Suloinen Kate Bosworth inspiroi stailiin festarityyliin. Viime viikonlopun Coachella-festivaaleilla Kate viihtyi mm. ihanassa nuden värisessä neulevirityksessä.

Yleensä on ihan turhanaikaista pahemmin haaveilla celebrityjen tavallisen muotifanin budjetin ulottumattomissa olevista asuista. Tällä kertaa tilanne on toinen. Hieno pitsiverkkoneule on peräisin TopShopilta ja kenen tahansa halukkaan ulottuvilla esmes täällä!

Ray Banin klassiset Aviator-lentäjälasit vielä nenälle – ja festarilook on täydellinen! Itseasiassa juuri tuota kultapokaista versiota klassikkomallista olen himoinnut jo pitkään.

Tai no, ehkä Mulberryn jumalaisesta nahkalaukustakin voisi haaveilla… Tosin juuri tuo malli (Leah bag) on tosin kuuleman mukaan totaalisesti loppuunmyyty jokapuolelta. Eikä se taida hintansakaan puolesta ihan kuulua siihen “kiva spontaaniostos” -kategoriaan. Puhumattakaan nyt siitä, että oikeasti ulkoiluttaisi herkän beigeä Mulberryä festareilla. Ultimate festivaaliasuste – Alexander Skarsgård – ei kieltämättä olisi hullumpi sekään! 🙂

Poikkesin tsekkaamassa Gina Tricotin kevään ja alkukesän mallistoja. Osa varmaan onkin jo putiikeissa ja loppujenkin pitäisi saapua milloin tahansa…

Yleensä en ole kovin suuri Gina-fani. Tuntuu, että sieltä ei oikein löydy mulle mitään. Tai sitten en vaan jaksa penkoa tarpeeksi perusteellisesti “hälyisen” oloisissa putiikeissa. (Jostain syystä Ginan putiikit on mun mielestäni hälyisiä, vaikka siellä ei edes olisi juuri muita asiakkaita…). Showroomilla esillä olleet vetimet yllättivät siksi positiivisesti. Useampikin asu sopisi täydentämään kevätgarderobiani.

Herkullisen kesäiset hedelmävärit on kyllä kieltämättä ihan perus GT:ta, mutta ei voi auttaa – tähän aikaan vuodesta väriterapia iskee väistämättä! Persikan väriset shortsit on ajatuksena houkutteleva. Voipi kyllä olla, että livenä efekti vaaleiden säärien kanssa olisi vähän turhan cold turkey.

Simppeli, todella kauniin beige nahkajakku on suorastaan yllättävän mukavan tuntuista nahkaa. Malli on kiitettävän riisuttu toimiakseen myös aikuisempien kokonaisuuksien osana. Potentiaalisesti erittäin monikäyttöinen kesäjakku.

Ginan versio bf-jakusta on ehkä aavistuksen liian lörttöä materiaalia makuuni. Pisteet kuitenkin hyvästä mallista ja oikeastaan nuo vajaamittaiset hihat, joihin laskostamalla on saatu käärittyjen hihojen oloinen fiilis, ovat aika kivat.

Ehdoton suosikki kevätmallistosta! Aivan hillittömän kivan mallinen pikku hamonen on karkeaa luonnonvärisen pellavan oloista kangasta (en muistanut kirjoittaa ylös materiaalia, mutta tuskin 100 % pellavaa kuitenkaan – vai?) pimpattuna aavistuksella kultaa. Ihan ihan pakko päästä sovittamaan tätä ihanuutta!

Farkunsininen mekko ohutta puuvillakangasta toimisi loistavasti kesän monitoimimekkona. Ja hei – olenko se vain minä ja vieroitusoireeni, mutta eikö tässä ole vähän True Blood -viboja??

Kauan kauan odotettu kampaaja oli vihdoin tänään! Ah onnea!!

Päätin siirtyä astetta blondimmaksi ja tavallisen, suht neutraalin, tyvivärin lisäksi koko helahoito raidoitettiin hillityn vaaleilla nougatin värisillä raidoilla. Pituudesta pätkäistiin myös toiveitteni mukaisesti lähemmäs kymmenen senttiä. Jotenkin alkoi tuntua, että sellainen pitkä reuhka on vaan… just niin, reuhka. Joku välähdys kävi päässä siellä kampaajalla leikkuvaiheessa, kun yhtäkkiä tajusinkin haluavani taas otsiksen. No, kasvaahan tuo… Eiks kasvakin??

Ekat kuvat muuten, jotka otin sikahienolla Nikonilla (automaattiasetukset. Heh heh;D). En ihan tajunnut, miten sen ajastuslaukaisimen saisi pysymään päällä niin, että sitä ei joka kuvan jälkeen tarvitsisi uudelleen hakea valikosta (okei, mä voin vilkaista sitä manuaalia!!). Ja ilmeisesti järkkärit ei “osaa” tarkentaa ajastimella pelkkään valkoiseen seinään? Itselaukaisin kieltäytyi itsepäisesti menemästä päälle paitsi, jos laitoin kuvauskohtaan tuolin tarkennusavuksi. Ei siinä mitään, sainpahan pienen iltajumpan samalla, kun otin hiuskuvia…

Uus tukka pääsee tänään ulkoilemaan Mosebackenille ja jorailemaan Magnus Carlssonin & Moon Ray Quintetin tahdissa. <3 (mitähän ihmettä sitä laittaisi päällensä??)

Mutta mitä tykkäätte – onks kiva tukka? Onko otsis ihan juntti? Onko blondeilla oikeesti hauskempaa??

