Jostain kumman syystä viikonlopuillekin tuntuu kertyvän ihan tajuttomasti agendaa. Ei riitä, että painaa viikot tukka putkella – vapaina päivinä sitä vasta riittääkin tekemistä odottavia tehtäviä ja loputon kotihommien todo-lista. Mintulla oli täksi(kin) lauantaiksi listalla kaikenlaisia kodinparannusprojekteja.

Aamu alkoi lupaavasti. Pinkaistiin Peetun kanssa rapsakalle juoksulenkille kirpeään aamuaurinkoon niin aikaisin, että osa vastaantulijoista näytti olevan vasta menossa nukkumaan. Lenkin jälkeen hemmoteltiin itseämme aamiaisella, jota syötiin pitkään ja hartaasti. Mikä ihanuus lukea DN kaikessa rauhassa kannesta kanteen! Aamiaisen jälkeen Peetu lähti tekemään kouluhommia Nationalmuseumiin.

Mietin siinä sitten hetken, että onko pakko, jos ei halua… Tuumasin, että ei ole – ja vetäydyin kesäkukkien tuoksuiseen kylpyyn uuden Ellen kanssa!

Cliniquen Instant Facial Mask täydensi kylpynautinnon. Tämäkin pikkuinen näyteputeli oli lojunut kylppärin kaapissa vaikka miten pitkään.

Lopuksi jynssäsin koko kropan Weledan ihanasti koivun tuoksuisella kuorintavoiteella. Body Shopin varrellinen harja on hyvä apu, kun selänpesijä makaa kovassa kuumeessa Tampereella…

Kynsiin uutta väriä Make Up Storen lakalla. Sävy “Charlotte” on Peetun suosikki – ja mikäettei. Hassusti vähän kellertävä nude on oikeastaan aika raisu toisin kuin yleensä aika laimeat luonnolliset nudet.

Varpaiden kynnet maalasin vanhalla suosikilla, Essien oranssinpunaisella “Fifth Avenue” -sävyllä.

Hemmottelupäivän kruunasi antoisa shoppailuhetki Peetun kanssa. Peetu löysi Ginasta nilkkapituisen harmaameleeratun huitulan ja Henkkamaukalta supersuloiset brodeeratut shortsit. Minttu kokeili yhtä sun toista – ja varmaan olisi tullut kaupatkin, mutta ensi viikonlopun Lontoon reissua ajatellen oli parempi jättää kotoiset löydöt kaupan hyllylle.

Indiedaysin Olympus Street Style -kampis on edelleen käynnissä! Ei kannata unohtaa äänestää omaa suosikkiaan – jaossa on mahtipalkintoja. Voitte tietty antaa äänenne ihan kenelle haluatte, mutta kyllä Mintullekin kelpaisi älyttömän näpsäkältä kuullostava voittokamera Olympus PEN E-PL2… 😀

Viimeisimmällä paparazzikierroksella bongailin tarkoituksella vähän aikuisempia tyylejä. Kameran eteen innostui astumaan Camilla ja Marie-Louise.

Marie-Louise on bongannut pari tärkeintä kevään trendiä: räiskyvät värit ja räätälöidyn jakun. Housut olivat kuulemma odottaneet vuosikausia kaapin perukoilla, että pääsisivät jälleen käyttöön. No, nythän ne sopivat kuvaan paremmin kuin hyvin!

Camilla heittäytyi melkein filosofiseksi, kun kyselin tyylin ja pukeutumisen merkityksestä. Olimme monesta asiasta samaa mieltä: läheisimmät vaatteet tuntuvat joskus siltä, niinkuin niillä olisi ihan oma luonne – ja miten suuri merkitys väreillä on mielialaan.

Kaikenlaista kivaa, mukavaa ja inspiroivaa sitä saakin kokea näissä blogihommissa!

Filippa K lanseerasi tänään exklusiivisen täysin käsityönä valmistetun minimalliston. Mallistossa on kuusi mekkoa, joista jokaista on valmistettu 60 numeroitua kappaletta. Skeptinen materiaalinörtti ja pikkumainen saumojensyynääjä -Minttu ilahtui mekkojen kokonaistoteutuksesta. Erinomaisen ylellisen oloiset silkit ja massiivisen hulppeasti valuvat viskoosit on valmistettu taidolla, jota enää harvoin näkee huikean kalliissa vaatteessakaan.

