigy L’Oréal Parisin kampissivulta voi käydä tsekkailemassa muiden bloggareitten värjäyskokeiluja.

Yksi tämän viikon suuria kosmetiikkauutisia: Marc Jacobsin kosmetiikkasarja “Marc Jacobs Beauty” on saatavilla Tukholman Sephorasta!

Itse en ole vielä ehtinyt testata tuotteita, mutta ahkeran googlauksen perusteella hankintalistalle päätyi kookosvettä sisältävä ja hyvin kerrostusta sietävä meikkivoide Genius Gel foundation ja veden, kyynelien ja ankaran työpäivän kestäväksi mainostettu Highliner Gel Eyeliner.
Toivotaan, että pitävät, mitä lupaavat!
Kuvat: Marc Jacobs Beauty

Aina välillä tulee hiukan harmiteltua, että en välimatkan vuoksi oikeastaan koskaan pysty osallistumaan Helsingissä järjestettäviin fäshion-häppeningeihin. No, tapahtuu sitä täälläkin aina välillä… Viime viikolla oli kiirettä, kun piti rampata Stockholm Beauty Week -kauneus- ja hyvinvointitapahtumassa, Filippa K:n vaatevuokrauksen lanseerauksessa, tsekkailemassa uusia aurinkolasitrendejä Ray Banin tapahtumassa – ja vähän ihan muuten vain VIP-shoppailemassa kuplajuoma kourassa.

Stockholm Beauty Weekin näytteilleasettajina oli pääasiassa vähän pienempiä tai täällä tuntemattomampia merkkejä. Sinänsä ihan kiinnostavaa, sillä uusiin tulokkaisiin on muuten hankala ihan randomisti törmätä. Yksi ilahduttava kohtaaminen oli suomalaisen Mia Höytön kanssa, joka esitteli omaa, aivan ihanalta vaikuttavaa ekologista luonnonkosmetiikkasarjaansa. Kaikkien voiteiden nimetkin ovat niin hurmaavia! Terveisin “ihana” -sanan ylikäyttäjä. 😀

Yksi ehkä merkillisimpiä tuttavuuksia oli maalipistoolin tapaisella vekottimella levitettävä meikki. Sain kokeilla hiukan ja pohjasta tuli kieltämättä ihanan tasainen ja samettinen. Ameriikkaa puhuva rouva asiantuntija kertoi, että vastaavalla laitteella tehdään kaikki Hollywoodin punaisen maton gaalameikit. Ja että hän kuulemma tekee jopa silmänrajaukset ko. laitteella! Kaikkea sitä…

Filippa K lanseerasi juhlavaatteiden vuokrauspalvelun asiapitoisien puheenvuorojen siivittämänä. Tiesittekö, että jos vaatteen elinikä pitenee 9 kuukautta, sen ympäristövaikutus vähenee peräti 25 %! Aika huikeaa mielestäni! Saimme myös vinkkejä, miten pitkään käytössä pysyvästä perusgarderobista pidetään huolta ja ostohetkellä kannattaa kuulemma miettiä vähintään viisi eri asua tai vaatetta, johon mahdollisen uutukaisen voisi yhdistää. Näin vältetään pahimmat virheostokset.

Sture Gallerian VIP-shoppailussa pysyin tiukkana – enkä tarjouksista huolimatta sortunut mihinkään hankintaan. Pääasiassa nautimme kaverini Hannan kanssa vain tunnelmasta – kotiinviemisiksi lähti pari muotilehteä. Hyvä, hyvä!

Ray Banin tapahtumassa oli ruotsalaisen Ellen päätoimittaja, Cia Jansson, kertomassa aurinkolasitrendeistä. Pääsuuntaukset ovat: retro/klassinen, futuristinen värillinen peili ja erilaisten yllättävien materiaalien, nahkan, puun ja farkkukankaan käyttö pokissa.

