Päätin sitten minäkin lähteä mukaan tammikuun kestävään vegaanihaasteeseen, innostuja kun olen. Ihan täpöillä en ole kyennyt koko ruokavaliotani vaihtamaan vegaaniksi, vaikka oikeastaan suurin murheeni on se, että kunnon happamalle luonnonjogurtille ei löydy mitään järkevää korvaajaa. Pidemmän päälle juustoista tulisi toinen kompastuskivi.
Pyrin kuitenkin vaihtamaan kaikki mahdolliset ateriat vegaanisiksi – olen jopa testaillut eläimettömiä leivänpäällisiä. Leikkele oli ihan jees, juusto tosi karseeta ja majoneesi parempaa kuin tavallinen. Mitään suurta muutosta haasteeseen osallistuminen ei vielä toistaiseksi ole kuitenkaan tuonut, vegaanit ruuat kuuluu ihan normaalistikin ohjelmaani.

Ruuanlaitossa käytettävät kasvispohjaiset kermat ja muut maitomaiset tuotteet toimivat erinomaisesti. Kaurapuuron kanssa tykkää kauramaidon mausta enemmän kuin tavallisesta. Tosin ensimmäinen syy siihen, että ostin sitä oli se, että kauramaito säilyy huomattavasti pidempään. Sinkkutaloudessa litra maitoa kuluu niin hitaasti, että koko ajan sai olla kaatelemassa happamia tölkinpohjia menemään. Kauramaidon kanssa tätä ongelmaa ei ole!
Samalla tulee sitten tehtyä pieniä hyviä tekoja ympäristön hyväksi ja äänestettyä lompakolla eläinten hyvinvoinnin puolesta.
Kokkailin eilen vegaaniversion Peetun tekemästä ihanasta uuden vuoden illallisen alkukeitosta. Lopputulos on aivan superherkullinen, vaikka poissa onkin mm. esikuvaa koristaneet parmesan-lastut. Itse keitto on makumaailmaltaan yllättävänkin mieto, vaikka rucola periaatteessa onkin melko ärhäkkää. Särmää vegaaniversio saa chililastujen kanssa paahdetuista kurpitsansiemenistä, jotka samalla tuovat mukavaa purutuntumaa ja proteiinia annokseen.

HERNE-RUCOLAKEITTO JA CHILIPAAHDETUT KURPITSANSIEMENET
(2 annosta ja 2 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

• 1 sipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• öljyä paistamiseen
• 8 dl vettä
• 2 kasvisliemikuutiota
• 600 g pakasteherneitä
• 100 g rucolaa
• 2 dl kasvis-fraichea
• 1 dl kurpitsansiemeniä
• 1 tl chililastuja
• suolaa

Valmistus:
Pilko sipuli ja valkosipuli & kuullota kattilassa pienessä määrässä öljyä. Lisää vesi ja murustele sekaan kasvisliemikuutiot. Laita herneet kattilaan ja anna kiehuskella hiljakseen noin 15 min. Lisää huuhdellut rucolat ja kiehuta vielä pari minuuttia. Pistä koko hoito sileäksi sauvasekoittimella, lisää kasvis-fraiche ja anna kiehahtaa. Mausta suolalla, jos tarvitsee.
Paahda kurpitsansiemenet yhdessä chililastujen kanssa kuivalla pannulla melko miedolla lämmöllä kunnes ne alkavat pullistella ja saavat hiukan väriä. Ripottele annoksien päälle juuri ennen tarjoilua.

Mmm.. Ihana, kevyt mutta mukavasti täyttävä lounas! Pari siivua leipää on hyvä olla siinä sivussa jo ihan pelkästään senkin vuoksi, että voi silleen muka sivistyneesti laappia lautasen puhtaaksi.
Jos haluaa vielä korottaa keiton proteiinipitoisuutta, voi kurpitsansiemenien määrän kevyesti vaikka tuplata!

