Tutustuin muotiviikolla norjalaisen Björgin (joo tiedän, että siinä pitäisi olla se norjalainen ööö, mutta nyt ei kykene askartelemaan – sorry!) suunnittelemaan taiteilijan omaa nimeä kantavaan korumallistoon. Björg-korut ovat kerrassaan huikeita! Lähes työstämättömiä puolijalokivenjärkäleitä yhdistettynä karkeasti taottuun metalliin, jokseenkin primitiivisen oloisia luonnonaiheita toteutettuna kullasta ja hopeasta, megalomaanisia cocktail-sormuksia, joista söpöys on valovuosien päässä.

Itse en ehkä kuorruttaisi käsiäni Björgin PR-henkilön tapaan, mutta ronskien korujen ystävänä täytyy sanoa, että useammankin näistä voisin kyllä mielelläni lahjoittaa itselleni. Korujen hinnat ovat kuulemma noin 200 eurosta ylöspäin. Kuvan sormuksista halvin maksaa noin 600 euroa ja siitä ylöspäin. Mustakivisen sormuksen pikkukivet ovat aitoja timantteja ja hinta sen mukainen…

Joskus skidinä hurahdin faaraoiden ajan Egyptiin. En enää muista oliko syynä klassisesti Sinuhe egyptiläinen vai ihan vaan joku ziljoonasta Tintti-albumista, joita siihen aikaan ahmin. Koppakuoriaiset olivat kissojen ohella pyhiä olentoja sen ajan uskomuksen mukaan. Jotain maagista olen aistivinani Björgin koppisriipuksessakin.

Karunkaunis ruusukvartsisormus kävisi vaikka nyrkkiraudasta. Sopiva fiksun tytön itsepuolustusväline? Itse lämpenin kivenjärkäleelle enemmän kuin duunatummille cocktail-sormuksille. Toisaalta tuollaista möhkälettä olisi ihan mahdoton tunkea mihinkään hanskoihin. Vaikka eihän sitä aina tarvitse olla niin järkevä…

Kultainen hampaan muotoinen kalvosinnappi ei ehkä istahda ihan joka jätkän juhlapaitaan. Hammaslääkärille kenties?

Eikös tässä olisi ideaa nyt, kun tuo juhlista jaloin – Valentinen päivä – on tulossa? Annapa rakkaallesi käsin piirretyn sydämin koristellun ystävänpäivätoivotuksen sijaan ihan kunnon sydän!

Päätimme jo joskus kauan ennen joulua Peetun kanssa, että ostamme toisillemme liput Grease-musikaalin ruotsalaistettuun versioon. Silloin näytösajankohta tuntui olevan ikuisuuksien päässä, mutta tänään pääsemme vihdoin nauttimaan ex-A-Teens tähden ja ex-Idols kakkosen tähdittämästä esityksestä.

Juhlan kunniaksi kaiveltiin garderobista kevyesti 50-lukulaishenkisiä vetimiä. Mihinkään pukujuhliin ei todellakaan olla menossa ja täydellinen autenttius ei ollut tavoitteena, mutta muuten asut sopivat mielestäni just kivasti tilaisuuteen.

• takki, TopShop
• hame, Toven tekemä
• huivi, Filippa K
• kengät, DinSko

• neuletakki, TopShop
• kauluspaita, H&M
  
• hame, “vintage”
• kengät, Ril’s
• sukat, Dim

Päivän soundtrack:

Old school -meininki taitaa olla trendikästä ainakin mitä muotinäytöksiin tulee. Sellainen olo ainakin tuli, kun peräti kaksi ruotsalaismuodin tukipilaria, Acne ja Hope, valitsivat tavallisen catwalk-näytöksen sijaan tunnelmaltaan intiimin, suunnittelijavetoisen esittelytavan. Etenkin Dramatenissa järjestetty Hopen tilaisuus teekupposineen vei väistämättä ajatukset aikaan, jolloin catwalk tarkoitti jotain ihan muuta kuin koroketta, jolla mallit koikkelehtivat lehdistön ja ostajien arvioivien silmien alla.

Katsojan kannalta tällainen esittelytapa on ihanteellinen. Näytöksissä jaettavat lappuset, joista käy ilmi suunittelijoiden inspiraation lähteet ja tavoitteet malliston suhteen, tulee yleensä silmäiltyä puolihuolimattomasti (jos sitäkään). Kun sen sijaan Ann Ringstrand ja Stefan Söderberg (HOPE) tai Jonny Johansson (Acne) selostivat leppoisasti ajatuksiaan eri asukokonaisuuksista mallien vaeltaessa rauhallisesti ympäriinsä, jää paikallaolijoille huomattavasti selkeämpi käsitys siitä, mistä tässä nyt oikein oli kysymys.

