Tervehdys koronaparantolasta!
Reilu viikko on mennyt täysin kanttuvei petin pohjilla. Eilen oli ensimmäinen kuumeeton päivä ja tänään kävin huterin jaloin hakemassa postin katutason postilaatikosta (yksi mainos, yksi taloyhtiön tiedote). Jännittävintä oli se, että ehdinkö takaisin kotiin ennen seuraavaa yskänpuuskaa (ehdin).
Elävien kirjoihin palaamisen kunniaksi ajattelin ilahduttaa itseäni ja universumia postauksella viime kesän asusta. Tuomitsin sekä kuvat että erityisesti asukokonaisuuden täysin julkaisukelvottomiksi aikoinaan, mutta nyt jotenkin sekä tuo vehreä tausta että räiskyvän monivärinen (pitkä!!) tukkani näyttää lähinnä ilahduttavalta.
Se täytyy kyllä sanoa, että aika paljon on vielä opeteltavaa, että saan järjellisiä kuvia otettua itse itsestäni. Puhelin käyttäminen etälaukaisimena on huippukätevää, mutta jos esim. kumarrun laittaakseni sen pois kädestä, kamera ehtii jo sillä välin tarkentaa johonkin pusikkoon – ja kuvista tulee totaalisen epätarkkoja. Eli tarkimmissa kuvissa pönötän yleensä puhelin kädessä… Oh well.
Mitkä kaikki asiat tässä asukokonaisuudessa on mielestäni pielessä?
- Muhkea alaosa + muhkea yläosa = epämääräistä muhkeutta koko matkalta. Vartalonmukainen t-paita (esim.) hameen kaveriksi ja paidan pariksi vaikka kapeat housut toimisi paljon paremmin.
- Leveä hame ja valkoiset tennarit. Periaatteessa aivan ok combo “paperilla”, mutta tässä setissä tulee liian lapsekas yleisfiilis. Hiukan rouheammat sneakersit olisi voinut toimia, mutta ei nuo varsin sirot Skechersit.
- “Close but no cigar…” Hame on periaatteessa vaaleanvihreä ja laukku savenharmaa. Eroa on liikaa, jotta tulos olisi monokrominen ja liian vähän, että se olisi tyylikäs.
- …
Okei, lupasin viisi virhettä, mutta nuo kolme oli oikeastaan ne, mitkä itseäni tässä häiritsi. Kommentteihin saa kyllä ilmiantaa muutkin virheet! Haha!
Oikeastaan sopii kyllä hyvin filosofiaani julkaista myös tällainen mielestäni ei niin onnistunut asu. Olen siis sitä mieltä, että kyseessä on taito, mitä voi aivan hyvin harjoitella – kuten mitä muuta taitoa tahansa, jos innostusta ja kiinnostusta riittää. Joten muistiin ja arkistoihin vaan talteen!
Hauskaa myös, että on tuo varsin virallisen tuntuinen koronatukka tuossa ikuistettuna. Näkyy hyvin, miten nuo kasvoja kehystävät vaaleat raidat ovat tosiaan aivan luomut – vaikka ihan omaankin silmään ne tuntuu värjätyiltä.
No, minä menen tästä taas yksimään keuhkojani pihalle (ja aivoja… ainakin siltä tuntuu), mutta palaillaa huomenna tarotien merkeissä!
- paita, Carin Wester
- hame, H&M
- tennarit, Skechers
- laukku, Mulberry
- korvikset, Isabel Marant pour H&M