Sen verran nyt käynnissä oleva vegaanihaaste on vaikuttanut korvien väliin, että olen alkanut miettiä, mitä kaikkea sisältyisikään siihen, jos oikeasti ryhtyisi vegaaniksi. Silloin pitäisi miettiä perusteellisesti myös kaikki vaatevalinnat – ja olisiko ollenkaan okei pitää kahta kissaa?
No, toistaiseksi tuumaan vähän samoin kuin treenaamisenkin kanssa: every step counts. En oikeastaan tunne mitään tarvetta saada kutsua itseäni vegaaniksi, mutta voin silti tehdä sekä ruokavaliossani että muussa elämässä ko. ideologian mukaisia valintoja aina, kun siihen on mahdollisuus. Pienetkin valinnat hyvään ja kestävään suuntaan on kuitenkin parempi kuin olla kokonaan välittämättä.

Taitaapi olla tämän vuoden viimeisen lunchlåda-postauksen aika – ellen sitten innostu väsäilemään jotain kivaa lounaslaatikkoon jouluruokien tähteistä. Tällä viikolla on useimmilla kuitenkin vielä ihan duunihommia, joten tarvitaan myös töihin mukaan otettavaksi sopivia ruokia.
Kokkailin ihanasti timjamin ja valkosipulin tuoksuista lämmintä punajuuri-feta-babypinaattisalaattia ensimmäisen kerran jo joskus alkusyksystä. Ihastuin siihen niin kovasti, että sen jälkeen sitä on tullut tehtyä useamman kerran.
Salaatin suurin juju piilee kastikkeessa. Valkosipulinkynnet laitetaan kuorineen muhimaan punajuurien kanssa uuniin ja muusiksi pehmenneet kynsilaukat käytetään sitten salaatinkastikkeen valmistuksessa. Muutenkin olen kyllä ollut ihan hulluna punajuureen, mutta tämä, muutamasta eri reseptistä soveltamani ohje on mielestäni paras.

LÄMMIN PUNAJUURI-FETA-BABYPINAATTISALAATTI
(4 annosta ja 2 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

• 1 kg punajuuria
• 250 g fetajuustoa
• iso pussi babypinaattia (olisko siinä 150 g?)
• 1/3 ruukku tuoretta timjamia
• 1/2 dl balsamiviinietikkaa
• 5 – 6 valkosipulinkynttä
• hyvää oliiviöljyä (noin 1/2 dl)
• suolaa
• pippuria myllystä

Valmistus:

• Lämmitä uuni 200 asteiseksi
• Kuori ja paloittele punajuuret pienehköiksi lohkoiksi. Laita uuninkestävään vuokaan yhdessä kuorimattomien valkosipulinkynsien kanssa. Ropsi päälle vähän oliiviöljyä, suolaa, pippuria ja timjamin oksia. Kypsennä uunissa kunnes punajuuret on pehmeitä – eli noin 35 – 45 min.
• Kun punajuuret on valmiita, ota vuoka pois uunista ja poimi valkosipulinkynnet erilleen. Kuori ja muusaa sisukset pienessä kulhossa. Lisää 3 – 4 rkl oliiviöljyä, balsamiviinietikka, suolaa ja pippuria. Sekoita kastikkeeksi.
• Kantsii myös poimia pois uunissa mukana olleet timjaminoksat, ne muuttuvat aika tikkuisiksi. Jos haluat voimakkaammin timjamille maistuvan salaatin, kantsii riipiä ruukusta tuoreita lehtiä (ilman vartta) punajuurien sekaan.
• Viruta babypinaatit, murustele feta-juustot ja sekoita punajuurien & kastikkeen kanssa isossa kulhossa.

