Ei taida tulla kenellekään yllätyksenä, kun kerron, että rakastan ketjuputiikkien huippusuunnittelijoiden kanssa tekemiä yhteistyömallistoja! Yleensä lähes poikkeuksetta tarjolla on hintaan nähden erinomaista laatua, poikkeuksellista designia ja eksklusiiviselta tuntuvia limited edition -mallistoja vain marginaalisesti normihintoja kalliimmalla. Tässä TOP 3 -lista tämän hetken  (tai justiinsa tulossa olevista) parhaimmista yhteistyömallistoista.
Ensimmäisenä listalla on ihana, mystisen vahva ja itsenäinen Rodarte yhteistyössä & Other Stories -ketjun kanssa. Rodarte on ollut jo vuosikausia bubbling under -suosikkini, tykkään heistä hurjasti, mutta ihan ominta arkityyliäni se ei ole. Mallistojen ilme on yleensä aika dramaattinen, toisaalta vahva ja vaativa, toisaalta hiukan metsänhenkimäinen. Vähän kuin herkkä keijukainen olisi lähtenyt pimeälle puolelle tutkimusretkelle – itseään kuitenkaan kadottamatta.

Haravoin läpi puoli internettiä, mutta pilkkusukkiskuvaa lukuunottamatta yhteistyömallistosta ei löytynyt yhtään kuvaa. Veikkaisin silti, että luvassa on statement-mekkoja, arkikäyttöön sopivia pitsidetaljeja, herkullisia remmikenkiä ja hyvin ajan hammasta kestäviä “menotoppeja”. Toisin sanoen vaatteita, joilla esimerkiksi perustoimistoasun saa muunnettua salamana iltakäyttöön sopivaksi ja astetta edgympiä LBD:tä. Ja tuskin maltan odottaa mallistoon kuuluvia sandaaleita!
Yhteistyömallistot puhuttelevat monesti silloinkin, kun suunnittelijana (tai “suunnittelijana”) ei ole varsinainen design-hahmo. Esimerkiksi TopShopin monta sesonkia jatkunut yhteistyö idolini Kate Mossin kanssa tuotti mielestäni aivan timangeja vetimiä ja monet hankinnoistani on ollut käytössä jo vuosikausia.
Uniqlon Carine Roitfeldin nimeä kantava mallisto on ajatukseltaan hiukan vastaava; vahva pukeutuja tulkitsee tyylinsä ja pukeutumispalapelinsä signature-palat massatuotantoon sopivaksi. Tunnustan, että tämä mallisto saa Mintun toivomaan pikaista reissua johonkin Uniqlo-kaupunkiin.
Edit: no, toimittaahan se Uniqlo Suomeenkin (ja Ruotsiin)! Jostain syystä onnistuin missaamaan tuollaisen pikkujutun… Tässä linkki Uniqlon kansainväliseen nettikauppaan.


Carine Roitfeldin Uniqlo-mallisto on kertakaikkiaan niin läpeensä ihana, että haluaisin omaan garderobiini about jokaikisen vaatteen! Onneksi tyylistä voi ainakin inspiroitua, vaikkei pääsisikään ostoksille. Juuri polven alle ulottuvat kynähameet, skarpit jakut, näyttävät sukkikset ja teräväkärkiset matalahkot pumpsit. Me likes!
Yhteistyömallistoista ei nyt taida voida puhua ilman, että mainitsee parin viikon päästä kauppoihin tulevaa Balmain X H&M -mallistoa. Ja ennenkuin kukaan ehtii kysyä, voin vastata: kyllä, rrrakastan sitä – koko mallistoa – aivan palavasti. Haluaisin myös omistaa kaiken, mutta rehellisesti sanottuna en kyllä oikeastaan näkisi itseäni käyttämässä esim. niitä pitkälle reiteen nousevia saapikkaita tai hyperpiukeita nahkahousuja tai… Siitä huolimatta olen enemmän kuin valmis räjäyttämään pankin ja säästöpossuni useammankin hankinnan vuoksi.
Tässä on joitakin Balmain X H&M -poimintojani, jotka ovat päätyneet näiden-vuoksi-teroitan-kyynärpääni-ja-olen-valmis-katkomaan-kynteni -listalle:



