Viime perjantaina kruunattiin Suomi-instituutissa vuoden ruotsinsuomalainen, vuoden nuori ruotsinsuomalainen ja vuoden arjen sankari. Lämminhenkisessä gaalassa oli mukana yllättävän paljon väkeä – ruotsinsuomalaiset kun eivät ole mikään identiteetiltään kovin yhteneväinen porukka.

Sen lisäksi, että onnistuin (tietenkin!) vetistelemään vuolaasti jo siinä vaiheessa, kun eri kategorioissa ehdolla olevien perusteluja luettiin, tapahtui gaalassa kaikessa hiljaisuudessa myös kummia juttuja. Niistä saa vähän vihiä viimeistään tänään illalla täältä…

Gaala-asuna toimi hyvin ja monelaisissa tilaisuuksissa palvelleet Henkan Marni-malliston kultabrokadihousut ja uusi Zaran toppi. Iltalaukku on vähän tuollainen matkalaukkumalli, mutta kameralle piti olla suojaisa kantoväline perjantaisen lumi- ja räntäsateen vuoksi. Tapahtuma oli onneksi gaala-nimityksestään huolimatta aika mutkaton tunnelmaltaan, joten eipä tuo nyt paljoa haitannut.

• toppi, Zara
• housut, Marni for H&M
• sandaalit, Zara
• laukku, Botkier
• korvikset, AdR for H&M
• kultasukat (hehe!), TopShop

Herätyskello soi aamulla viideltä, ulkona on pilkkopimeää, lämpimien peittojen alta poistuminen tuntuu lähinnä huonolta vitsiltä. Siinä vaiheessa, kun käsi vaistomaisesti napsauttaa seuraavaan torkun päälle, tiedät, että tästäkään aamusta ei selviä ilman kaaosta, stressiä ja hiuksenhienoa töistämyöhästymismarginaalia. Duunipaikan vaihdon myötä päädyin tehtäviin, jossa noudatettiin “suomalaisia toimistoaikoja”. Kun ottaa huomioon Suomen ja Ruotsin välisen tunnin aikaeron ja sen, että työmatkaani menee melkein tunti, voi aika helposti laskea, että kuuden bussiin olisi syytä ehtiä, jos mielii olla edes jossain määrin ajallaan toimistolla.

Herätyskello on siis soinut viimeiset noin kolme vuotta joka arkiaamu kello viisi. Olen saanut tosiaankin oppia, että on ihan eri asia nousta silloin tällöin tosi tosi aikaisin esim. lentokentälle lähdön tai jonkin muun erityisen syyn takia. Säännöllinen viideltä nouseminen on ihan toinen juttu. Univelkaa tuntuu kertyvän ihan väistämättä, vaikka miten yrittäisi mennä ajoissa nukkumaan – ja sen myötä aamuherätykset viikon edetessä yhä raskaamiksi ja raskaammiksi. Varsinkin näin syksyllä ja talvella, kun aamulla on aivan totaalisen pilkkopimeää, herääminen tuntuu välillä aivan ylivoimaiselta tehtävältä!

Olin siis Aivan Mielettömän Onnessani, kun pääsin mukaan Indiedaysin ja Philipsin Wake Up Light -kampanjaan! Olen nyt ehtinyt testailla lamppua muutaman päivän ajan – ja täytyy sanoa, että olen aivan totaalisen myyty jo nyt!

Aion kirjoitella tarkemmin kokemuksistani ja lampun toiminnoista, kunhan olen niihin itsekin paremmin perehtynyt – ja käyttökokemusta ehtinyt vähän kertyä. Jo näiden muutamien aamujen perusteella voin kuitenkin sanoa, että en olisi ikinä voinut uskoakaan, miten suuri merkitys sillä on, että jo ennen herätystä huoneen valaistustaso nousee lempeästi asteittain.

Itselläni ei ole varsinaisesti kokemusta kirkasvalolampuista tai korvakuulokevaloista. Monet ystäväni kyllä niitä (tai ainakin kirkasvalolamppua) käyttää ja tietääkseni ovat saaneet hyvän avun kaamosajan ikiväsymystä helpottamaan. Tuntuu siltä, että Philipsin Wake Up Light toimii vähän samaan tyyliin.  Alitajuinen pakottava tarve käydä parin kuukauden talviunille helpottaa ihan kummasti.

