Author: Minna Paakkulainen

Tukholma on erinomaisen viehättävä joulukaupunki. Rakastan kaikkia valoja, kaduille ilmestyviä joulumarkkinoita, kuusiköynnöksiä ja tavaratalojen näyteikkunoiden joulusomistuksia. Ihan ehdoton joulushoppailupaikka on NK. Sieltä löytyy helposti lahjat koko perheelle, mutta parasta on kuitenkin tavaratalon historiaa henkivä jouluinen tunnelma, joka on tosi kaukana markettien räikeästä melskeestä. Samasta kaupallisuudesta siinä on tietty kysymys, mutta jotenkin aistikkaammassa paketissa…

Kuva: NK:lla pyörivä jättimäinen joulukuusi. Eri kerroksien havuköynnöksillä koristellut kaiteet ja parvekkeet muodostavat aivan kuin ison joulukalenterin.
Viimeiset jouluostokset hoitui tänään kukkamekossa:
– Pikkukukallinen mekko ostettu vähintään ziljoona vuotta sitten Serpenttiinistä Helsingistä.
– Musta paita, American Apparel
– Harmaat sukkikset, H&M
– Mustat biker’s bootsit (Karkin), Skopunkten

Siitä on jo kymmenen vuotta, kun Acne teetti ensimmäiset 100 paria tummansinisiä HEX-farkkuja, joissa oli huomiota herättävät kirkkaanpunaiset tikkaukset. Kyseiset sata farkkuparia jaettiin legendan mukaan ystäville ja tutuille testikäyttöön. Joko ihan sattumalta tai (todennäköisemmin) huolellisen suunnittelun tuloksena tuohon sadan ystävän piiriin kuului merkittäviä mielipidevaikuttajia ja muodin edelläkävijöitä ja menestys oli taattu. Nykyään Acnen farkut rinnastetaan samaan kastiin johtavien design-farkkujen kanssa ja niitä on myynnissä mm. Colettessa.

Kuva: Acnemaisen coolit mutterikengät syksyn mallistosta.

Eilen illalla juhlittiin 10 v. synttäreitä Acnen putiikissa. Samalla julkistettiin nostalgia-mallisto, johon on poimittu suosikkeja kymmenen vuoden ajalta. Mm. täkäläisissä blogeissa kyllästymiseen asti kehuttu prätkärotsi, jollainen löytyy mm. Ellen Cia Janssonin vaatekaapista on mukana mallistossa ja tietty HEX-farkut myös.
Peetu kokeili legendaarisia HEX-farkkuja. Vaikka punaiset tikkaukset ja vanha liekki-logo ovatkin aika coolit ei farkuista syntynyt kauppoja. Biletunnelmaa…

Päivän asu – vaihteeksi Peetun!
– Musta takki, H&M
– Alla musta v-pääntie t-paita, H&M
– Tummanturkoosi huivi, H&M
– Musta kapea hame, PTA (Mintun vanha)
– Kiiltävät mustat sukkikset, H&M
– Saapikkaat (eri kuvassa), Skopunkten

Vanhoja malleja on valmistettu vain muutamia kappaleita, joten jos HEX-farkut tai nahkapaloista ommeltu prätkärotsi kiinnostaa, kannattaa rynnätä jompaan kumpaan Acnen pääputiikkiin (Norrmalmstorget ja Södermalm, lähellä Nytorgetia) ASAP!

Lindexin uuden omistajan Stockmannin toiminta on aiheuttanut kohtuullista hämmästystä täkäläisessä mediassa. Stockan johto potki pois kaikki naiset Lindexin hallituksesta, mukaan luettuna Emma Wiklundin, joka on usean vuoden ajan toiminut Lindexin brandin kasvoina. Ruotsissa on keskusteltu aika paljon pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolijakaumasta ja tähän asti Lindex on ollut yksi tasa-arvoisimpia, kun kolme sen seitsemästä hallituspaikasta on kuulunut naisille. Sinänsä en ole naiskiintiöiden kannattaja, mutta jotenkin tuntuu kummalliselta, että organisaatiossa, jossa asiakaskunta koostuu lähes sataprosenttisesti naisista, ei heru ainoatakaan hallituspaikkaa kohderyhmän edustajalle.