Vuoden 15 muotiostoksen listallani on enää kaksi vapaata paikkaa käytettävänä. Jos nyt lähdetään siitä perusajatuksesta, että pysyn tavoitteessani, luulen, että lopulliselle ostoslistalleni päätyy yksi bile-vaate, mekko tai toppi, ja yksi arkikäyttöön sopiva vaate (ehkä tuo punamusta mekko tai mahdollisesti jopa ihana kultanappinen päällystakki). Jos en jo omistaisi Acnen lähestulkoon täydellistä biker-nahkatakkia, harkitsisin sitäkin.
Suoraan sanottuna helpotus, että Rodarten ja & Other Storiesin yhteistyömallisto tulee vasta kevätpuolella – muuten olisi kyllä sula mahdottomuus pysyä vuoden shoppailutavoitteessa. Toisaalta meidän toimiston pikkujoulujen teema on tänä vuonna “After Ski” (jeee!!), mikä tarkoittaa sitä, että varsinaiselle bile-mekolle ei nyt ole välitöntä käyttöä. Mutta eipä niitä aikaisempiakaan hankintoja ole vain yhden sesongin tarpeita varten ostettu. Ja paljon riippuu tietty siitäkin, mihin sitä lopulta saa näppinsä iskettyä!
Kuvat: Uniqlo, Elle.se, Elle.com

Sample Sales -sesonki on taas täällä!
Tykkään itse tosi paljon tehdä löytöjä ystävämyynneistä. Hinnat ovat yleensä tosi kohdallaan ja tarjolla on monesti myös harvinaisuuksia, malli- ja näytekappaleita sekä muuta kiva. Toki seassa on sellaistakin kamaa, joka ei ole hyvästä syystä mennyt kaupaksi normaalihinnalla – tai edes alennusmyynnissä, mutta siihen pitää osata suhtautua oikein. Ja juuri siksi löydöt tuntuvatkin ihan oikeilta löydöiltä. Voin kuvitella, että ne jotka ovat koukussa kirppistelyyn tuntevat hiukan samaa metsästysintoa ja -onnea.
Hunkydoryn sample sale starttaa huomenna aamukasilta osoitteessa Öregrundsgatan 3.

Olen silläviisiin varsin pihi, että en raatsi arkisin käydä kovinkaan usein “ulkona” lounaalla, vaan yleensä otan töihin aina mukaan lounaslaatikon. Tai ei se ihan pelkkää pihiyttäkään ole; toimistomme lähellä on tosi paljon kivoja lounasravintoloita, vaikkemme ihan keskustassa olekaan, mutta siitä huolimatta näin viiden vuoden jälkeen tarjonta ei tunnu enää kovin inspiroivalta. Käyn mielelläni aina silloin tällöin ulkona lounaalla – etenkin, jos siihen on joku erityinen syy – muuten syön mieluiten omassa ruokasalissamme kotona itsetehtyä ruokaa.
Aikaisemmin lounaslaatikon täyttäminen ei vaatinut meikäläiseltä mitään erityistoimenpiteitä. Peetu laittoi aina sen verran illallista, että seuraavan päivän lounas oli turvattu. Nykyisin olen ottanut tavaksi, että teen viikonloppuisin paria – kolmea ruokaa, joista suurin osa menee pakkaseen sopivasti lounaan kokoisiksi annoksiksi pakattuna. Arki-iltoisin kun nykyisin tulee harvemmin harrastettua mitään mainittavampaa kokkailua.
Näin syksyisin lounassuosikkejani ovat kaikkien ihanien keittojen lisäksi suolaiset, täyttävät piirakat. Karkki on perinteisesti ollut meidän perheen piirakkavelho ja juusto-kasvistäytteinen on yksi bravuuriversioista. Juustoinen piirakka saa mehevyyttä pinaatista ja parsakaalista, pohja kevenee rahkan avulla. Kyselin Karkilta täsmällistä ohjetta piirakan tekoa varten, mutta vastaus oli tyypillisen epämääräinen: laita sinne täytteeksi kaikkea hyvää. Eli tässä on nyt Mintun versio Karkin kuuluisasta juusto-kasvispiirakasta – ja voin vakuuttaa, että lopputulos on todella herkullinen!

 
KARKIN JUUSTO-KASVISPIIRAKKA
Ainekset:
Pohja (noin 30 cm halkaisijaltaan olevaan vuokaan):

• 2 dl vehnäjauhoja
• 2 dl graham-jauhoja
• n. 75 g voita
• purkki rahkaa
• pari ruokalusikallista vettä

Täyte:

• 150 g feta-juustoa
• 2,5 – 3 dl juustoraastetta (mielellään jotain maukasta juustoa, kuten “Präst”)
• pakastepinaattia
• parsakaalia (pakaste)
• 4 kananmunaa
• 4 dl maitoa
• ripaus suolaa
• mustapippuria myllystä maun mukaan