Tänään poikkesin enää vain ihan muutamassa pressitoimistossa. Kaikenlaista kivaa ja ilahduttavaa löytyi silti…

Van Deurs tekee upeita pliseerattuja luomuksia pääasiassa villasta ja silkistä. Myrornas on täkäläinen “pelastusarmeijan kirpputori”. Van Deursin ja Myrornasin yhteistyön tulokset ovat näin herkullisia. Pliseeratusta kirppishuivista on sukeutunut suloinen laukku!

Day Birger et Mikkelsenin jakussa on kivasti sekä chanel- että army-viboja. Kuivapintainen ohut villaflanelli ja terein viimeistellyt kantit hykerryttävät materiaalinörttiä.

On aina yhtä hauska päästä hypistelemään vaatteita, jotka vähän aikaa sitten on nähnyt catwalkilla. Cheap Mondayn kasarihenkinen neule viehätti jo Tukholman muotiviikolla, eikä ihastus laantunut tälläkään kohtaamisella. Mutta jaksaako sitä tosiaan odottaa syksyyn? Elokuun alussa pitäisi Cheap Mondayn syysmalliston alkaa tippua putiikkeihin.

Ehkä kaikkein kiinnostavin tuttavuus oli kuitenkin ekologisuuteen, ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin perusteellisen mahtavalla asenteella suhtautuva Kuyichi.

Malliston rungon muodostavat farkut, t-paidat ja kauluspaidat. Lisäksi löytyy takkeja, jakkuja, mekkoja – siis lähes kaikkea, mitä nyt vaatepuolella voi kuvitella, paitsi kenkiä tai alusvaatteita. Kuyichilla on mallistot sekä miehille että naisille.

Niskalapusta selviää, minkälaisesta materiaalista kulloinkin on kyse. Orgaanista puuvillaa ja kierrätettyä polyesteriä käyttää nykyään jo monet ketjutkin (mikä ei tietenkään vähennä sen arvoa!). Itse nostan hattua erityisesti tuolle “cotton in conversion” -linjalle. Kyseisissä vaatteissa käytetty puuvilla on ostettu viljelijöiltä, jotka ovat siirtymässä perinteisestä viljelystä ekologiseen. Siirtymävaihe on ongelmallinen viljelijälle, koska he eivät vielä voi myydä tuotoksiaan ekologisena. Cotton in conversion -tuotteissa on käytetty kyseisiä välikauden satoja ja näin Kuyichi auttaa viljelijöitä vaikeassa siirtymävaiheessa.

Kuyichi ei ole vain hyvä. Se on myös hieno! Lappuhaalareista tulee ihan liian elävästi raskausajat mieleen, mutta kuvan farkkuhaalari päätyi justiinsa must have -listalle!!

Olen himoinnut järkkäriä niin kauan kuin jaksan muistaa. Isin analoginen järjestelmäkamera oli liian hieno ja kallis – sitä en saanut hipelöidä edes valvonnan alla vinkumisestani huolimatta. Blogosfäärissä digijärkkäreillä otetut kuvat pesevät hyvänkin pokkarin otokset vähintään satanolla. Hienot kuvat hivelevät silmää. Monet blogit ovat päätyneet lukulistalleni, vaikka katson vain kuvat.

Arvatkaa riemuni, kun sain lainaksi hienon hienon Nikon D3000 kameran!!

Kameralaina liittyy yhteen tosi kivaan juttuun, joka tulee näkymään täällä Indiedaysissä käsittääkseni ensi viikosta alkaen. Luvassa on mielenkiintoisia ja toivottavasti myös inspiroivia ja hauskoja kuvia. Itse olen ainakin ihan täpönä innostunut! Ja siis mikä fiilis kulkea ärhäkkä kamera kaulassa. Melkein kuin olisi tosi ammattilainen. :DD

Hieno Nikon saapui luokseni eilen illalla. Olemme tehneet varovaisesti tuttavuutta ja kyllä – ihan automaattiasetuksillakin kuvat ovat vaatimattomasti ziljoona kertaa hienompia kuin pokkarilla näpsäistyt! Voin kyllä kuvitella, että moista mötikkää ei uskalla tai jaksa raahata ihan joka bileisiin, mutta toistaiseksi elämme täydellistä kuherruskuukautta. En haluaisi erota kamerasta hetkeksikään.

Ei kovinkaan yllättäen kameran manuaali on melkoinen opus. Jostain syystä en oikein tule toimeen opaskirjojen kanssa… Perusasioista jauhetaan liikaa (näin otat pois linssinsuojuksen, näin laitat kameran päälle), mutta yksinkertaisiin kysymyksiin (miten otan sikahienoja kuvia) ei löydy vastauksia millään… Totuuden nimessä täytyy sanoa, että en ole edes avannut Nikonin mukana tullutta manuaalia. Vielä.

Yhden illan ja päivän räpsimisen jälkeen mieleeni on hiipinyt pieni epäilys. Ehkä upeiden kuvien salaisuus ei löydykään manuaalista. Hmmh. Mitenkähän tuohon nyt pitäisi suhtautua? Kysynpä kunnon bloggarityyliin neuvoja sieltä ruudun toiselta puolelta. Mitä minun pitäisi tietää tuosta hienosta lainakamerasta? Mitä asetuksia kannattaisi opetella? Nikon on lainassa vain muutaman viikon, joten mihinkään perusteelliseen kamerakouluun ei kai ole järkevää ryhtyä…

Lähestulkoon kamerataidetta tässä. Nikonin laukaisijasta heijastuu pikkuinen ja sinänsä ihan mallikkaasti palvellut pokkarini! 🙂