Aurinkolasivalikoimani ei todellakaan kaipaa täydennystä, mutta täytyy sanoa, että nämä lilat pyöreät peiliversiot jäivät kyllä kovasti kutkuttelemaan…

Kivat vappukynnet ehtii vielä fiksata, vaikka monet juhlat siellä pikkurapakon takana ovatkin jo varmaan käynnissä.
Pikkuisen haikeana muistelen kaikkia ihania, herkullisia ja hersyviä vapputapahtumia siellä vanhassa kotimaassani. Täällä ei tosiaankaan ole mitään erityistä perinnettä – vaikka opiskelijat toki juhlivat ihan opiskelijamaisesti ja meille muille on tarjolla vappukokkoja eri puolilla kaupunkia. Kokot ovat usein aika hienoja, mutta tunnelma on ennemminkin vähän korkealentoinen puheineen ja kuorolauluineen. Suomalainen kupliva riehakkuus ei kuulu ruotsalaiseen vappuun.
Näillä kynsillä olin Indiedays Blog Awardsissa viime viikonloppuna. Mielestäni ranskis näin uudella tavalla ajateltuna on tosi kiva – ihan siitä perinteisestä en niin kovasti välitä. Jotenkin tuntuu, että kaikkien akryylikynsiviritysten takia perus-ranskalainen näyttää valitettavasti usein aika trashyltä…

Pohjalakka Lumenen Frosted Pearl Effect -lakka, sävy 36, “Himmeää valoa”. (saatu blogin kautta)

Idea koko ranskikseen lähti siitä, kun etsin meikki-/korulaatikostani jotain vanhaa rintaneulaa (ei löytynyt) ja käteen osui joskus ziljoona vuotta sitten hankkimani aputarrat. Muistaakseni olen ostanut nuo Lindexin tai H&M:n kosmetiikkaosastolta.

Pohjalakan pitää antaa kuivua tosi perusteellisesti ennenkuin kynsiin voi iskeä aputarrat. Sen jälkeen sutiminen onkin tosi helppoa ja onnistuu tällaiselta kärsimättömältäkin hahmolta aivan mainiosti.
Glitterikärkiin käytetty lakka: Ciaté, PP114, Locket.

Halusin viimeviikonlopun menoihin ja erityisesti gaalaan tällaisen aika neutraalin glitteriranskiksen. Helpolla tästä muuntaa myös karamellivappuisen version.
Ihanaa vappua ja nauttikaa simaa ja tippaleipiä myös minunkin puolestani!

Olen aina ihaillut ihmisiä, joilla on tuuheat, kaartuvat, tummat ripset. Itse kuulun siihen porukkaan, jolla on luonnostaan aikas harvat, melko tönköt ja suorana pojottavat, haalean ruskeat karvat silmien ympärillä. Sikäli varsin epäreilua, että karvankasvuni on kyllä sekä pontevaa, että tuuheaa ihan missä tahansa muualla kropassani.
En tiedä johtuuko lapsuudessa ja nuoruudessa podetuista noin ziljoonista silmätulehduksista vai mistä, mutta suhtaudun varsin epäilevästi kaikenlaisiin silmiin ja ripsiin suuntautuviin toimenpiteisiin. Sen lisäksi olen ihan superherkkä monille kosmetiikka- ja meikkiaineille, joita on tarkoitus käyttää juuri silmien alueella. Varsinkin ripset ovat herkkä alue, enkä ole ikinä pystynyt oikein käyttämään edes ripsientaivutinta.
Sikäli ei kai ole mikään ihme, että olen perunut jo varmaan kolmesti tai neljästi eri paikkoihin varaamani ripsienpidennysajan. Se vain tuntuu niin kovin pelottavalta ja epämukavalta ajatukselta – vaikka varmasti rakastaisin lopputulosta…

Siksi olinkin aivan superonnessani, että pääsin testaamaan Indiedaysin ja SwissClinicin yhteistyön myötä SwissLashes -ripsiseerumia.
Seerumin luvataan vahvistavan, pidentävän ja jopa tummentavan ripsiä. Koostumus sopii hyvin myös superherkille silmille, tuote sisältää vain luonnollisia ainesosia, vitamiineja, proteiinia ja mineraaleja (koko tuoteseloste löytyy täältä) eikä sitä ole testattu eläimillä. Tuloksien pitäisi näkyä noin 3 – 6 viikon säännöllisen käytön jälkeen.
Katsotaanpas, kuinka kävi!

Tässä tilanne ennen seerumin käytön aloittamista. Kuten näkyy, sen paremmin tuuheudessa kuin pituudessakaan ei ole paljoa hurraamista.

Ripsarihylsyä muistuttava putkilo pitää sisällään läpinäkyvää seerumia, jota sivellään ohuen siveltimen avulla ripsien tyveen aamuin illoin. En ole ihan varma olisiko tuota pitänyt laittaa ennen silmänympärysvoidetta, mutta itse laitoin aina ensin voiteen ja sitten vasta seerumin. Meikkaus onnistuu parin minuutin päästä, kun aine on ehtinyt kuivahtaa.