Alkoiko tehdä mieli omaa lamppua? No eipä hätää, sillä kampanjaan kuuluu ihan huippu arvonta.   Kilpailukysymys kuuluu näin: ”Vaikeuksia herätä? Kerro tarinasi ja perustele samalla, miksi juuri sinun pitäisi saada Wake-up Light.” Vastaukset sunnuntaihin 9.12. klo 23.00 mennessä tämän postauksen kommenttiboksiin. Paras vastaus voittaa Philipsin Wake-up Light -herätysvalon perusmallin, joka on arvoltaan 109 euroa.

Herätysvalon luksusmalli on arvonnassa Wake Up Lightin brändisivulla. Tuon hienomman lampun voi liittää iPhone– tai iPod touch -laitteisiin. Indiedaysin toimitus ja bloggaajat valitsevat palkittavat tarinat kummassakin kilpailussa – eli nyt kannattaa kaivella parhaimmat jutut ja ikimuistoisimmat pommiin nukkumiset esiin!

Kuulemma kymmenessä päivässä pitäisi jo huomata eron ihan omassa olemuksessaan ja varsinkin aamupäivän vireystasossa. Eli varmaankin joskus ensi viikolla kirjoittelen ihan seikkaperäisesti kokemuksistani herätysvalon kanssa. Siihen asti: osallistukaahan arvontaan ja ottakaa iisisti aamuisin!

Uskomattoman kaunis talvipäivä tänään! Mutta hitsivieköön, että oli kylmä… Käytiin Karkin kanssa katsomassa Breaking Dawnin kakkososa (I say no more…) ja leffan jälkeen ystäväni Carolinen perinteisillä 1. adventin glögi-kutsuilla. Virallisen pikkujoulun kunniaksi halusin päälleni vähän hillittyä kimallusta ja sesonkiin sopivat punaiset korvikset. Maksihelmojen kanssa tarkenee onneksi kovemmassakin pakkasessa. Alle voi piilottaa vaikka leggarit…

No nyt täytyy palata adventin juhlinnasta takaisin arkeen ja alkaa ruksailemaan juttuja loputtoman oloiselta todo-listalta… Taidan aloittaa tiskeistä.

• neule, Vero Moda
• hame, Mintun ompelimosta
• kengät, Vagabond
• korvikset, Lanvin for H&M

Ihanaa joulukuun ensimmäistä päivää kaikille! Toivottavasti olette selvinneet lumimyräkästä. Täällä meillä on ollut mielettömän kaunis talvipäivä tänään. Lunta on juuri ja juuri sen verran, että kaikkialla näyttää puhtaalta ja raikkaalta. Aurinkokin pilkisteli päivällä pikkuisen ja pikkuruisia kimaltelevia lumihiutaleita leijaili hiljakseen maahan. Oli siis suorastaan ällösöpö ja hyperjouluinen sää!

Hermojakoettelevan pitkän odotuksen jälkeen tänään sai vihdoin avata ensimmäisen luukun joulukalenterista.  Tai ne sai joilla kalenteri sattuu olemaan. Kuten esimerkiksi Karkki.

Karkki on todellinen Body Shop -fani ja siksi ei varmaan ole mikään ihme, että neito alkoi himota putiikin joulukalenteria jo varmaan pari kuukautta sitten. Ostopäätös syntyi muutama viikko sitten ja sen jälkeen kalenteri on ollut hiplailtavana hyllyn päällä. Piinallisen pitkältä tuntuneen odotuksen jälkeen tänään oli vihdoin aika avata eka luukku.

Täytyy kyllä tässä ihan julkisesti tunnustaa, että olen pikkuisen kade Karkille tuosta kalenterista. Mikä sen mahtavampaa kuin saada joka päivä joku ihana kosmetiikkayllätys? Kaukaa viisaana Karkki myös tarkisti etukäteen, että kaikilla kalenterin tuotteilla on vaihto-oikeus. Jos vaikka sattuisi niin, että joku tuote ei itselle sovikaan – tai jos meikkiyllärit ovat sävyltään epäsopivia.