Valmistus:
Pilko kylmä voi ja sekoita jauhoihin esim. haarukalla. Lisää rahka ja vesi – sekoita ja levitä tasaisesti piirakkavuokaan (ei tarvitse voidella!) pohjaan ja seinämille. Tee haarukalla reikiä pohjaan ja esikypsennä 200 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.
Pilko feta-juusto pieneksi ja raasta juusto, jos se ei ollut jo valmiiksi raastetta. Sekoita munat ja maito haarukalla kevyesti vispaten, Mausta munamaito suolalla (ei tarvitse kovinkaan paljon, koska juusto on sinänsä jo aika suolaista) ja vastarouhitulla mustapippurilla. Yleensä suosittelen aina rouhimaan niin paljon pippuria kuin sielu sietää, mutta juustopiirakan kanssa voi ottaa vähän rauhallisemmin, ettei mausta tule ihan kakofoniaa.
Levitä esikypsennetylle pohjalle ensin juustoraaste, sitten feta-kuutiot ja täytä lopuksi pohja pakastetulla pinaatilla ja parsakaalilla. Itse käytän mieluiten pinaattia, joka on pakastettu valmiiksi käyttökelpoisen kokoisiksi “napeiksi”. Tasainen, yhtä suuri määrä pinaattinappeja ja kesäkurpitsaa on mielestäni lopputuloksen kannalta paras. Täytettä voi olla reilusti, koska silloin pienempikin pala riittää hyvin lounaaksi.
Kun pohja on mielestäsi riittävän täynnä, kaada päälle muna-maitoseos ja kypsennä 200 asteisessa uunissa, toiseksi alimmalla tasolla, noin 40 minuuttia.
 

 
Ohje riittää mainiosti noin 5 – 6 reiluun lounasannokseen. Pieni vihreä salaatti vielä kylkeen niin ei edes tee mieli lähteä ulos syömään lounasta!

Jos pitäisi kuvailla täydellinen sunnuntai – mitä se pitäisi sisällään?

• laiskanpulskean aamun, aamiaisen sängyssä ja nautiskellen luetun sunnuntain sanomalehden (+ poikkeuksellisen antoisan kulttuuri-osaston)
• kultaisen auringonpaisteen, joka alkaa heti aamusumun hälvettyä ja loppuu vasta auringonlaskuun
• reippaan kävelylenkin (aka powerwalk..) kirpeänraikkaassa syysilmassa, pikkuhiljaa puna-keltaiseksi muuttuvassa luonnossa
• datailuhetken kisu kaunalossa, toinen jalkojen päällä pörisemässä
• visiitin mielettömän upeassa fashion-aiheisessa näyttelyssä hyvän ystävän kanssa
• kaffe-hetken samaisen ystävän kanssa yhdessä Tukholman viehättävimmistä kahviloista

Voisihan tuota listaa jatkaa vielä vaikka miten, mutta juuri nyt tuntuu, että nyt on hyvä.

Syksy on ollut niin uskomattoman kaunis, lämmin ja aurinkoinen, että sitä on vaikea uskoa todeksi. Eihän edes tällainen syksyn vastustaja voi olla negatiivisella mielellä, kun meitä hemmotellaan näin ihanilla keleillä.
Yleensä pakkaan kaikki viikonloput niin täyteen kaikkea tekemistä – kivaa toki – että välillä tuntuu, että olen vapaapäivän tarpeessa jo heti maanantaina. Nyt päätin kuitenkin, että tänä sunnuntaina otetaan iisisti. Loikoilin sängyssä melkein kymmeneen saakka (I know – right!!), luin kaikessa rauhassa aamun lehden samalla, kun kittasin noin litran kahvia ja nautiskelin mustikoilla maustetusta kaurapuurosta. Kaurapuuro on mielestäni ihan parasta, joten ihan turha tulla leuhkimaan millään croissanteilla tai vohveleilla tai mitä näitä nyt on…

Laiskanpulskean sunnuntain kruunasi visiitti Liljevalchin taidemuseoon. Olen vilpittömästi sitä mieltä, että ihmisen pitäisi päästä jokaikinen sunnuntai katsomaan jotain kiinnostavaa taidenäyttelyä. En voi kuvitella mitään, mikä paremmin purisi sunnuntaisin iskevään melankoliseen blues-fiilikseen – ja toisaalta olisi tekemistä, ilman että varsinaisesti tarvitsisi suorittaa mitään.
Liljevalchissa on juuri nyt ja aina 7. helmikuuta asti meneillään aivan mielettömän upea näyttely: Utopian Bodies – Fashion Looks Forward. Teen tuosta ihan oman postauksen vielä, mutta jos joku sattuu tulemaan tänne visiitille jo ennen sitä, sanoisin lyhyesti: tätä ei todellakaan kannata jättää väliin!

