Category: Inspiraatio

Nahkavaatteiden huikean suosion siivellä myös kaikki nahkamaisen vaikutelman antavat, vahapintaiset vetimet ovat vahvassa nousussa. Olen skannaillut syksyn tarjontaa vähän sillä silmällä. Tavoitteena on ollut löytää nahkamaiseksi vahatut mustat farkut, jotka taipuisivat oikein yhdisteltynä pienempään juhlatyyppiseen häppeningiin ja esmes jakun ja valkoisen kauluspaidan kanssa myös toimistolle.

Joitakin ihan kivan näköisiä vahafarkkuja on osunut haaviin (mm. nämä Habitualin klassisen oloiset versiot aiheesta), mutta tilaaminen arveluttaa kuitenkin jonkin verran. Farkkujen ostaminen on muutenkin yksi maailmanhistorian haastavimpia tehtäviä ja sovittamatta hyvin istuvien löytäminen tuntuu vähintäänkin epätodennäköiseltä. Kun vielä lisäksi olen erittäin huono palauttelemaan nettiostoksiani, ei tunnu kovin järkevältä päätökseltä laittaa tilausta menemään.

TopShopin sivuilla törmäsin krokopainettuihin housuihin jo muutama viikko sitten. Housut ovat vähän vähemmän ihastuttavasti materiaaliltaan polyuretaania, mutta ainakin kuvien perusteella ulkonäkö vastaa hyvin vahattuja farkkuja.

 

Ensimmäinen reaktioni oli, että onpas kamalat. Sitten kävi niin, niinkuin niin monta kertaa aikaisemminkin. Oikeastaan aika hirveät krokohousut jäivät kummittelemaan takaraivoon. Huomasin rakentelevani päässäni erilaisia asukokonaisuuksia niiden ympärille (esmes mustan sifonkipaidan, korkojen, statemet-korvisten ja reteen laukun kanssa olisin valmis reilun viikon päässä häämöttäviin bileisiin…) ja yhtäkkiä housut alkoivat vaikuttaa hyvältä hankinnalta. Punttien vetoketjutkin näyttävät nykyään freesiltä silmääni – eikä ollenkaan rasittavan krimskramssulta, kuten aluksi.

Nyt olen onnistunut kehittämään pakkomiellettä lähentelevän ihastuksen TopShopin krokopainettuihin housuihin. En oikein osaa päättää toivonko vai enkö toivo, että niitä löytyy putiikista. Ilman sovittamista en noitakaan lähde tilaamaan. Jos niitä ei ole putiikissa, säästyn potentiaaliselta virhehankinnalta, mutta himotus jää vaivaamaan. Jos taas housuja löytyy, joko ne näyttää just niin kauhealta kuin polyuretaanihousut yleensäkin ja ymmärrän jättää ne muiden “löydettäväksi” tai sitten ne ovat niin hienot, että en voi muuta kuin kotiuttaa housut…

 

Aina välillä iskee hillitön himo leikata lyhyet hiukset. Tuntuu, että mitä ideaa on pitää pitkiä hiuksia, kun ne jokatapauksessa on pikaisella söherönutturalla noin 90 % ajasta.

Surffailin Style.comissa etsiskelemässä hiusaiheista inspiraatiota ja kuinka ollakaan, törmäsin juuri sopivan viimeistelemättömän näköisiin, pitkistä hiuksista feikattuihin polkkatukkakampauksiin. Lyhyet hiukset ilman leikkausta – miten kätevää!

 

 

 

Ainakin näin kuvien perusteella vaikuttaisi, että sellaisen vähän vähemmän juhlavan version tuon tyyppisestä kampauksesta onnituisi tällainen tumpelokin tekemään. Kovin lyhyisiin hiuksiin feikkipolkkaa taitaa olla mahdotonta tehdä, mutta itselläni tulee tuskin pituuden kanssa ongelmia.

Kaksi ylintä kuvaa on Derek Lamin AW 2012-näytöksestä.  Tyyli on tuossa rokkaavampi ja vampahtavampi kuin kahdessa alemmassa, Rodarten AW 2012-näytöksestä napatuissa kuvissa. Rodarten romanttisempi kampaus sopisi hyvin vähän isompiin juhliinkin. Varsinkin tuollaisen uskomattoman kauniin tähtikuvioisen hiuskoristeen kanssa.

