Ette ikinä usko, mitä minulla on suunnitelmissa tänä iltana!! En pidä sen pidempään jännitystä yllä – vaan paljastan huikaisevan lauantai-ohjelmani samantien. Olen nimittäin lähdössä risteilylle! Haha! Kyllä, siis minä, joka aikoinaan sain laivareissaamisesta niin kyllikseni, että en kuvitellut ikinä vapaaehtoisesti astuvani laivaan – olen nyt menossa aivan täysin vapaaehtoisesti Viking Cinderellan 22 tunnin risteilylle!!

Kysymyksessä ei ole edes mikään blogireissu – vaan olemme ihan itse ystäväni Camillan kanssa varanneet meille risteilyn, hytin ja, mikä itseasiassa on koko matkan päätarkoitus, mereneläviä lautasella -illallisen. (Illallinen on siis Skaldjursplateau, mutta koska en tiennyt, miksikä sitä suomeksi kutsutaan, laitoin sanan google translationiin. Vastaukseksi sain “merenelävien lautanen”… Ei ehkä ihan tismalleen oikein sekään?). Kysymyksessä on siis hillitön vati kaikkea ihanaa katkaravuista hummeriin. Omnomnomnom!

Ennenkuin lähden tästä tallustelemaan kohti satamaa, ajattelin laittaa eetteriin Peetun viime torstain toimistoasun. Tuo piti postata jo silloin torstaina, mutta sitten kaikenlaiset tärkeät asiat, kuten esmes kissan kanssa leikkiminen, vei voiton.

Peetu onnistui jälleen yhdistelemään ehkä hiukan yllättäviäkin vaatekappaleita todella kivaksi ja raikkaaksi kokonaisuudeksi. Ja mikä parasta – kauluspaitaa saa kuulemma lainata!

• kauluspaita, Monki
  
• college-paita, Monki
• hame, Mintun ompelimosta
• kengät, Vagabond

Meillä ramppasi jo eilen pikkuisia hirviöitä (ja jokunen prinsessa…) linkuttamassa ovikelloa ja mankumassa herkkupalleroita & uhkailemassa kiusanteolla.

Varsinainen Halloween taisi olla eilen, mutta juhlallisuudet jatkuvat varmasti koko viikonlopun. Niinpä ajattelin, että jollekulle voisi olla iloa tutoriaalista, jonka avulla tumpelo mämmikourakin loihtii hyytävän kamalat veriset vampyyrikynnet.

Jäljen ei tarvitse olla niin justiinsa – eihän sitä veriraapimat koskaan ihan tasaisesti asetu. Tietty epätasaisuus tuo vain lisää fiilistä, siksi tämä on oiva Halloween-versio niille, joiden taidot ja hermot eivät riitä pikkuisten kurpitsalyhtyjen tai monsterinaamojen maalaamiseen kynnen pinnalle.

Varusteiksi tarvitaan aluslakka, halutessa vaalea sävy verijälkien alle (myös pelkkä aluslakka, eli verijälkien maalaaminen naturellin kynnen kärkiin, toimii myös) ja sopivan tummanpunainen vereksi. Sävyillä voi hiukan vaikuttaa efektin asteeseen. Mitä aidomman sävyt sitä hyytävämpi lopputulos. Tärkein ylimääräinen apuväline on hammastikku!

Itse laitoin ensin alle puolipeittävää luonnonvaaleaa sävyä. Itseasiassa etsiskelin varastoistamme yhtä vanhaa Make Up Storen beige-harmaata nudelakkaa. Se olisi ollut mielestäni vähän tuota vaaleaa ärtsympi, mutta johonkin se oli nyt tehnyt katoamistempun eikä suostunut inkartoitumaan eteeni etsinnöistä huolimatta.

Vaalean lakan hiukan kuivahdettua vedetään punaisella rennot “ranskalaiset” kynsien kärkiin. Tosiaan ei ole mitään tarvetta yrittää olla liian siisti vetojen kanssa. Mikä helpotus kaikille meille, jotka olemme joskus epätoivoisesti yrittäneet saada oikeaa ranskalaista manikyyriä onnistumaan vapaalla kädellä!

Seuraavaksi pudotellaan kynnen puolivälin tietämille, vähän keskenään eri korkeuksille, kahdesta kolmeen pisaraa. Pisaroissa tulisi olla jonkun verran väriä – eli ihan pelkkä maalattu piste ei riitä.

Seuraavassa vaiheessa otetaan hammastikku apuvälineeksi ja vedetään pisara yhteen kynnen kärjen punaisen viirun kanssa. Suurin riski tässä vaiheessa on se, että pisara ehtii kuivahtaa ja verinoron vetäminen ei onnistu. Helpoiten tämän välttää sillä, että tekee aina yhden kynnen kerrallaan valmiiksi asti.

Toinen riski on, jos vaalea aluslakka ei ole ehtinyt kuivahtaa, värit saattaa sekoittua tässä vaiheessa. Suosittelen siis sekä kohtuullista malttia että kevyttä kättä.