Kuvaamisen kannalta perinteinen catwalk-näytös on kuitenkin huomattavasti helpompi. Tunnelma kummassakin näytöksessä oli ihastuttava, mutta bloggarikuvaajan kannalta olosuhteet eivät todellakaan olleet suotuisat.(vasemmalla HOPE, oikealla Acne)

Aika yllättävää muuten, että sekä Hopen että Acnen suunnittelijat selostivat vuolaasti ruotsalaisten juuriensa merkitystä ja ansioita malliston inspiraation lähteenä. Aikaisemmin varsinkin nämä pikkuisen suuremmat brändit ovat olleet tarkkoja siitä, että heidät koetaan ensisijaisest kansainvälisinä. Ruotsalaisuus on ollut toissijaista.

Yhtäläisyydet Acnen ja Hopen välillä eivät jääneet siihen. Molemmilla oli mallistossaan muhkea lampaankarvakauluksellinen takki. Voisin kyllä ottaa vaikka molemmat… 😀 (kuvat: Kristian Löveborg/Berns Salonger, vasemmalla HOPE, oikealla Acne)

Stockholm Street Stylestä piti vielä käydä nappaamassa lemppari-outfitini Acnelta. Keveän kukkaisen sifongin ja maskuliinisen jämäkän rotsin liitto hipoo täydellisyyttä! Eikä nuo violetit killeriplatformitkaan ihan huonot ole…

Peetu kävi eilen shoppailemassa ja mukaan tarttui kivipestyt legginsit Lindexiltä ja mustat nauhanilkkurit DinSkosta. Molemmat uutukaiset päätyivät perjantain asuun.

WER IZ TEH KITTEH?

I foundz dem!

• ruutupaita, H&M
• legginsit, Lindex
• kengät, DinSko
• kizu, kuvausasistentti <3

Tukholman muotiviikosta jäi yleisfiilikseksi, että übercool rock trash -trendi on säätymässä naisellisemmaksi ja klassisemmaksi silhuetiksi. Vaikka Whyred ei olekaan varsinaisesti kunnostautunut urbaanien soturinaisten päävaatehtimona, on trendipyörän pyörähdys nähtävissä selvästi heidänkin ensi syksyn ja talven mallistostaan. Feminiinistä yleisilmettä terävöitetään toki edelleen reteillä bootseilla ja maskuliinisilla päällystakeilla.

Aika fiksua valita ensimmäiseksi kuvaksi musta tunika, jonka olkapäitä koristaa rock trash -lookin perustunnus – pyramidiniitit – juuri, kun olen ehtinyt julistaa kyseisen trendin hiipumista. No, harvoinhan nämä jutut ovat niin kovin mustavalkoisia… Tunikaa enemmän diggailen asun raidallisesti läpinäkyviä legginsejä.

Kunnollinen jämäkkä villakangastakki on ensi syksynä(kin?) ihan must! Maskuliinisesta väljyydestä lisäplussaa.

Whyredilta on syksyksi tulossa monta laukkua, jotka kelpuuttaisin käyttööni välittömästi. Erityisesti kuvan keskisuuri veska näyttää juuri siltä, että siihen mahtuisi sopivasti kaikki tarpeellinen ja tilaa jäisi silti esmes potentiaalisille shoppailuille. Inhoan nimittäin kulkea ympäriinsä kauppojen kassit käsissä ja siksi yritän aina tunkea kaikki mahdolliset ostokset käsilaukkuparkaani…

Taisin jo mainitakin, että tykkään kovasti drapeerauksista? Niin pienellä peruspikkumusta saa ihan uutta twistiä. Tsekkaa myös bootsit! Nam!!

En ole ihan vakuuttunut herkullisen lohenpunaisen mekon olkalinjan istuvuudesta. Joko malli on livahtanut catwalkille pukijan silmien ohitse tai sitten siinä mättää oikeasti jokin. Jokatapauksessa tässä on jälleen yksi esimerkki drapeeratun linjan kauneudesta.

Sametti on mainio syysmateriaali, joka tuo sävykkyyttä tummiinkin väreihin. Oikeastaan otin tämän kuvan mukaan siksi, että saman tyylisiä, melkein tyttömäisiä mekkosia näkyi muissakin näytöksissä. Asu kuuluu sarjaan “inspiroiva, mutta en ehkä sittenkään voisi kuvitella itselleni”.

Videonpätkässä näkyy hienosti Whyredin huikea peilimäinen catwalk. Sen ansiosta mallien sääriin heijastui makeaa loimutusta, joka saa sukkikset/legginssit näyttämään tie-dye -värjätyiltä.