Kysymyshän ei tässä tapauksessa oikeastaan ole siitä, kuka tekee työnsä parhaiten. Lindexin kaltainen yritys toimii ihan tolkuttoman kilpailluilla markkinoilla, jossa kilpailijoiden väliset erot ovat lähinnä ostajan mielikuvissa. Tällaisessa markkinatilanteessa pitäisi olla hiukan enemmän herkkyyttä sille, miten negatiivinen uutisointi vaikuttaa itse brandiin. Täällä kuluttajien mielikuviin muutos on uutisoitu tyyliin “paksut suomalaisäijät myyvät pikkuhousuja naisille”. Asiaa ei mitenkään kevennä Stockmannin toimitusjohtajan Hannu Penttilän arrogantit kommentit siitä, että he kyllä tietävät, mitä naiset haluavat.

Lue lisää:

Sain street-style sivustojen parhaimmistoa selvittelevän JES-haasteen Silveriltä jo aika kauan aikaa sitten. En oikeastaan vieraile juurikaan millään tuollaisella sivustolla kuin aniharvoin, vaikka katselen kyllä mielelläni muiden bloggareiden poimimia helmiä. Haastetta varten tsekkasin vain StockholmStreetStyle -sivuston kuvia ja pyrin valitsemaan kuvia, jotka saa minut huudahtamaan JES!

Selasin sivuston uusimpia kuvia ja huomasin valitsevani asukokonaisuuksia, jotka voisivat löytyä suoraan omasta vaatekaapistani. Eli asuja, jotka eivät ole sieltä erikoisimmasta päästä, mutta joissa kuitenkin on joku kiva juju, joka tekee kokonaisuudesta kiinnostavan. Oli muuten tosi hauska havaita miten hämmästyttävän monella oli nämä DinSkon kengät!

Ruskean ja harmaan eri sävyjen yhdistelmä sekä karkeiden, sileiden ja kiiltävien pintojen yhdistelmä saa kokonaisuuden elämään. Omaan päähäni tuskin hattua pistäisin, mutta kuvan tytölle se kyllä sopii. Villapaita muistuttaa, että se vitsin pilalle värjääntynyt villatakki odottaa edelleen korjaavaa värjäystä!!

Klassisenasiallisen asun jujuna on stailit nörttikakkulat ja nahkapalalaukku.

Ihana, ihana takki ja Vagabondin kiiltonahkaiset nauhakengät, joita olen himoinnut, mutten raaskinut ostaa… Peetun vaatekaapista löytyy kuvan tummansiniset H&M-sukkikset, mutta tuollainen upea virttyneen appelsiinin värinen palmikkoneulehuivi pitäisi varmaan väsätä itse.
Tässä asussa parasta on hieno tummanruskea hiusten väriin matsaava turkki. Itse en oikein tiedä mitä mieltä olisin turkeista. Koska en ole kasvissyöjä, tuntuu loogiselta, että käytän myös niiden eläimien nahkoja, joiden lihaa syön – näin mitään ei mene “hukkaan”. Koska en kuitenkaan (ainakaan tietääkseni…) syö minkkiä tai kettua, tuntuu hyvälaatuinen tekoturkki eettisemmältä ratkaisulta (mm. Ida Sjöstedtillä on tosi upeita). Kuvan turkki on toisaalta 2nd hand. Onko vanha/vintage/second hand -turkki eettisesti hyväksyttävä? Keksin kyllä argumentteja puolesta ja vastaan, mutta en oikein osaa päättää, mitä mieltä olisin.
Valitsemani kuvasarjan onnistunein ja samalla erikoisin kokonaisuus. Printti-t-paita näyttää coolilta ja klassiselta olematta yhtään farkkuteini, kun se yhdistetään viittamaiseen takkiin, paksuihin mustiin sukkahousuihin ja pronssisiin Mary Janeihin. Me likes!

Kuvat: StockholmStreetStyle

Käyn kampaajalla ihan liian harvoin – yleensä noin kaksi – kolme kertaa vuodessa. Tänään oli yksi niistä ihanista päivistä, kun cityn Urban by Björn Axen -kampaamon taitava Veronica yritti saada järjestystä pehkooni. Veronica on muuten ensimmäinen luottokampaajani sen jälkeen, kun erinomainen Teemu lähti pois Tampereen Tukkateekistä… Miten hyvän kampaajan löytäminen voikin olla niin järjettömän vaikeaa?

Hursomhelst – esittelyssä viralliset before ja after kuvat.
BEFORE:

AFTER:

Latvat näyttävät kyllä huomattavasti terveemmiltä pienen pätkäisyn jälkeen! Väri on periaatteessa ihan sama.

Ja sitten vielä uutuus… OTSATUKKA:

Mitäs sanotte? Yes? No? Maybe??

(No hiukset on uusiutuva luonnonvara…)
Old stuff