Kuivattelu kestää aikansa, koska tuossa on melko monta kerrosta lakkaa, mutta siinä välissä ehtii hyvin vaikka lukemaan läpi kaikki lempibloginsa.

Voin kuvitella, että verinorot olisivat tosi makean näyttävät vähän pidemmissä kynsissä, mutta ihan hauskat nuo on näissä Mintun nysissäkin. Ei muuta kuin hyytävää Halloweenia kaikille!

Iltapuhteiksi oli varattu blogihomma poikineen. Kuitenkin kävi niin, että ilta vierähti Peetun kanssa hölpötellessä aivan mielettömän ihanan, valkosipulipaahdetun kurpitsan ympärille kehitetyn sadonkorjuusalaatin ääressä. Ja sitten se ihana pieni karvainen otus vaati jahtaamisleikkeihin, hiirenheittohommiin ja muihin supertärkeisiin juttuihin.

Elikkä palataan verenhimoisiin Halloween-kynsiin ja timangikauluksiin heti huomenissa. Nyt pitää heitellä vielä vähän hiirtä kissalle ja sitten siirtyä peiton  alle ja tanakasti unten maille.

Kuvista en ole kysynyt lupaa, mutta lähde on The Oatmeal. En suosittele klikkaamaan linkkiä, sillä sisältö on niin hauskaa ja fiksulla tavalla koukuttavaa, että lopputyöpäivästä/yöunista ei tule enää yhtään mitään. Itse luin tyyliin koko sivuston alusta loppuun, kun päädyin ekan kerran Oatmealiin.

Tänään olen miettinyt mm. sitä, miten ihanaa onkaan, kun tulee joulu. Tykkään joulunalusajasta – kynttilän valosta glögintuoksusta ja siitä, että kotikulmat muuttuvat kimmeltäväksi satumaaksi, kun kaikki (and I mean kaikki) koristelevat parvekkeenkaiteensa jouluvaloilla. (Note to self: muista ostaa uudet valot parvekkeelle!). Tykkään myös kaikista joulujuhlakutsuista, firman pikkujouluista (teema: ROCK… mitä ihmettä laitan päälleni??) ja muista kissanristiäisitä, jotka pidetään sen varsinaisen juhlapyhän varjolla.

Juuri nyt tuntuu kuitenkin siltä, että yksi suurimpia syitä kiihkeään joulun odotukseen on se, että saa taas pitkästä aikaa loikoilla hyvällä omallatunnolla iltaan asti pyjamassa kirja kourassa tai lempparisarjoja tölläten. Tiedän, että olen aivan itse kiireeni valinnut, enkä siis sikäli valita, mutta ei se silti estä sitä, etteikö välillä kaipaa aikatauluttomuutta ja luovaa joutilaisuutta.

Lisäksi oma rakas Tampereen-posseni on tulossa muutaman päivän Tukholman reissulle välipäivien aikaan! Se Lontoon reissu, josta oli hiukan puhetta, päätettiin siirtää keväämmälle, kun on vähän lämpimämmät kelit.

Kovin jouluiselta täällä ei kuitenkaan vielä näytä – päinvastoin – vuodenaikaan nähden älyttömän lämpimät kelit vain jatkuvat. Jopa tuuli tuntuu keväisen pehmeältä eikä syksyisen kirpeältä ja pistävältä. Pukeutumisen kannalta tuo on tietty ihan mukavaa. Nahkatakkikelit on jatkunut harvinaisen pitkään tänä syksynä. Ehtiihän sitä lumisohjossa kahlata vielä vähän myöhemminkin.

Muuten päivän asuna toimi vanha kynähameeni, jonka kanssa olen nyt vihdoin oppinut tulemaan toimeen. Vähän korkoa kantapään alle ja riittävän pelkistetty yläosa tekee yhdistelmästä ainakin omaan silmääni tasapainoisemman kuin esmes matalien kenkien tai kauluspaidan kanssa. Glitteriltä saadut korvikset tuovat sentään vähän blin-blingiä mukaan kuvioihin.

• hame, frk
• neulepaita, Sand
• takki, Acne
• kengät, H&M
• korvikset, Glitter

Rakas blogini, Go 4 it vol. 2, on ehdolla vuoden inspiroivimmaksi blogiksi Inspiration Blog Awards -äänestyksessä. Kategorioita on yhteensä viisi: muoti, kauneus, lifestyle, sisustus ja ruoka. Go 4 it vol. 2 on ehdolla lifestyle-kategoriassa, joka näyttäisi olevan mennen tullen laajin kategoria ja täynnä toinen toistaan upeampia lifestylejä.

Olisi aika hitsin siistiä, jos saisin enemmän kuin yhden äänen… (äiti? Karkki?? Peetu???)

Eniveis kannattaa käydä äänestämässä suosikkejaan, sillä: (teksti suoraan tiedotteesta)