Kuvat: Derek Lam ja Rodarte.

Tässä vähän kuvasatoa eiliseltä! Tai no, jos totta puhutaan – ei ihan vähän vaan aika reipas kuvapläjäys tässä on tulossa, vaikka karsin julkaistavat kuvat kolmeen kertaan. Oli niin älyttömän hauska ja antoisa ilta, että olisin halunnut jakaa jokaisen sekunnin teidän kanssanne. Toivottavasti kaikki nauru ja innostus välittyy kuvista teillekin.

Täytyy tunnustaa, että olin kyllä aikas jännässä ennenkuin tapasimme superstylistiksi itseään tituleeraavan Jonas Hallbergin.  En oikeastaan pelännyt, että hän olisi ollut ilkeä tai diivaileva. Tuskin tuossa duunissa pääsee kovin pitkälle, jos itse kuvittelee olevansa se suurin stara. Mutta onhan se nyt vaan aika hillitöntä ajatella, että vain muutama päivä sitten herra on stailannut Demi Moorea ja Uma Thurmania – ja nyt sitten Minttua ja Karkkia. Aika OMG -tilanne!

Ensin istuskeltiin tovi NK:n Rosenrummetissa Veuve Clicquota siemaillen ja juteltiin meidän toiveista ja ajatuksista pukeutumiseen ja kokonaisoutfitteihin liittyen. Jonaksen mielestä oli tosi hauskaa, että Karkki oli meistä se konservatiivinen matalia korkoja, helmikorvakoruja ja klassisia jakkupukuja rakastava tyyppi, kun taas Minttu oli enemmän hurlumhei. 🙂

 

Jonaksella taisi olla ajatuksena, että Karkki löytäisi sisältään sen vähän edgymmän pukeutujan. Klassisia leikkauksia ja hyvää kestävää laatua, mutta ripaus asennetta ja särmää – eikä Karkki vastustellut, päinvastoin. Kaikkein uskaliaimmat ideat neito tyrmäsi varsin eleettömästi toista kulmakarvaa kohottamalla, mutta tiedän, että sille I wish I was a rich girl -listalle tuli pari muutakin juttua sen Mulberryn Del Reyn lisäksi.

Jos Karkille tarjoiltiin vähän enemmän särmää, oli Mintun tarkoitus kai löytää se sensuelli nainen sisältään (haha!). Sain soviteltavakseni ison kasan kauniisti leikattuja mekkoja, yhden ihanan pehmeää nahkaa olevan hameen ja pari paria huikean korkeita (mutta sikakauniita ja jalassa älyttömän hyvän tuntuisia) kenkiä.

Henkarit ojossa puolijuoksua kohti sovituskoppia!

Taisin pikkuisen rakastua tähän Diane von Furstenbergin kietaisumekkoon, joka on rouheaa pitsiä päältä, vuoritettuna melko mattamustalla silkillä. Mekon solmiamisnauhat ovat leveät ja materiaali pehmeää kiiltävää silkkisatiinia. Mutta ehkä tuo dekoltee on sitten kuitenkin pikkuisen avonainen – vai? Kengät ovat nekin Dian von Furstenbergin. Tosi ihanan näköiset, mutta sen verran isot (oikeaa kokoa ei löytynyt), että onneksi niitä ei sentään tarvinnut alkaa himoita.

Aika harvoin (lue: ei koskaan) sitä on saanut niin hyvää palvelua ja hellää huolenpitoa kuin eilen. Jonas halusi ehdottomasti solmia itse nauhat, asetella helman poimut ja nykiä hihat kohdalleen, ennenkuin astuin ulos sovituskopista.

Joulupukille (tahi vaihtoehtoisesti lottovoittohaltijattarille) haluaisin nyt kertoa, että toivoisin kovasti tämän alla olevan asun:

Sirot ihanat kauniit Diane von Furstenbergin mokkanilkkurit. Niin elegantit ja hyvät jalkaan, että ei mitään rajaa!