Tässä alakuvassa näkyy tilanne reilun kuuden viikon jälkeen! Yläkuvassa vertailun vuoksi vielä lähtötilanne. Mielestäni ero on aivan huikea!
Jotkut saavat tosiaan näkyviä tuloksia ihan parin viikon jälkeen. Itse en huomannut heti mitään suurempaa eroa, mutta jossain vaiheessa tajusin, että ripsiä ei irtoile meikin poiston yhteydessä enää juuri lainkaan. Varmasti teho perustuukin osittain siihen, että ripset pysyvät paikoillaan niin pitkään, että ehtivät venähtää täyteen pituuteensa.
Neljän viikon jälkeen huomasin itse jo selkeän eron ja lopulta Karkkikin myönsi, että ripseni ovat aivan silminnähden pidemmät ja tuuheammat.

Hurjan vaikea ottaa kuvia omista ripsistään, mutta tässä nyt vielä tällainen hieno alaviistokuva.
Harmittaa hiukan, etten tajunnut ottaa “ennen” kuvaa ripsivärin kanssa. Ehkä ripseni ovat myös aavistuksen tummentuneet, mutta vasta ripsarin kanssa ero näkyy todella selvästi!

 
SwissLashes-seerumi on todella riittoisaa. Nyt olen käyttänyt tuota jo reilut pari kuukautta ja mitään loppumisen merkkejä ei ole havaittavissa. Ja tosiaan, vaikka silmäni ovat hirmu herkät, en ole havainnut minkäänlaista ärsytystä tai punoitusta.
Yhteistyön kunniaksi tarjolla on alekoodi: BLOGINDIE10 , jolla saa tämän kuun ajan 10 euron alennuksen kaikista SwissClinic-verkkokaupasta tehdyistä yli 40 euron ostoksista. Alennus koskee siis kaikkia tilauksia eikä vain ripsiseerumia. Toinen tuote, mitä voin suositella, on Swiss Whitening -hampaidenvalkaisu.

Innostus viimeisimpään manikyyritestailuun lähti jostain karamellivärisestä, keväisen suloisesta inspiraatiosta. Aivan varmasti testaan vielä joskus karamellipinkkiä, baby-vaaleansinistä ja piparmintun vihreää “polka dot” -kynsilakkausta, mutta tällä kertaa halusin jotain asteen elegantimpaa.
Ihan älyttömän aikuismainen polka dot mani ei varmasti ole milloinkaan, mutta mustan, harmaan ja valkoisen yhdistelmä on kuitenkin ison askeleen klassisempi kuin pastellinmakea serkkunsa – tai perinteinen puna-valkoinen versio.

Kaivelin siis kynsilakkahyllystäni esiin harmaaskaalaisen kolmikon. Essien musta ja Yves Rocherin valkoinen* ovat vanhoja tuttavuuksia. Lumenen harmaa* on tämän kevään sävyvalikoimasta. Valitsin tuon Lumenen harmaan, hiukan kultaisen kiiltävää hohtoa sisältävän lakan manikyyrin pohjaksi, vaikka varastoistani olisi kyllä löytynyt Ciatén ihan perusharmaakin. Jotenkin nuo hohtelevat lakat ovat taas alkaneet kiinnostelemaan, vaikka pitkään olen ollut sitä mieltä, että vain kunnon glitteri on se, mikä toimii.

Manikyyrissä käytetyt lakat: harmaa Lumene Gel Effect, sävy 56, Aamun tuoksua, musta Essie sävy Licorice, valkoinen Yves Rocher, sävy 03, Blanc perlé. Pilkutustyökaluna Body Shopista hankittu kaksipäinen koristelupuikko.

Pohjaksi kaksi kerrosta harmaata. Lakan kuivahdettua kunnolla (kerrankin jaksoin odotella tarpeeksi kauan!) piirtelin puikolla mustat pallot. Tarkoitus oli, että pallurat olisi hauskasti vähän eri kokoisia, mutta siinä taidan tarvita vielä hiukan harjoitusta. Maybellinen kynsilakanpoistoainepurkki on aivan ykkönen koristelupuikon putsaamisen. Työvaiheessa olevat kynsilakat pysyvät siistinä, kun puikon voi vain tuikata purkkiin puhdistumaan!

Valmis manikyyri! Sopii mielestäni mainiosti juuri tuollaisiin nysäkynsiin. Lopputulos on hauska ja suht näyttävä, mutta ei käy liiaksi päälle.
* = “saatu blogin kautta”