Sunnuntaisen taidenäyttelyvisiitin asu on mukavuudenhaluisen kompromissi “olen-menossa-ihmistenilmoille” -ajatuksen ja “en-halua-poistua-pyjamasta” -toiveajattelun välillä. Lopputuloksena rennot farkut saivat kaverikseen lämpöisen villasekoiteneulepaidan ja maailman mukavimmat Dr. Martensit. Puuvillasilkkihuivi toimittaa asusteen virkaa ja virallinen viikonloppulaukkuni myös.
Kengät, jotka ovat hyvät jalkaan, on ihan must tällaisissa tilaisuuksissa, toisaalta laukkuun voisin toivoa aavistuksen enemmän tilaa niin, että kameraa ei olisi ihan pakko änkeä sisään hirveällä ähräämisellä. Muuten kyllä tykkään asuni rennosta ilmeestä ja näköjään tämän syksyn vakioksi muodostuneesta sinivihreästä sävymaailmasta.



 

• neulepaita, WeSC
• farkut, Esprit (saatu)
• kengät, Dr Martens’
• laukku, Rebecca Minkoff
• huivi, Alexander McQueen

Niin se on kuulkaas taas tämäkin työviikko melkein taputeltu.  Kai se on vanhuuden merkki, kun tuntuu että aika menee vain nopeammin ja nopeammin. Ihankuin aina olisi maanantai tai perjantai.
Perjantaista tuli mieleeni, että huomenna alkaa Helsingissä monissa blogeissa tosi paljon hehkutetut I love me -messut. Olisin halunnut tosi kovasti päästä paikalle. Sekä messuohjelma että runsaslukuiset erilaiset näytteilleasettajat vaikuttavat todella kiinnostavilta. Lisäksi paikalla tuntuu olevan 90 % Suomen muoti-, kauneus- ja lifestyle-blogistaniasta, eli tiedossa olisi ollut varmasti monta ihanaa kohtaamista messuvilinässä.
Olin jo suunnitellut reissun tälle viikonlopulle ja bloggaripassi messuille on hankittuna, samalla olisin voinut moikata Helsingissä tällä hetkellä majailevaa Karkkiakin. Valitettavasti jouduin perumaan matkani, enkä siis suureksi harmikseni pääsekään messuilemaan.
No, onneksi vaikuttaa siltä, että blogien kautta tulen saamaan erittäin kattavaa raportointia paikanpäältä. Vaikka eihän se nyt tietty ihan sama asia ole…

Onneksi seuraava tilaisuus tavata upeita bloggari-kollegoja tarjoutuu jo aivan pian. Reilun parin viikon päästä, sopivasti Halloween-viikonloppuna, on Indiedaysin perinteinen bloggareitten inspiraatiotapahtuma Bloggers’ Inspiration Day ja illalla Indiedays Blog Awards -gaala. Kaikenlaisia blog awardseja tuntuu olevan vähän siellä sun täällä, mikä on mielestäni vain ihan mainio juttu. Onhan jääkiekkoilijoillekin kaikenlaisia mustamakkara-cup -kisoja, eikä kukaan valita, että voiku tylsää, kun taas on jotain häppeningiä.
Sinänsä Indiedaysin Blog Awards on ollut aina vähän oman tiensä kulkija, että tavoitteena on palkita nimenomaan inspiroivin blogi – eikä niinkään korosteta vähän oudosti asiayhteyteen sopivaa “paras blogi” -ajattelua. Toisaalta hutaisten ja ilman sydäntä rakennettu blogi tuskin koskaan erityisesti inspiroi, joten hiukan käsi kädessähän nämä kaksi kulkevat.
Jos nyt tässä kohtaa tuntuu siltä, että Go 4 it vol. 2 olisi joskus antanut jotain inspiraatioon viittaavaa, niin olisin ihan superonnellinen, jos haluaisitte käydä äänestämässä blogiani Blog Awardsin Lifie-osastossa (täällä). Äänestys löytyy myös tuosta oikealta awards-logon kohdalta. Sinänsä tuo on tosi kiva äänestys, että siinä voi antaa äänensä niin monelle blogille kuin haluaa. Mintulle ja Go 4 it vol. 2 -blogille annettu ääni ei siis ole keneltäkään muulta pois. Äänestys on myös helppoa: klikkaa vain blogin banneria, joka löytyy kohdasta “G”. Yhteystietoja ei ole pakko jättää, jos ei halua osallistua arvontoihin.

Tässä vielä läpileikkaus torstaisesta toimistoasusta!

• sifonkipaita, Samsøe & Samsøe
• farkut, MTWTFSS
• bootsit, Dr Martens’