Ja sitten tämä kaunis kaunis kietaisumekko (Diane von Furstenberg sekin – taisin löytää sisäisen aikuiseni… Haha!) himmeänkultaista lureksia. En olisi ikimaailmassa edes kokeillut tuota mekkoa päälleni – se ei suoraan sanottuna näyttänyt henkarissa yhtään miltään. Ja väitän kuitenkin, että minun kokemuksellani yleensä osaan tulkita myös henkarissa roikkuvan vaatteen potentiaalin. Lisäksi tuo kimallus vaikutti kaupan lamppujen alla tosi hyökkäävältä, mutta päälle puettuna se muuttui lempeäksi hohteeksi.

Niin että kuule joulupukki. Mulla olis parin viikon päästä yhdet juhlat ja tarttisin jotain kivaa päällepantavaa sinne, että jos lupaan olla tosi kiltti myös lopun vuotta, varmaan voisin saada lahjani jo vähän näin etukäteen??

 

Vähän samoilla linjoilla taisi ajatella Karkkikin, kun sai päällensä tämän Marc by Marc Jacobsin bikerin.

 

 

Karkillekin on siis olemassa biker-takki, joka sopisi hänen tyyliinsä. Täydellinen istuvuus olkapäillä, unelmanpehmeä nahka, mattakiiltävät metalliosat ja aavistuksen muotoon leikattu malli. Istuu Karkille aivan täydellisesti! (Näkeehän sen myös tuosta ilmeestä!)

Acnella Karkki testaili toista bikeria. Ihan mielettömän hieno sekin, mutta paksumpi nahka, rouheammat metalliosat ja särmikkäämpi leikkaus teki sen, että vaikka takki olikin ehkä rokumpi, se ei ollut ollenkaan niin Karkin oloinen. Hyvä tietää sekin.

Acnella Karkki sovitteli vielä tosi herkullisia nilkkureita.

 

Parin tunnin session jälkeen oltiin Karkin kanssa aivan puhki. Oli ollut tosi kiva ja intensiivinen iltapäivä. Saatiin paljon hyviä ideoita (joista keskeisin taisi kylläkin liittyä finanssipuoleen) ja roppakaupalla inspiraatiota. Lisäksi oli tosi mukava havaita, että Jonas Hallbergin kaltainen stara voi olla niin lämmin ja ihana ihminen. Tuntui ihan oikeasti siltä, että hän välitti tosissaan siitä, miltä meistä Karkin kanssa tuntuu. Ja että hän vilpittömästi halusi antaa meille vinkkejä ja inspiraatiota sen – varsin lyhyen ajan puitteissa, mitä meillä nyt kuitenkin oli käytettävissä.

Käytiin muutama päivä sitten Karkin kanssa ihastelemassa upeita alusasuja Red and Square -pressitoimistossa. Ja päästiin hiplailemaan kaikenlaista kaunista – så klart!

Kuvailun lomassa filosofoitiin hiukan kauniiden alusasujen merkityksestä. Oltiin täysin yhtä mieltä siitä, että ihanuudet tavallistenkin päivävaatteiden alla saavat olon tuntumaan aivan prinsessalta, mutta fantastisinkin juhla-asu voi tuntua tunkkaiselta, jos alla on jotain liian virttynyttä.

Sikäli mielenkiintoista, kun alusvaatteita harvemmin näkee muut kuin itse tai oma puolisko. Tärkeintä onkin fiilis. Ihana alusasu voi saada koko asun rokkaamaan, vaikka siitä ei näkisi kukaan ulkopuolinen vilaustakaan.

Kuitenkin se, mikä kenenkin mielestä kuuluu kategoriaan “hienot alusasut”, on todella suhteellista. Showroomilla oli esillä mm. maatuskapainettuja rintsikoita, jotka kai tavallaan voisivat olla ihan söpöt, mutta Mintulle tuli kyllä liian voimakkaat vibat kasarin järkkykauheisiin puolivitsikkäisiin solmioihin. Eivätkä nuo kyllä Karkinkaan suosikeiksi nousseet. (maatuskarintsikoiden merkki: Freya)

 

Karkin lempparit tässä kuvassa. Kaunista, vähän vintage-henkistä pellavan väristä pitsiä ja merenvihreää silkkiä.  Kyllähän Minttukin tuon Fauve-merkkisen setin huolisi ihan mieluusti, mutta jos saisi ihan vapaasti valita, ottaisin kyllä jotain vähän kirkkaamman väristä.