Neljä mekoista – kaikki kankaiset – on valmistettu Tukholmassa. Pikkuisen kyllä kiinnostaisi tietää missä sitten upeasta viskoosijerseystä tehdyt mekot on ommeltu. Mitään paikkakuntaa ei niiden kohdalla ole mainittu…

Jos – ja siis todella jos – nyt edes teoreettisesti olisin laittamassa 5000 – 6000 kruunua yhteen ainokaiseen mekkoon, voisin hyvin kuvitella, että se olisi juuri joku näistä. Suhteellisen ajaton ja trendihampaan haukkelua hyvin kestävää suunnittelua, jossa silti on riittävästi särmää ja luonnetta. Potentiaalisesti pitkäikäisiä suosikkimekkoja monenkarvaisiin tilaisuuksiin. Hinta/käyttökerta olisi takuuvarmasti korkeampi kuin niiden parin tonnin juhlamekkojen, jotka eivät eksy päälle kahta kertaa useammin… Ja tosiaan työn jälki on ainakin laseerauksessa esillä olleissa kappaleissa niin hyvää, että jo pelkästään se saa mielen hyväksi. Mikä on oikeastaan aika hyvä saavutus miltä tahansa vaatteelta!

Viikonloppu meni niin hurvitellessa Tampereella, että ihan jäi kaikki postaukset tekemättä… Mahtavan kivaa oli – upeita uusia ihmisiä ja lämpimän nostalgisia kohtaamisia vanhojen luokkakavereitten kanssa. Joskus sitä on niin paljon tärkeämpää päätyä chillaamaan auringon lämmittämille kalliolle hyvässä seurassa kuin rynniä himaan ottamaan kuvia illan asusta.

No viikonloppu taisi mennä aika monella muullakin ihan vaan auringosta nauttiessa… 🙂

Supercool korusuunnittelija Efva Attling kutsui viimeviikolla sekalaisen (ja suoraan sanottuna aivan liian ison…) joukon väkeä lippulaivamyymäläänsä tutustumaan uusiin korumalleihin. En kyllä helposti hätkähdä kovaakaan tungosta, mutta tällä kertaa oli kyllä iskeä paniikki ja pakokauhu, jota edes tarjolla olleet suklaapalleroiset ja kuohujuoma kyennyt vaimentamaan. Sen verran paljon väkeä oli pieneen tilaan ahtautunut. Kevää uutukaiset perhosdesignit jäi siis tarkastelematta sen lähemmin, mutta muutama muu kiintoisa, kaunis koruihanuus ehti tallentua muistikortille ennenkuin oli ihan pakko rynniä haukkaamaan happea.

From here to Eternity…

Jil Sanderin kevätsesongille esittelemä oranssi muovikassilaukku herätti pienen myrskyn muotivesilasissa. Kuolleeksi julistetun it-bag -ilmiön uudelleensyntyä uhottiin ironiseksi luokitellun, linjakkaaksi värihuutomerkisi designatun kantovälineen nostaessa pakko-saada -kuumetta fashionistalaumoissa.

Itse tuumailin, että joopa-joo, eipähän tämä ole eka kerta, kun lähinnä kulutustavaraksi laskettavia halpislaukkuja nostetaan kontrastiksi ja kannanotoksi huippudesignin rinnalle (muistatte varmaan ainakin Marc Jacobsin Louis Vuittonille SS2007 suunnittelemat tiimari/asunnoton -tyyliset kivan ironiset kesäkassit?). Jotenkin en kuitenkaan jaksanut uskoa, että ylihinnoitellusta muovikassista tulisi myös kaupallinen menestys. Hype ja ostokäyttäytyminen kun eivät aina trendihullutusten kohdalla korreloi ihan suoraviivaisesti.

Jil Sanderin muovikassi – hienommin Market Acetate Bag –  on kuitenkin myyty loppuun (!!)  net-a-porterista… Kuulopuheiden mukaan Mrs H:n putiikissa niitä vielä olisi, mutta  nettikauppa myy kyllä jo eioota.  Huolimatta siis varsin rapsakan tuntuisesta 130 € hinnasta.

Jotain trendin läpilyöntipotentiaalista kertoo se, että H&M on jo nyt tehnyt ihan siistin rip-offin Jil Sandersin ilmeisestä menestysartikkelista.

Henkkamaukan oranssi muovikassin on osa viime viikolla lanseerattua Fashion against AIDS -kampanjaa. Hinnaltaan se on luonnollisesti vain murto-osan (199,- kruunua täällä meilläpäin) esikuvastaan. Ja loppunmyytyhän tuo budjettiversiokin on ainakin täkäläisen verkkokaupan puolella.

Jotain tässä nyt kuitenkin on, mitä en vaan niinku tajuu. Siis oikeasti – voiko oranssi muovikassi olla kuuminta hottia??