Aika kallis tuo kalenteri oli – noin 1200 kruunua – mutta tuotteiden yhteenlaskettu arvo on kuitenkin suunnilleen tuplasti tuon verran… Nyt täällä pihinä mietin, että saisikohan kalenterin nyt alennuksella, kun joulukuu on jo alkanut. Tuskinpa vaan.

Tämän päivän yllätys oli käsien puhdistusgeeli. Melkein alkoi naurattaa, miten hyvin se sopii käsihygieniasta tarkalle Karkille! Kaikesta päätellen tyttö on itsekin enemmän kuin tyytyväinen. Ja koska Karkki on joviaalisti luvannut, että saan lainata kaikkia (tai ainakin melkein kaikkia) kalenterista ilmestyviä tuotteita, pääsen minäkin nauttimaan hienon kalenterin antimista.

Vaan kyllähän se olisi hienoa, jos olisi ihan ikioma kalenteri. Voihan sen aloittaa päivän tai pari myöhässäkin? Eikö voikin?

Tämän juhlasesongin pukeutumishuolet on nyt suunnilleen ratkottu. Hetken jo olin täysin panikointivalmis. On nimittäin aika yllättävän vaikeaa löytää 1 – 2 “kivaa monikäyttöistä biletoppia”, vaikka miten olisi liikkeellä kaikki käy -asenteella. Aina sitä kuitenkin jossain takaraivossa lymyilee alitajuinen ajatus siitä, millaista tyyliä on etsimässä.

Koska Beyond Retron synttäreiltä ei löytynyt sopivaa toppia, päädyin taas laukkaamaan läpi hinta-/laatu-/todennäköisyyssuhteessa lupaavimmat putiikit – eli Monkin, Weekdayn, Zaran, Åhlénsin, Lindexin ja H&M:n. Monta melkein kivaa osui kohdalle, mutta Zarasta löytyi viimein kaksi ajattelemiini kombinaatioihin sopivaa biletoppia.

Kermanvalkoinen hihaton toppi on aavistuksen läpikuultavaa sifonkimaista materiaalia. Koko jutun juju on pääntietä kiertävä koristekivirivistö. Tykkään ihan mielettömästi tuosta pääntien koristeesta! Kivet ovat ihanalla tavalla vähän himmeästi kiiltäviä ja tumman meripihkan sävy sopii luonnonvalkoisen kanssa yhteen aivan täydellisesti.

Sen sijaan en ollut aivan varma tuosta vyötäröä kiertävästä kuminauhasta. En oikein osaa käyttää vaatteita, jotka korostavat olematonta vyötäröäni. Karkin mukaan malli on kuitenkin hoikentava ja nuorekas (molemmat taikasanat!! Haha!), joten päätin, että annan topille ainakin mahdollisuuden.

Toinenkin toppi löytyi Zarasta.  Näköjään olen onnistunut jossain vaiheessa deletoimaan sen kuvan, jossa ihana musta pitsitoppi näkyy kokonaan. Oh well. Tärkeintä tuossa on eniveis kaunis musta pitsi – muuten malli on aika perus: vyötäröltä vähän istuva ja helmasta levenevä normi-Zara-malli. Tämän topin olisi tarkoitus päätyä päälle vielä tänä iltana, joten eiköhän siittä saada vähän parempaakin kuvaa.

Toppien alaosaksi olen ajatellut yhdistää garderobista jo valmiiksi löytyvät kultagabardiini-housut ja mustan nahkahameen. Kumpikin toppi käy kummankin alaosan kanssa, mutta fiilis vaihtelee aika reippaasti eri kokonaisuuksissa. Hyvä niin. Asusteet ja kengät + laukun ajattelin kalastella kutakin tilaisuutta varten ihan omasta garderobistani.

Pikkulisukkeeksi hankin vielä kultaista glitterikynsilakkaa.

Oikeastaan tarkoitukseni oli hankkia tuon saman merkin (Ciaté) Caviar Manicure -kynsilakkasetti. Valitettavasti jäljellä oli vain hyvin monivärisiä vaihtoehtoja, joiden aika kummalliset sävyt eivät olisi sopineet suunniteltuihin asuihini eikä kyllä miellyttänyt silmääkään. Päädyin siis klassiseen kultahileeseen – aina passeli vaihtoehto pikkujoulukynsille.