Pidempään tätä blogia seuranneet tietävätkin jo, että Minttu ei kuulu niinhin parfyyminkäyttäjiin, jotka vaihtelevat tuoksua mielialan, tilaisuuden tai vaatetuksen mukaan. Kerralla käytössäni on yksi tuoksu – ja uuden tuoksun valintaan liittyy aina enemmän tai vähemmän uusi elämänvaihe.
Viimeisin tuoksuvalintani on Pradan klassikkotuoksu Infusion D’Iris. Kun banaalisuuteen asti kohderyhmille räätälöidyt julkkisparfyymit elävät korkeintaan pari sesonkia, voidaan kai puhua klassikosta neljä vuotta sitten lanseeratun tuoksun menestyksekkään elinkaaren yhä jatkuessa?
Oikeastaan yllätyin itsekin valintaani. Iiris ei kuulu erityisesti lempituoksuihini – päinvastoin – kovin iiriksiset hajuvedet tuntuvat liiankin ätläköiltä, vaikka aika makeista parfyymeistä pidänkin.
Nimestään huolimatta iiris ei kuitenkaan ole Infusion D’Iriksen päätuoksu ainakaan omalla ihollani. Mandariini, appelsiininkukka, santelipuu ja muut noin ziljoona ainesosaa tekevät kokonaisuudesta hyvin elegantin ja aurinkoisen. Tuoksu ei ole kovin vahva ja monesti tuntuu, että iltapäivällä tekisi mieli suihkauttaa pisara tehostetta iholle. Toisaalta kuitenkin mielummin niin päin kuin että raskas tuoksu roikkuisi ympärillä pahimmillaan päänsärkyä aiheuttaen.
Uuteen laiffiin sopii myös kätevä ja kuljetusta hyvin kestävä metallinen pikkupullo. 10 ml ei vie turhaa nestetilaa lentokentän turvatarkastuksissa ja pari varahylsyä takaavat, että tuoksu ei lopu heti kättelyssä.
Innovatiivia uutuusvillityksiä tai räväkkää tuoksumyräkkää etsivälle Infusion D’Iris ei varmastikaan ole oikea vaihtoehto. Sen sijaan eleganttia, aika perinteistä, pikkuisen makeaa, mutta silti raikasta tuoksua haluavalle se on juuri oikea valinta!