 

Lämmin punajuuri-feta-babypinaattisalaatti on ihan parhaimmillaan juuri valmistettuna – niinkuin kai käytännössä kaikki salaatit. Se maistuu kuitenkin oikein hyvin myös kylmänä seuraavana päivänä.
Itse laitoin lunchlåda-annokseni tosin puoleksi minuutiksi mikroon toimistolla, koska en halunnut ihan jääkaappikylmää salaattia. Ainekset ja koostumus kestää hyvin kevyen mikrottamisen. Pinaatin maku voimistuu lämmitettäessä aavistuksen ja rapeus häviää hiukan, mutta mielestäni se ei haittaa. Meillä syödään muutenkin paljon babypinaattia esmes kuumaan pastaan sekoitettuna.
Lämmin punajuuri-feta-babypinaattisalaatti toimii erinomaisesti melko kevyenä lounaana (voi olla tarpeen näin suklaakonvehtiaikaan, jos mielii mahtua uuden vuoden mekkoonsa!), mutta se sopii loistavasti tarjottavaksi jouluisella brunssilla – tai miksei vaikka lisukkeena joulupöydässä.

Brunssi on yksi ihanimmista aterioista, mitä voi olla. Parhaimmillaan samaan aikaan voi nauttia sekä elvyttävää aamiaista että voimaannuttavaa lounasta. Viime viikonloppuna palasimme koko homman alkulähteille ja inspiroiduimme brunssin kotipaikasta New Yorkista yhdessä Santa Marian ja Risentan kanssa. (postaus on siis toteutettu yhteistyössä, mikäli tuo runollinen ilmaisuni ei ollut riittävän selkeä).
Eilen vielä surkuttelin, että miten ihmeessä sitä oikein jaksaa tämän sieluun asti puskevan pimeyden läpi taas kerran. No, yksi loistava idea on koota ystävät viettämään pitkälle iltapäivään venyvää brunssia!

Aamiaisen ja lounaan välimaastossa.
En jotenkin osaa elää ilman aamujogurttiani. Se pitää saada joka aamu tai muuten on koko päivän sellainen olo, että vatsa on jotenkin sekaisin ja muutenkin on outo olo.
Olen kaikkien Tukholmassa asumieni ziljoonien vuosien aikana kaivannut kunnollista, oikeasti hapanta, jogurtin tapaista asiaa. Suomessa kun tapanani oli aina syödä aamumyslit piimän kanssa. Ihan sattumalta, kun normaalisti ostoslistalla oleva oli loppu, Peetu löysi yhden täkäläisen pientuottajan tuotteen – täällä “fjällfil” nimeltään, olen ollut tosi tyytyväinen, vaikka ei sillä kyllä nimestään huolimatta mitään yhteistä suomalaisen viilin kanssa ole.
Ripaus granolaa ja häppeningin kunniaksi ostettuja sikakalliita tuoreita pensasmustikoita kruunaavat brunssin virallisen aamiaisosuuden.

Ennen viime talven New Yorkin reissuamme tein varmasti vähintään puolivuotta ankaraa ristiintaulukointia kaikista nähtävyyksistä tietty, mutta erityisesti siitä, mitä ja missä siellä kannattaisi syödä. Monessa paikassa törmäsin siihen, että brunssi on New Yorkissa se juttu.
Sen sijaan se, mitä brunssilla tarjotaan, vaihtelee todella paljon ihan sen mukaan minne päättää mennä. On italialaista, on meksikolaista, on “continental”, on vegaania. Oikeastaan tärkein oppini new yorkilaisista brunsseista on se, että kaikki käy – kaikki kulttuurivaikutteet ja trendit sopii mukaan.
Sinänsä huvittavaa, että monet New Yorkin brunssipaikat mainostavat samanaikaisesti miten hurjan terveellisiä, kuitupitoisia ja eri ruokavalioihin sopivia ruokia heillä on tarjolla ja esim. rajaton määrä kuohuviiniä tai bloody marya kuuluu hintaan. Oh well.
Meidän brunssilla Mimosalla on toki oma osansa, mutta ensisijaisesti keskityttiin syömiseen. Ja tarkemmin reseptejä tarkastellessani, voin todeta, että kylläpä tuli tehtyä varsinaista terveysruokaa – vaikka se ei edes ollut mikään erityinen tavoite, eikä makuhermotkaan sitä huomannut!