Esimerkiksi tämä hehkuvan punainen setti olisi niin hieno, ettei mitään rajaa! Tosin, jos alusvaatelaatikko täyttyisi tämän kaltaisilla kaunokaisilla, pitäisi noin about jokaisen asun kanssa olla oma vaihtoehto. Tai oikeastaan – nyt kun tarkemmin ajattelen – tuollaista huikeaa settiä olisi kyllä aika vaikea saada toimimaan Mintun valkoisten kauluspaitojen hallinoimassa garderobissa. No, ehkä kenties sen ihanan juhlapuvun alle? (Siis “sen” jota ei vielä ole olemassakaan…)

Mmm… Kesä! Ja keveät korallinpunaiset mekkoset. Ja kermanvalkoiset pilkut. Ja rusetit. Dream on… 🙂

Karkin pressiviikkoasu:

 

 

  • paita, TopShop (?)
  • hame, H&M
  • vyö, H&M
  • bootsit, Ecco

 

Oikeasti tykkään kaikkein eniten tosi simppeleistä – päällä hyvältä ja helpolta tuntuvilta alusasuilta. Kuulun varsin keskivertoon kokoluokkaan tässäkin asiassa, joten esim. rintsikoiden hankinnassa ei yleensä ole muita ongelmia kuin että kokoani löytyy äärimmäisen harvoin alesta. Muuten valinnanvaraa on ihan niin paljon kuin vaan jaksaa valintaa tehdä (ja valinnoistaan maksaa…). Maidenformilla on aivan uskomattoman ihanan tuntuisesta materiaalista valmistettuja ja eri tavoin tukea antavia rintsikoita, joiden malli on hyvin yksinkertainen, mutta mm. väreillä saadaan aikaan tylsästä tavallisuudesta poikkeavaa ilmettä.

Showroomilla kiinnosti perinteisten alusasujen lisäksi kaikki shape-efektiä antavat viritykset. (hee hee!) Monenlaisia olen niitäkin kokeillut, milloin mihinkäkin mekkoon kun on ollut pakko mahtua, mutta ikinä en ole vielä löytänyt sellaista vaihtoehtoa, joka olisi antanut toivottavan tuen ja pysynyt luotettavasti paikoillaan. (Ja kyllä, luitte aivan oikein, kriteereissä ei mainita “mukavuutta”, koska sitä en ole koskaan edes olettanut. Tosin se olisi plussaa kyllä…). Maidenformin shape-keskivartalo-hame-korsetti -asiassa on bodyista tuttu napitus haaroissa, joten potentiaalisesti tämä voisi pysyäkin siellä, missä sen on tarkoituskin olla muotoa antamassa.

Mintun lempparit – Maidenformin t-paitarintsikat tyrmää kaikki ne ennakkokäsitykset, joiden mukaan teepparirintsikat voivat olla vain tylsiä tai erittäin tylsiä.

 

Maidenformin ja Mad Menin puvustajan yhteistyöprojektina on syntynyt muutamia tosi sensuelleja ja kauniita alusasuja. Ylempi harmaa alusmekontapainen on vain kevyesti muotoileva ja tarkoitettu käytettäväksi omien rintsikoiden kanssa. Siitä syystä etupuoli näyttää ihan liian syvään uurretulta. Alempi musta täys-body on satiinikanttauksineen niin hieno, että menisi melkein klubi-asusta. (Satuin sanomaan tuon saman pressitoimiston työntekijälle ja Karkki oli vähällä tikahtua, että ai sulle vai?? Haha!!)

En yleensä laittele kovasti biletyskuvia blogiin, mutta tänään tehdään Halloweenin kunniaksi pieni poikkeus. Käytiin nimittäin viime viikolla Karkin ja Ericin kanssa Monkin hostaamassa tapahtumassa, joka sopii teemaltaan tähän viikonloppuun aikas mainiosti. Juhlien tarjoilut oli sävytetty kurpitsajuhlaan sopivaksi, samoin “cocktail-palat”.  Kovin suurta suosiota tosin kurpitsapyreestä ja lakritsikastikkeesta tehdyt herkkupalat ei ainakaan meidän porukassa saavuttanut. Maistuu vauvanruualta -oli Karkin tuomio.

 

Freesinä suoraan jumpasta juhliin… No, olin sentään käynyt suihkussa välissä, mutta toi meikkaaminen taisi vähän niinkuin unohtua. Oh well.  