VEGAANIT PAPUTORTILLAT + TOMAATTIHAKKELUS
(4 annosta ja 1 lounasboxi)
Ainekset:

• 250 g mustia papuja (keitettynä)
• 2 sipulia
• 1 shalottisipuli
• 1 prk tomaattimurskaa
• 2 rkl tomaattipyreetä
• 1 rasia maukkaita pikkutomaatteja
• 1 ruukku tuoretta korianteria
• 3 valkosipulinkynttä
• 2 tl chilihiutaleita
• 2 tl juustokuminaa (jauhe)
• 1/2 tl kanelia
• pari rkl mautonta öljyä (typ rypsi)
• suolaa
• pippuria myllystä
• mini tortilloja

Valmistus:

• Kuori ja pilko pieneksi valkosipuli ja sipuli. Paista miedossa lämmössä kuultavaksi yhdessä chilihiutaleiden kanssa. Lisää pannulle pavut (paistele hetki), tomaattimurska, tomaattipyree, juustokumina ja kaneli. Anna pulputella hetki miedolla lämmöllä.
• Sillä aikaa voi valmistaa meidän perheen suosikin, tomaattihakkeluksen, jota yleensä tarjoillaan ihan minkä tahansa kanssa. Se menee näin:
• Huuhdo ja kuivaa tomaatit. Pilko vähintään 1/4 kokoisiksi paloiksi. Silppua salottisipuli toooosi pieneksi. Hienonna korianteri. Sekoita kaikki ainekset ja mausta ripauksella suolaa ja parilla pippurimyllyn pyöräytyksellä.

Lämmitä kaikille ruokailijoille 1 – 2 minitortillalättyä ja tarjoile papumuhennoksen & tomaattihakkeluksen kanssa. Me lämmitettiin tortillat ihan brutaalisti mikrossa, mutta jos uuni on sekä lämmin että vapaa, tulee lopputuloksesta vieläkin ihanampi.
Mikään ei kohota niin paljon brunssin tunnelmaa kuin tuoreen leivän tuoksu!

Se täytyy kyllä tunnustaa, että en kyllä milloinkaan ole ollut mikään suuri leivänleipojalahjakkuus. Sekä Karkki että Peetu on perinyt jostain varsinaisen jauhopeukalon ja molempien neitokaisten leivät on ihan oma lukunsa.
Ihan tavallisella perusohjeella sitä onneksi onnistuu myös tällainen kokkikoululainen. Superherkullisten sämpylöiden mehevyyden (ja terveellisyyden!) salaisuus on taikinaan lisätyissä paahdetuissa auringonkukansiemenissä ja vaaleissa chia-siemenissä.

NEW YORK BRUNSSISÄMPYLÄT
Ainekset:

• 5 dl vettä
• 25 g hiivaa
• 2 tl suolaa
• noin 13 dl maalaisleipäjauhoja
• 1/2 dl paahdettuja auringonkukansiemeniä
• 1/2 dl vaaleita chia-siemeniä

Valmistus:

• Sulata hiiva pieneen määrään kädenlämpöistä vettä. Lisää loput ainekset ja vaivaa kunnes taikina irtoaa sormista/taikinakoukusta. Anna kohota liinan alla noin tunnin ajan.
• Lämmitä uuni  225 asteiseksi.
• Rullaa taikinasta söpöjä pieniä sämpylöitä. Anna kohota vielä vartin verran pellillä keittiöpyyhkeen alla ja paista sen jälkeen noin 15 – 20 min.

Peetun meidän itse poimimista mustikoista tekemään mustikkahilloon ei valitettavasti ole ohjetta, mutta onhan se nyt niin, että mikä tahansa hyvä hillo maistuu aivan taivaalliselta juuri paistetun sämpylän päällä!

Ainokainen pikkuriikkinen ongelma brunssin kanssa voi olla se, että ruokaa jää huomattavasti suunniteltua enemmän ylitse. Tarkalla suunnitelmallisuudella voi toki välttää pahimmat överit, mutta toisaalta – eikös se vain olisikin ok, jos sunnuntaibrunssista jäisi lounaslaatikko maanantaille?
Paputortillat tomaattihakkeluksen kanssa toimivat aivan täydellisesti myös lunchlåda-versiona. Nuo minitortillat on ihan tismalleen oikean kokoisia ainakin meikäläisen lounaslaatikoita ajatellen.

Salaatti on yleensä meillä – niinkuin varmasti monilla muillakin – lähinnä kevät- ja kesäruoka. Syksyllä maistuu paremmin kaikki keitot, padat ja muut lämmittävät keitokset. Toisaalta, kun yhdistää sesongin makumaailmassa tyypilliset juurekset raikkaisiin vihanneksiin tulee lopputulokseksi aivan ihanan syksyinen salaatti.
Lämpimän bataattisalaatin jujuna on uunissa paahdetut porkkana- ja bataattitikut. Lisää ruokaisuutta tulee punaisista linsseistä ja fetajuustosta. Eli salaatti riittää mainiosti pääruuaksi ihan sellaisenaan.
Listasin Lämpimän bataattisalaatin kasvisruokien alle hakemistoon, mutta – jos totta puhutaan – tuossahan on myös paistettua pekonisilppua mukana. Pekoni ei ole missään tapauksessa välttämätön kokonaisuuden kannalta, joten sikäli kasvisversio toimii hyvin myös. Toisaalta pekonin suolaisuus rimmaa kyllä aivan ihanasti bataatin makeuden kanssa.

LÄMMIN BATAATTISALAATTI
(2 annosta ja 2 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

• noin 500 g bataattia (about kolme isoa)
• 250 g porkkanoita
• peukalonpään kokoinen pala inkivääriä
• 2 valkosipulinkynttä
• 2 rkl hyvää oliiviöljyä
• 1 dl punaisia linssejä (keittämättömiä)
• 1 pikkupussi babypinaattia
• pikku laatikollinen cocktail-tomaatteja
• 1 granaattiomena
• 150 g fetajuustoa
• (1 paketti pekonia)
• suolaa
• pippuria myllystä

Kastike:

• 2 rkl hyvää oliiviöljyä
• 1 rkl vaaleaa balsamiviinietikkaa
• 1 tl juoksevaa hunajaa

Valmistus:

• Kuori ja pilko bataatit ja porkkanat tikuiksi ja levitä uunipellille. Kuori ja raasta valkosipulinkynnet sekä inkivääri ja sekoita yhdessä oliiviöljyn kanssa bataattien ja porkkanoitten kanssa. Lisää suolaa ja pippuria myllystä maun mukaan. Paahda 200 asteisessa uunissa noin 30 min (kääntele kerran-pari kypsennyksen aikana).
• Keitä linssit paketin ohjeen mukaan.
• Huuhtele pinaatti ja tomaatit. Puolita tomaatit. Kaivele granaattiomenasta siemenet (suttuista hommaa, mutta niin sen väärti!). Paista pieneksi leikattu pekoni kuivalla pannulla ja nostele talouspaperin päälle valumaan.
• Sekoita kaikki kastikkeen ainekset. Mausta halutessasi suolalla ja pippurilla.
• Sekoita paahdetut juurekset, pinaatti, tomaatin puolikkaat, linssit ja kastike. Ripottele päälle granaattiomenan siemenet, paloiteltu fetajuusto ja paistetut pekonit

 