Shimmer Twins Treasure Lashes oli paikalla varmistamassa, että kenenkään juhla-lookista ei puuttunut glamouria ja sähinää.

Kaikki halukkaat saivat valita itselleen mitkä tahansa huikaisevista ripsivaihtoehdoista. Kuvassa näkyvien lisäksi oli ainakin punaisin sydämenmuotoisten paljettien koristamat ripset, tähtikuvioidut kimallusripset ja yksi vähän iisimpi musta ripsivaihtoehto.

Tsekkaa video, kun Karkille laitetaan ihanat huikentelevaiset Shimmer Twins -ripset: 

Ja tässä näkyy (ainakin suunnilleen…) lopputulos:

Arvatkaa kerran, tulinko heti kotimatkalla rankasti katumapäälle, että kerrankin päätin esittää hillittyä ja aikuista ja jättää kreisit ripset nuorison riemuksi!? No tietenkin. Höh, ikinä ei pitäisi kieltäytyä mistään hauskasta vain sen takia, että tuntee jotain ihme tarvetta käyttäytyä muka sivistyneesti…

Eipä sinänsä – saahan noita tismalleen samoja  kuulemma ainakin Urban Outfittersistä (tosin ei kyllä näköjään ainakaan UO:n nettikaupasta) ja lehdistötiedotteen mukaan Asokseltakin. Asos.comista en kyllä löytänyt. Toisaalta Make Up Storella on myös kaikkia huikeita fantasy-ripsiä, jos nyt siitä kohtaa ihan oikeasti alkaa pistää.

Lisää biletyskuvia voi katsella Rodeon jutusta. Hassu homma, että emme osuneet Karkin ja Ericin kanssa edes minkään kuvan taustalle… Tosin poistuttiin paikalta kylläkin aika aikaisin – kaikilla meillä kun oli työpäivä perjantaina.

Eilen juhlittiin Helsingissä Ellen Style Awardseja. “Vuoden säkenöivin juhla” kokosi yhteen “vuoden upeimmat pukeutujat”, joten eikun kuvasatoa facebookista lounastunnin riemuksi selaamaan. (Lainaukset Ellestä)

Hoksasin muutaman asian kuvia katsellessani.

  • Ellen toimittaja Salli Raeste on aivan fantastinen pukeutuja ja hänen asunsa Style Awardseissa oli ehdottomasti yksi onnistuneimmista!
  • Olen ilmeisesti asunut Ruotsissa jo liian kauan, koska muutamia bloggari-kollegoita ja männävuosien missiä lukuunottamatta, en tunnistanut kuvista oikein ketään. Kyllä täkäläiset stylistit sun muut tunnistan edes ulkonäöltä…
  • Se, että musta oli hallitseva väri naisten juhlapukeutumisessa, ei ole mikään uutinen. Sen sijaan mustan pitsin esiintymisfrekvenssi on ainakin kuvien perusteella suorastaan häkellyttävä. Black lace overdose – I say no more.
  • Suomesta löytyy näköjään hillitön määrä tosi söpöjä poikia (nuoria miehiä, miehiä)!!
  • Sileä nuttura tai muu kampaus näyttää lähes poikkeuksetta kuvissa paremmalta kuin boho-chic söherökampaus. Tämä huomio menee note to self -osastoon. Itselläni kun on taipumusta nimenomaan kaikkeen muuhun kuin sileään ja hallittuun. 😀
  • Nyt niin hot-hot barokkityyli ei ole makuuni. Ihme juttu, kun en kyllä muuten ole kuuluisa minimalismistani. Kai se on niin, että liika on liikaa – tai sitten tyylini on kehittynyt vähän toiseen suuntaan.
  • Yllättävän vähän juhlakansalla näkyi H&M:n Anna Dello Russo -yhteistyön koruja. Olin varautunut övereihin, mutta ainakaan kuviin asti ei päässyt kuin pari hassua AdR-pimpattua outfittia.
  • Ylimatsaus ei ole edelleenkään tyylikästä.
  • Harmi homma, että ainakaan näissä Ellen facebookiin laittamissa kuvissa ei näy kengät. Ne kun usein on se asun paras kohta!

Kuva: Elle Style Awards

Old stuff