Aivan mielettömän ihana ja ruokaisa Lämmin bataattisalaatti on meidän uusi lempparisuosikki! Hiukan sen tekemisessä on enemmän väsäämistä kuin kahden ainesosan vihersalaatissa, mutta lopputulos on tosiaankin sen väärti.
Pakastamista salaatti ei luonnollisestikaan kestä, mutta seuraavan päivän lounaan tuosta saa hyvinkin. Babypinaatti on rakenteeltaan sen verran perussalaattia järeämpää, että se pärjää ihan reippaana yön yli. Lounaslaatikosta tuo ei toki ole enää nimensä veroisesti lämmin, mutta mainiolta se maistuu siitä huolimatta!
Omnomnomnom 🙂

Pienenä aina, kun oltiin isän kanssa kahdestaan kotona, eikä äiti ollut laittanut ruokaa valmiiksi, tehtiin porkkanalättyjä. Silloin paistohommat hoidettiin sellaisella ihanalla pannulla, jolla tulee kerralla viisi pikkuista lättyä. Höyryävän kuuma herkku nautittiin puolukkasurvoksen kanssa.
Karkkikin muistaa vaarin spesiaalin hyvin. Kolme ensimmäistä kouluvuotta vaari oli melkein päivittäin tyttöä vastassa koulusta ja niinä päivinä, kun iltapäivällä oli balettikoulua, piti käydä syömässä mummulassa. Mummu oli silloin vielä töissä, mutta vaari eläkkeellä, joten porkkanalätyt pysyivät ohjelmassa myös Karkin aikana.
Ei siis mikään ihme, että oltiin hiukan nostalgisella fiiliksellä, kun valmisteltiin tämän viikon lunchlådaa. Porkkana-kesäkurpitsalätyt on kuitenkin päivitetty reilusti tähän päivään. Vaari tuskin olisi hyväksynyt sen paremmin kesäkurpitsaa kuin taikinaan tulevia paahdettuja auringonkukansiemeniäkään. Oliivikastike olisi saattanut toimia, mutta tuskin olisi hänen mielestään ollut parempi vaihtoehto kuin omin käsin poimituista puolukoista tehty survos.

PORKKANA-KESÄKURPITSALÄTYT JA OLIIVI-RANSKANKERMAKASTIKE
(2 annosta ja 2 lounaslaatikkoa)
Ainekset lätyt:

• 4 munaa
• 2 dl maitoa
• 2 dl vehnäjauhoja
• about 6 porkkanaa
• 2 pienehköä kesäkurpitsaa
• 1 dl auringonkukansiemeniä
• suolaa
• pippuria
• öljyä paistamiseen

Ainekset oliivi-ranskankermakastike:

• n. 200 g purkki vihreitä kivettömiä oliiveja
• 2 dl ranskankermaa
• suolaa
• pippuria

Valmistus lätyt:
Kuori porkkanat ja pese kesäkurpitsat. Raasta molemmat melko isoksi raasteeksi. Vispaa munat, maito ja jauhot taikinaksi. Paahda auringonkukansiemeniä hiukan kuivalla pannulla. Laita vihannesraaste, paahdetut auringonkukansiemenet, suolaa ja pippuria taikinan sekaan. Paista pienessä määrässä öljyä joko pieniä tai isoja lättyjä. Pienet on helpompi kääntää. FYI.
Valmistus oliivi-ranskankermakastike:
Pilko oliivit pieneksi hakkelukseksi ja sekoita ranskankermaan. Mausta tarvittaessa suolalla ja rouhi päälle reilusti mustapippuria myllystä.

Viileä ja suolainen oliivikastike sopii täydellisesti kuumien vihanneslättyjen kyytipojaksi. Jos lättyjen olisi tarkoitus olla arki-illallinen, voisi kylkeen tehdä vielä vaikka simppelin vihersalaatin salaatinlehdistä, kurkusta ja tomaatista.
Periaatteessa lätyt on aivan mainio mukaanotettava lounasruoka (pinaattilätyt esmes!). Meidän tämänkertainen porkkana-kesäkurpitsaraaste oli sen verran isojakoista, että lätyt eivät kovin mielellään pysyneet kasassa. Ihan hyvin tuosta kuitenkin sai päivän lunchlådan mukaansa.
Pakastamista en näiden täytteiden kanssa suosittele. Pinaattilätyt toimii tosi hyvin pakkasessa, mutta porkkana-kesäkurpitsalätyt hajoaa jostain syystä täysin atomeiksi, kun niitä yrittää sulattaa pakastamisen jälkeen.

Tämän viikon arkilounasvinkki on klassikkojen klassikko: purjo-perunasosekeitto.
Tykkään syödä kasviskeittoja lounaaksi, koska niistä tulee mukavasti täyteen, mutta sillä tavalla kevyesti, että koko iltapäivä ei mene kamalassa ruokakoomassa. Samasta syystä salaatti on kiva vaihtoehto, mutta varsinkin syksyisin tekee useimmiten mieli jotain lämmintä.
Purjo-perunasosekeitto on tosiaan ihan klassikko, enkä ryhtynyt nyt kikkailemaan perusreseptin kanssa mitenkään erityisesti. Halusin kuitenkin tehdä keitosta vegaanin ja siksi käytin Oatlyn kaurakermaa tavallisen ruokakerman sijaan. Lisäksi vinkkinä, että mustapippurin kanssa ei kantsi säästellä, jos haluaa välttää vauvanruokavibat.

VEGAANI PURJO-PERUNASOSEKEITTO
(4 annosta ja 2 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

• noin 1 kg perunoita
• iso purjo
• 2 kasvisliemikuutiota
• 1 pkt kasvisruokakermaa
• suolaa
• mustapippuria myllystä
• tuoretta persiljaa koristeeksi

Valmistus:

• Pese (tai kuori) ja pilko perunat. Itse olen edelleen siinä uskossa, että perunan kaikki vitamiinit on heti kuoren alla, joten välttelen kuorimista, jos se vain on mahdollista.
• Halkaise purjo, huuhtele ja paloittele pienemmäksi.
• Laita kasvikset isoon kattilaan ja kaada päälle kiehuvaa vettä niin, että ne peittyvät. Murustele päälle kasvisliemikuutiot. Anna kiehua niin, että perunat ovat pehmeitä. Muusaa sauvasekoittimella. Mausta suolalla ja mustapippurilla.
• Lisää kasvisruokakerma ja kiehauta nopeasti.
• Silppua päälle tuoretta persiljaa.

Purjo-perunasosekeitto on yksi lemppareistani ja sitä tulee tehtyä keittovuodenaikana (eli kesää lukuunottamatta aina) vähintään kerran kuussa. Sen lisäksi, että se on tosi hyvää, se on myös edullinen arkiruokalaji. Erittäin positiivista silloin, kun tuntuu, että seuraavaan palkkapäivään on vähän turhan pitkä aika.
Oikeastaan ainoa miinuspuoli tuossa on se, että se ei oikein sovi pakastettavaksi. Niinkuin olen täällä jo useaan kertaan kertonutkin, olen varsin rabiaatti varastoimaan lounasannoksia pakastimeen. Peruna ei kuitenkaan oikein tykkää jäätymisestä ja purjo-perunasosekeitto menee vähän tylsän hiutaleiseksi pakkasessa. Hyvältä se toki silti maistuu, mutta samettinen koostumus on mielestäni osa nautintoa.

Bonuksena vielä opiskelijavinkki: Peetun budjettiversio keitosta on muuten sama kuin tässä, mutta ilman ruokakermaa. Tulee kuulemma oikein hyvää silti. Ja sauvasekoitinkin on neidon mukaan ihan tarpeeton, kunhan vain pilkkoo purjosipulin aika hienoksi ja keittää soppaa niin kauan, että perunat hajoavat itsestään. Sitten vain sekoitus kauhalla ja opiskelijaversio vegaanista purjo-perunasosekeitosta on valmis!